Valtiovarainministeriö esitti keskiviikkoisessa virkapuheenvuorossaan, että alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin siten, että ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta.
Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteen kehitykseen nykyjärjestelmän tapaan.
Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) muistuttaa, että kokoomus julkaisi keskiviikkona oman vaihtoehtonsa ensi vaalikauden sopeutuksista ja eläkejärjestelmästä haetaan siinä 2 miljardin euron vahvistamista julkiselle taloudelle.
– Meidän ajatus on se, annetaan kolmikannan valmistella, miten se voisi löytyä, Orpo sanoi medialle eduskunnassa.
Hänen mielestään myös työurien tarkasteleminen on yksi hyvä keino. Orpon mukaan pitäisi katsoa, miten työuria voitaisiin pidentää alkupäästä ja toisaalta vahvistaa työssäkäyntiä uran keskellä. Työelämään mukaan meno kestää nyt pitkään.
Orpon mukaan myös työuran loppupäätä ja eläköitymisikää on hyvä tarkastella osana julkisen talouden tilanteen parantamista. Eläkkeelle jäämisen ikärajaan Orpo ei halua ottaa kantaa, vaan jättää asian asiantuntijoiden arvioitavaksi.
”Väitän, että tämä on tehtävissä”
VM:n mukaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen vaatima sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Kokoomus on kuitenkin ollut puhtaasti menoleikkauslinjalla ilman veronkorotuksia.
Orpon mielestä VM ”menee jo hakemaan jotakin kompromissia tai helpoimman mukaan”.
– Meidän [kokoomuksen] ohjelmassamme, joka tekee 9 miljardin [brutto]sopeutuksen kokonaan menoja säästämällä, 8–9 miljardia on 5 prosenttia julkisista menoista. Jäljelle jää 95 prosenttia. Väitän, että tämä [sopeutus] on tehtävissä menoja leikkaamalla pelkästään ja ilman, että kosketaan ihmisten kukkaroihin ja otetaan enemmän veroja.
Orpon mukaan 5 prosentin leikkaus ei romahduta suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
VM hakee kompromissia, mutta onko kokoomuskin valmis hakemaan esimerkiksi hallitusneuvotteluissa kompromissia?
– Kuten sanoin, me pystymme osoittamaan, että tämä [sopeutus] on tehtävissä ilman verojen korottamista. Verojen korottaminen on pois ihmisten ostovoimasta ja yrityksiltä. Se hidastaa talouden kasvua, joka on meille kaikki kaikessa.
Essayah: Tosiasiallista eläkeikää nostettava
Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo Iltalehdelle, että eläkeiän nosto ei itsessään ole ratkaisevaa, jos ei pystytä huolehtimaan ihmisten jatkamisesta työelämässä.
Hän huomauttaa, että moni työura katkeaa jo nyt ennen 65 vuoden ikää. Hän lähtisi ensin liikkeelle siitä, että pystyttäisiin nostamaan tosiasiallista eläkkeelle jäämisen ikää.
Essayah painottaa myös, että nykyhallituksen aikana on esimerkiksi lisätty eläkeläisten työtulovähennystä porkkanana. Tämä mahdollistaa vaikkapa sen, että eläkkeelle jääneille sairaanhoitajille myös jää jotain käteen, jos he tekevät keikkaa työelämässä.
– Porkkanoiden kautta edelleenkin voidaan kannustaa ihmisiä jatkamaan.
Rahoituslaki ensin
Hyvinvointialueiden järjestämisvastuun edellytyksiä voisi VM:n mukaan parantaa esimerkiksi vähentämällä hyvinvointialueiden määrää merkittävästi, keskittämällä tehtäväkohtaista järjestämisvastuuta ja vahvistamalla merkittävästi alueiden yhteistyötä lainsäädännöllä sekä siirtämällä järjestämisvastuun valtiolle.
Essayah painottaa kuitenkin rahoituslain uudistamista.
– Se on ihan sama, montako hyvinvointialuetta me laitamme yhteen, jos rahoitusmalli säilyy sellaisena kuin tällä hetkellä. Rahoitusmalli pitää ratkaista ensin, hän linjaa.
Hän vihjaa myös, että Uudenmaan sote-järjestelyjä tai -rakennetta voisi miettiä uudella tavalla.
