Emeritusprofessori Koskenniemi Ukrainan Wildberries-iskuista: ”Otaksuma on, että kyse on sotarikoksesta”
Kun siviili- ja sotilasvälineiden raja hämärtyy, yhä useampi paikka voi olla laillinen sotilaskohde, arvioi emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Juttu tiivistettynä
Ukraina on iskenyt viime yönä jälleen uuteen venäläisen verkkokauppajätti Wildberriesin-varastoon, tällä kertaa Jekaterinburgiin. Suurkaupunki sijaitsee yli 2000 kilometrin päässä Ukrainasta.
Asiasta kertoo riippumaton venäläismedia Meduza yrityksen tiedotteeseen viitaten.
Ukraina on tehnyt iskuja yrityksen varasto- ja logistiikkakeskuksiin lähes päivittäin non kolmen viikon ajan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on perustellut iskuja sillä, että Wildberries toimittaa Venäjän sotilaille esimerkiksi droonien komponentteja ja navigointilaitteita.
Hän on kutsunut iskuja ”perustelluiksi vastatoimiksi, joiden tavoitteena on riistää Venäjän sotakoneistolta sen voimavarat”.
Yle tutki Wildberriesin valikoimaa.
Sivustolta löytyy runsaasti tuotteita, joita voi käyttää myös sotimiseen.
Kun verkkokaupan hakukenttään kirjoittaa vaikkapa drooni, pimeänäkölaite tai luotiliivit, sivusto tarjoaa monia vaihtoehtoja.
Erään Wildberriesin verkkokaupassa myytävän luotiliivin tuotesivulla asiakas kysyi Wildberriesiltä, onko liivi sotilas- vai harrastuskäyttöön.
Vastaus oli: sotilaskäyttöön.
Katso video Wildberriesissä myytävästä luotiliivistä ja asiakkaan ja verkkokaupan keskustelusta:
Tekeekö tämä Wildberriesin varasto- ja logistiikkakeskuksista oikeutettuja kohteita Ukrainan drooni-iskuille?
Ei välttämättä, vastaa Martti Koskenniemi, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistosta.
Wildberriesin varastojen sisältöjä ei tunneta
Koskenniemi siteeraa sodan oikeussääntöjä määrittävää Geneven sopimusta. Siinä sanotaan ensimmäiseksi, että siviilikohteet eivät saa joutua aseellisen toiminnan kohteeksi.
– Sotilaskohteita ovat ne, joiden luonne, sijainti, tarkoitus tai käyttö muodostavat tärkeän osan sotilaallisesta toiminnasta ja joihin iskeminen tuottaa sotilaallista hyötyä.
Koskenniemen mukaan Ukrainan omaan ilmoitukseen, että Wildberries on sotilaskohde, ei kannata luottaa automaattisesti.
– Ukrainalle on hyödyllistä sanoa niin. Venäjän puolelta katsotaan, että nämä ovat siviilikohteita, Koskenniemi sanoo.
Kreml on kiistänyt Ukrainan väitteet ja sanonut, että Wildberries on puhtaasti siviilikohde.
Koskenniemen mukaan ulkopuolisten on tällä hetkellä mahdotonta varmistaa, miten asian laita todellisuudessa on.
– Kansainvälisessä oikeudessa ei ole sellaista kansainvälistä poliisia ja tutkintamenettelyä, jossa osapuolia sitovasti katsottaisiin, mitä siellä on.
Koskenniemi ei pidä mahdottomana, että Wildberriesin varastot ovat Venäjälle tärkeitä sotilaallisen toiminnan osia logistisesti tai materiaalisesti.
– Jos ne ovat, silloin nämä ovat sallittuja kohteita.
On mahdollista, että Ukrainalla oli tiedustelutietoa Wildberriesin logistiikkakeskusten kautta kuljetetuista sotatarvikkeista, vaikka tätä ei voi vahvistaa avoimista lähteistä, arvioi myös riippumaton Meduza-uutissivusto.
Varmuutta ei kuitenkan ole.
