– Venäjällä on rakenteellisesti ehkä viimeiset kuolonkoraukset käynnissä, ennen kuin sielläkin voidaan sitten alkaa sammuttelemaan valoja, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok) itänaapurin tilanteesta.
Ulkoministerillä on painava viesti siitä, miten Venäjän suhteen ei todellakaan kannata toimia. Asia on ajankohtainen, koska Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina käyvät parhaillaan korkean tason neuvotteluita sodan päättämiseksi. Myös Euroopalla on oma roolinsa.
– Valitettavasti on niin, että tällainen myönnytyspolitiikka Venäjää kohtaan ei kyllä auta. Venäjä osaa ulosmitata itselleen kaiken sen hyödyn, jonka se saa ja pyytää huomenna lisää, Valtonen painottaa.
Neuvotteluista Yhdysvaltojen puolelta vastaa viime kädessä presidentti Donald Trump, jonka toiminta on nostanut kulmakarvoja Euroopassa. Trump solmi Vladimir Putinin kanssa sopimuksen venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltoihin ja on jarrutellut pakotteiden kanssa. Yhdysvallat on myös ehdottanut venäläisen kaasun toimitusten jatkamista Eurooppaan.
Ulkoministeri Valtonen ei lähde suoraan teilaamaan Trumpin toimintaa mutta sanoo hänellä olevan omanlaisensa lähtökohdat neuvotteluihin.
– Ensimmäisen viiden kohdan joukossa, joita hän priorisoi, ei ole Euroopan etu. Kyllä se on meidän eurooppalaisten ihan oma asia pitää huolta omasta turvallisuudestamme, Valtonen muotoilee.
– Jos ottaa tavoitteeksi rauhan Ukrainassa, se näyttää ehkä Atlantin toiselta puolelta erilaiselta kuin miltä se näyttää täältä käsin. Saattaa olla valmiimpi jonkinlaisiin myönnytyksiin, joista me taas koemme, että ne saattaisivat pidemmällä aikavälillä murentaa paitsi Ukrainan turvallisuutta, niin myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä.
Valtosen mukaan Putin pyrkii julkisuudessa luomaan kuvaa siitä, että hän olisi valmis neuvottelemaan aidosti. Ulospäin sanotaan se, mitä Yhdysvallat haluaa kuulla, mutta kulissien takana puuhataan muuta, ministeri kuvailee.
– Siinä on ehkä sellainen neukkulainen lähestymistapa, että ollaan valmiita neuvottelemaan, mutta sitten ei kuitenkaan olla valmiita myöntymään yhtään missään.
Stubbille iso rooli?
Rooliaan neuvotteluissa on hoitanut myös Suomi. Presidentti Alexander Stubb osallistui viime viikonloppuna Oslossa pidettyihin korkean tason neuvotteluihin Norjan, Ukrainan ja Yhdysvaltain kanssa.
Samaan aikaan Euroopassa kartoitetaan oman edustajan valintaa rauhanneuvotteluihin. Kansainvälisten mediatietojen mukaan spekulaatioissa on esillä myös Stubbin nimi.
Valtonen sanoo asiasta kysyttäessä, että Suomella voi olla valmiutta ottaa isompikin mandaatti neuvotteluissa. Välittäjän rooli ei kuitenkaan Suomelle sovi.
– Emme tietenkään voi olla välittäjiä, koska olemme toisaalta Ukrainan tukijoita. Meillä on myös oma lehmä ojassa. Olemme Venäjän naapurimaa.
Kaikissa neuvotteluissa Suomi edistää Euroopan unionin ja Naton intressiä omista lähtökohdista käsin, ulkoministeri linjaa.
Se, mihin Ukraina rauhanneuvotteluissa suostuu, on Valtosen mukaan viime kädessä ukrainalaisten asia. Euroopan turvallisuusjärjestyksen suhteen ei Valtosen mukaan kuitenkaan pidä myöntyä yhtään missään. Ministeri muistuttaa, että järjestys perustuu sekä YK:n peruskirjaan että Helsingin päätösasiakirjaan vuodelta 1975, jonka allekirjoittajiin kuuluu Neuvostoliitto.
