Vuonna 2020 eläinfilosofi Elisa Aaltola koki käänteentekevän hetken, joka sai hänet omistamaan elämänsä entistä hanakammin eläinten auttamiselle.
Aaltola oli joutunut sairaalaan vakavan aivotulehduksen vuoksi. Tulehduksen alkuperää etsittiin myös sydämestä, josta löytyikin jotain muuta. Aaltolalla diagnosoitiin nousevan aortan laajentuma. Leikkausraja ei ole vielä ylittynyt, vaikka laajentuma on kooltaan merkittävä.
Aortan laajentuma vaikuttaa Aaltolan elämään monin eri tavoin. Kontrollikäyntejä on säännöllisesti. Luonnossa viihtyvän Aaltolan tulee pohtia sydämen vointia ja muistaa pitää myös lepohetkiä.
– Aivoinfektiosta voi toipua, mutta aortan laajentuma on ja pysyy kunnes se leikataan. Osahan kuolee ennen kuin he pääsevät leikkaukseen. Tuntuu kuin olisi pommi rinnassa. Ikinä ei tiedä, että mitä sen kanssa tapahtuu, Aaltola sanoo.
Jos aortta repeää, saattaa elämän jatkuminen olla minuuteista kiinni.
– Asun ja vietän paljon aikaa maaseudulla. Tuskin ehtisin sairaalaan, jos se repeäisi, Aaltola sanoo.
Terveyskirjaston mukaan aortan laajentuma ei yleensä aiheuta oireita. Kookkaan laajentuman repeäminen johtaa usein kuolemaan.
”Elämän kauneus”
Diagnoosi sai Aaltolan pohtimaan elämäänsä uudessa valossa. Kuolevaisuuden kohtaaminen ei ollut helppoa.
– Tuollaisen asian tiedostamisessa tulee sellainen äkillinen tietoisuus elämän kauneudesta ja siitä, että kaikkihan me täältä lopulta lähdetään. Olisi tärkeää elää omien arvojen mukaisesti ja tehdä niitä asioita, jotka itselle on kaikkein merkityksellisimpiä.
Aiemmin Aaltolalle oli itsestäänselvää, että hän työskentelee koko uransa yliopistolla, johon hän päätyi isänsä jalanjäljissä. Elämän rajallisuuden tajuaminen sai Aaltolan pohtimaan uudelleen myös uransa suuntaa.
– Haluan auttaa eläimiä ja edistää eläinten asemaa. Niin kauan kuin minulla on aikaa, mikä ikinä se aika onkaan, haluan käyttää sen ihan täysillä eläinten hyväksi, Aaltola kertoo.
Sydäntä seurataan säännöllisesti Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Aaltola kertoo asiasta ensimmäistä kertaa julkisuudessa vasta nyt, kun asia painaa yhä enemmän mieltä.
Laajentuma on alkanut painamaan aortan läppää, mikä aiheuttaa läppävuotoa, Aaltola kertoo. Suomessa leikkaukseen voi päästä, kun laajentuman läpimitta on vähintään 5,5 senttimetriä. Aaltolalla tämä raja ei ole tullut vielä vastaan.
Hän toivoo, että leikkauspäätöksissä huomioitaisiin myös potilaan pituus. Aaltolan mukaan Yhdysvalloissa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa on todettu, että laskukaavaa pitäisi muuttaa. Nykyinen raja perustuu pitkähkön miehen fysiikkaan, Aaltola kertoo.
– 180 senttimetriä pitkällä miehellä on totta kai isompi aortta ja isompi sydän.
– Tämä on vain yksi tällainen surullinen esimerkki siitä, miten lääketieteessäkin voi olla tällaisia sukupuolivinoumia, Aaltola sanoo.
Aaltolalla ei ole nousevan aortan laajentuman riskiä lisääviä elintapoja. Hän ei syö lihaa, tupakoi tai käytä juurikaan alkoholia. Aaltola arvelee, että hänen kohdallaan kyse on perinnöllisestä rakenneviasta.
Aaltolan isoisä kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 42-vuotiaana nostaessaan jotakin painavaa, mikä on Aaltolan mukaan tyypillinen tapa kuolla aortan laajentumisesta seuranneeseen sairaskohtaukseen.