Jos kohteen sotilaallisesta käytöstä on epäilystä, kansainvälinen oikeus lähtee otaksumasta, että se on siviilikohde, eikä siihen saa hyökätä, sanoo Koskenniemi
– Tällä hetkellä otaksuma on, että Wildberries on siviilikohde ja Ukraina syyllistyy sotarikokseen. Tämä otaksuma voidaan osoittaa vääräksi, jos saadaan luotettavaa näyttöä, että Wildberriesiä käytetään merkittävällä tavalla Venäjän sotilaallisen toiminnan tukemiseen, Koskenniemi sanoo.
Pieni määrä sotilaskäyttöön tarkoitettuja välineitä ei oikeuta iskuja
Entä ne sotilaskäyttöön tarkoitetut tuotteet, joita Wildberriesin sivuilta todistettavasti löytyy?
Koskenniemi muistuttaa toisesta sodan oikeussääntöjen pääperiaatteesta: suhteellisuusperiaatteesta.
– Jos Wildberriesin isossa logistiikkakeskuksessa on yksi pyssy ja sinne isketään hirmuisella pommilla, jossa kuolee kymmeniä, silloin suhteellisuusperiaate ei toteudu, Koskenniemi havainnollistaa.
Koskenniemen mukaan Geneven sopimus linjaa, että siviiliuhrit eivät saa olla kohtuuttomassa suhteessa sotilaallisen toiminnan tavoiteltuun tarkoitukseen.
Ukrainan iskuissa Wildberriesin tiloihin on kuollut ainakin neljätoista ihmistä.
Riippumattoman uutissivusto Meduzan mukaan Venäjän sotilasjoukot eivät saa Wildberriesistä varusteita suoraan.
Vapaaehtoiset julkaisevat esimerkiksi pikaviestipalvelu Telegramissa rahakeräyksiä, joiden avulla sotilaille hankitaan muun muassa lääkintätarvikkeita ja vaikkapa kumisaappaita.
Meduzan mukaan keräyksissä jaettiin tuhansia linkkejä Wildberriesin sivuilla myytäviin tuotteisiin.
Osaa keräysten avulla varusteita saaneista sotilaista on Meduzan mukaan syytetty sotarikoksista.
Siviili- ja sotilasvälineiden raja on hämärtynyt
Vaikka Meduzan mukaan Wildberries ei myy sivuillaan aseita sanan perinteisessä merkityksessä, verkkokaupan valikoimissa on kuitenkin runsaasti niin sanottuja kaksikäyttötuotteita. Termillä tarkoitetaan välineitä, joita käytetään niin siviili- kuin sotilastarkoituksiin.
Niitä voivat olla esimerkiksi Ukrainan sodassa tärkeät droonit. Ne saattavat olla hyvin samankaltaisia tai jopa samoja, kuin mitä siviilit käyttävät.
Koskenniemen mukaan kaksikäyttötuotteet aiheuttavat kansainväliselle oikeudelle päänvaivaa.
Kun aseet eivät ole enää vain pyssyjä tai tykkejä, on vaikeampaa valvoa, ovatko ne siviili- vai sotilaskäyttöön.
Se, että siviiliyhteiskunnan elementtejä käytetään osana sodankäyntiä, johtaa Koskenniemen mukaan siihen, että yhä useammista kohteista tulee laillisia sotilaskohteita.
– Esimerkiksi datakeskuksista voi tulla laillisia sodankäynnin kohteita tilanteessa, jossa niitä käytetään sellaisen tekoälyn ylläpitämiseen, joka avustaa sodankäyntiä. Tämä on tavattoman huolestuttavaa, Koskenniemi sanoo.
Myös Amazon voisi olla sotilaallinen kohde
Wildberries ei ole ainoa verkkokauppa, joka myy drooneja, luotiliivejä ja pimeänäkölaitteita. Myös esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Amazonissa on kaupan vastaavia tuotteita.
Erään luotiliivin ostaja kertoo Amazonissa myytävän luotiliivin kuluttaja-arvioissa käyttäneensä sitä työtehtävissä Lähi-idässä.
Voisiko esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa sotivalla Iranilla olla vastaavalla tavalla oikeus iskeä Amazonin varastokeskuksiin?
– Voisi hyvinkin olla, Koskenniemi sanoo.