– Sen mukaan voidaan jatkaa elämistä tästäkin eteenpäin.
Eksistentiaalista
Petteri Orpon (kok) hallitus, jonka ministerinä Valtonenkin istuu, on perustellut epäonnistumistaan velkasuhteen vakauttamisessa Ukrainan sodalla ja sen aiheuttamilla oheiskriiseillä.
Sodan jatkumisesta ja ongelmista huolimatta Suomen talouteen ennustetaan kuitenkin hienoista kasvua: valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna 1,6 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.
Valtosen mukaan Suomen taloustilanne on kulkemassa hyvään suuntaan, vaikka lähtökohta onkin poikkeuksellisen heikko. Valtosen mielestä Juha Sipilän (kesk) ja Orpon hallituskausilla on menty oikeaan suuntaan.
– Rinteen-Marinin kaudella vedettiin aivan päinvastaiseen suuntaan. Kyllä tässä tosi paljon tekemistä on.
Ekonomistitaustainen ulkoministeri suorastaan innostuu päästessään puhumaan taloudesta. Valtosen mielestä on jopa eksistentiaalinen kysymys, miten Suomen talous saadaan korjattua.
– Tässä on nyt aika paljon pelissä. Sanoisin, että tuleva hallituskausi tulee olemaan tosi määräävä.
Valtio on ongelma
Valtosen mielestä Suomen ainoa keino selviytyä on nojata siihen, mikä nosti Suomen Euroopan köyhimpien maiden joukosta EU:n varakkaaksi nettomaksajaksi.
– Se on markkinatalous, Valtonen julistaa.
Suomen talouden ydinongelma on Valtosen mukaan julkisen sektorin ylisuuri koko sekä menotaloudessa että omistajana. Valtonen huomauttaa, että kotitaloudet omistavat Suomessa suhteessa vähän ja julkinen valta puolestaan paljon.
Omistamisessa nojataankin liikaa valtioon ja eläkeyhtiöihin, ministeri katsoo.
– Se ei tässä maailmanajassa riitä. Se ei ole tarpeeksi tehokasta.
Valtonen huomauttaa, että tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset tavoittelevat huomattavasti pienempää kasvua kuin ruotsalaiset yritykset. Ongelman taustalla Valtonen näkee valtion ja institutionaaliset sijoittajat.
– Helsingin pörssissä suurin omistaja on ylivoimaisesti Suomen valtio. Siis aivan ylivoimaisesti. Toiseksi suurimmat omistajat ovat työeläkejärjestöjä tai työeläkeyhtiöt, Valtonen taivastelee.
– Jos julkinen sektori on tyytyväinen johonkin pienen riskin puksutustuottoon, niin ei tarvitse ihmetellä, etteivät suomalaiset yritykset kasva.
Kansanosinkoja ihmisille
Toinen ongelma on Valtosen mielestä suomalainen osinkoverotus, josta pitäisi tehdä neutraali, kannattava ja huojennettu kaikille yrityksille riippumatta siitä, mikä taseen koko on. Tällä hetkellä huojennettu osinko koskee pörssilistaamattomia yhtiöitä, ja se lasketaan taseen eli yhtiön nettovarallisuuden perusteella.
Valtonen painottaa, että Suomessa tarvitaan enemmän yksityisomistusta eikä kasvua pidä rakenteellisesti heikentää lainsäädännöllä.
– Valtion pitäisi luopua ei-strategisista omistuksista ja jakaa vaikka kansalaisosinkoina ne ihmisille. Sitä kautta saataisiin enemmän kansankapitalismia tähän maahan ja ihan jokaiselle riippumatta taustasta niin, että olisi edes pieni pesämuna, jota lähtee sitten kasvattamaan.
Sosialistisin maa
Ministeriä huolestuttaa myös se, että suomalaisen kotitalouden nettovarallisuus on noin puolet siitä, mitä Ruotsissa. Tylytyksen kohteena on nimenomaan se, että varallisuutta on Suomessa suhteessa vähän, minkä vuoksi se ei kaikilla riitä muuhun kuin asumiseen. Tätä kuvastaa suomalainen tapa pitää merkittävä osuus kotitalouksien varallisuudesta kiinni omistusasunnoissa.
– Se on aivan valtava rakenteellinen riski varsinkin maassa, jossa on hyvin eriarvoistunut maantieteellinen rakenne.
– Sillä on aika iso ero, että oletko pistänyt palkasta saadun säästön rivitaloasuntoon Voikkaalla vai Helsinkiin tai Tampereelle.
Valtosen mielestä talouskasvun avaimet ovat nimenomaan valtion roolin vähentämisessä, ei valtion rahalla tehtävässä elvyttävässä talouspolitiikassa matalasuhdanteen aikaan.
– Marinin hallitushan elvytti. Kuinka paljon se auttoi? Valtonen kysyy.
– Neljäkymmentä miljardia euroa ylimääräisiä menoja, joista alle puolet selittyy edes suoraan jollain tavalla koronaan liittyvillä menoilla. Me kannamme nyt pysyvästi miljardiluokassa korkeampaa korkotaakkaa sen vuoksi, hän jatkaa.
Valtonen huomauttaa, että Suomen todellinen veroaste on lähempänä 60 prosenttia, kun suhteuttaa julkisen sektorin menot bruttokansantuotteeseen.
– Meidän ei kannata tavoitella riskinottoa siinä, että haluamme olla se maailman sosialistisin maa. Olemme kokeilleet sitä viimeiset parikymmentä vuotta, ja se ei toimi.
Kokoomus luisuu
Jos jokin tällä hetkellä kaipaa elvytystä, se on kokoomuksen kannatus. Pääministeripuolueen luvut ovat tulleet gallupeissa alas koko hallituskauden, ja viimeisimmässä Ylen mittauksessa perussuomalaiset ajoi jo kokoomuksen ohi.
Kun asiasta kysyy Elina Valtoselta, hän kuittaa, ettei ole neljääntoista vuoteen vaivannut päätään gallupeilla. Sen jälkeen hän alkaa kehumaan Petteri Orpoa.
Valtosen mukaan on eri asia johtaa säästöjä tekevää koalitiohallitusta kuin jokaisen poliittisen riidan päälle rahaa kylvävää hallitusta, kuten Sanna Marin Valtosen mielestä teki.
Ulkoministeri sanoo Orpon tehneen Suomen historiassa poikkeuksellisen hyvää työtä ja sanoo suhteiden Eurooppaan olevan ennätyksellisen mallikkaat.
– Jos katsotte nykyisen EU-komission ohjelmaa, voisi sanoa sen olevan vähän niin kuin Orpon kynästä, Valtonen sanoo.
– Orpo on Euroopan unionin suurimman puolueen EPP:n varapuheenjohtaja ja hänellä on suora yhteys Ursula von der Leyeniin ja koko tuohon porukkaan. Tästä ei muuten yksikään lehti ole kirjoittanut, kuinka paljon Suomen ajamia asioita on mennyt läpi Euroopan unionissa ja erityisesti komission työohjelmassa, ministeri jatkaa ylistystään.
Valtosen mielestä Orpoa ei arvosteta tarpeeksi hänen tekemisiinsä verrattuna.
– Okei, hän ei ole ollut Voguen kannessa vielä.
Lähdetkö ehdolle?
Kun viimeinen kysymys on esitetty, Valtonen muistuttaa, että aika alkaa olla lopussa.
Lopulta hän kuitenkin suostuu vastaamaan siihen, houkutteleeko kotimaanpolitiikka enää maailmaa kiertänyttä ulkoministeriä ja entistä pankkiiria ja aikooko hän asettua ehdolle kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
– Kyllähän Suomi on aina sydämessäni ja aina kun olen muuttanut ulkomaille, olen myös palannut Suomeen takaisin. Siitä ei ole kahta kysymystä, mutta omat tulevaisuudensuunnitelmat ovat auki vielä, Valtonen vastaa.
Eli et ole varma, lähdetkö ehdolle?
– En ole varma vielä.