Espoon ostareilla riimitellään rap-musiikkia sellaisesta Espoosta, joka jää monelta huomaamatta
Tohtori Annukka Saariston tuore väitöskirja käsittelee espoolaista rap-musiikkia.
Jutun lukee koneääni.Lue lisää.
Juttu tiivistettynä
Suomen toiseksi suurin kaupunki, 326 000 asukkaan Espoo mielletään usein keskiluokkaisuuden tyyssijaksi, jossa huristellaan maastureilla isojen kauppakeskusten ja idyllisten omakotitaloalueiden väliä.
Tällainen Espoo on toki olemassa, mutta tohtori Annukka Saariston väitöskirja tuo rap-kulttuurin kautta esiin Espoon moninaisemmat ja rujommatkin kasvot.
Espoo on paradoksaalinen paikka: se ei ole Helsingin kaltainen pääkaupunki tai yhtä rikas kuin Kauniainen. Se ei myöskään ole Vantaan kaltainen epämääräinen musta aukko, jollainen Vantaa etenkin espoolaisten mielestä tuntuu olevan.
– Tilastollisesti Espoota leimaa kylläkin keskiluokkaisuus, mutta rap-muusikot näkevät kotikaupungistaan, että täällä on paljon lähiöitä ja hyvinvoinnin ohella myös huonovointisuutta, Annukka Saaristo summaa.
Rap-musiikki tuo esiin Espoon ristiriitaisuuden
”Tos asuu rikkaat / tos asuu köyhät / Tossa on S-marketin piha, pöydät / Lähiöö lähiön perää”. Tällaista sanailua löytyy Tapsamanen Espoo-kappaleesta vuodelta 2019.
Sanoissa tulee hyvin esiin paikallisuus, mikä on yksi Annukka Saariston väitöskirjan kiinnekohdista. Saariston mukaan paikallisuudesta löytyy useita eri tasoja, ja espoolaiset kiinnittyvät vahvasti omiin asuinalueisiinsa.
– Alueilla on hyvin erilainen identiteetti ja tästä muodostuu se ristiriitaisuus, mitä Espoo kokonaisuutena edustaa. Räppärit voivat naureskella Westendille, koska se on rikkaampaa ja hienostuneempaa aluetta. Duunariluokan lähiöihmiset taas nähdään hiphop-kulttuurissa aidompina yksilöinä.
Espoosta kertovissa rap-lyriikoissa nousevat usein esille paikat, joissa ihmiset viettävät aikaa – kuten ostarit.
Matinkylästä löytyy Iso Omena, Leppävaarasta taas Gallerian ostarinomainen alue. 2000-luvun alussa on lanseerattu myös termi ostari-rap, ostareilla kun aina sattuu ja tapahtuu, etenkin nuorten miesten keskuudessa.
Espoo-rapin riimeissä ei tosin käsitellä pelkästään urbaania espoolaista ympäristöä.
– Etenkin vanhempi rap-sukupolvi on viihtynyt Espoolle ominaisissa lähimetsissä, mutta myös rannoilla. Tällaisista paikoista tulee merkityksellisiä silloin, kun niissä kohdataan erilaisia ihmisiä ja kun niissä syntyy sosiaalista elämää, Annukka Saaristo toteaa.
Olarin rap-skene syntyi ostarin ympärille
Yksi Espoon tärkeimmistä rap-kulttuurin keskittymistä on syntynyt Olariin. Sieltä on ponnistanut maailmalle myös Jeijjo eli Santeri Määttänen, jonka Nostalgiatrippi-kappaleessa (2021) käydään läpi paitsi espoolaisuutta myös kaupungin muuttuneita kulmakuntia. Määttäsen mukaan kyseessä on kunnianosoitus ja muisteluraita Espoolle.
– Biisin tapahtumat juontavat juurensa kymmenienkin vuosien taakse, eli mitä kaikkea Espoon eri paikoissa on oman elämäni kohdalla sattunut. Kappale on omakohtainen, mutta tottahan toki räppärit myös aina kuulevat tarinoita ja värittävät niitä.
Olarilainen rap-musiikki posseineen sai alkunsa jo 1990-luvulla, ja vuosituhannen taitteessa siellä teroittelivat sanaista säiläänsä muun muassa T-Murha, Setä Koponen sekä Tuomio & Kone.
Jeijjon mukaan olarilaista rap-skeneä luonnehtivat huumorin kautta tarkastellut ajankohtaiset aiheet, kaljoittelurallit, nostalgia ja kotipaikkojen nostatusbiisit. Oleellista on sekin, että hauskuutta ja hyvää tuulta löytyy roppakaupalla.
– Tämä varmaan heijastuu biiseihin, eli aina ei olla skraga tiukalla tai pipo kireällä. Huumori tuo myös tietynlaista leppoisuutta vaikeidenkin asioiden käsittelemiseen.
Olari-rapin kohdalla ei mitenkään voi ohittaa 1970-luvulla rakennettua Olarin ostoskeskusta.
– Nämä mestat ovat hyvin tuttuja, kun katselee espoolaisia rap-videoita. Ostari on ollut lähiöpubeineen hyvä ympäristö, ja täällä on ollut myös paljon rapin kuuntelijoita, Jeijjo toteaa.
Tie vie vaarallisesta Espoosta Länsimetron uumeniin
Tällä vuosikymmenellä rap-lyriikoissa on alkanut tulla esille myös vaarallisempi, rikollisempi ja pahoinvoivampi Espoo. Esimerkiksi ST:n eli Strikaorstin Rikkinäisii unelmii -kappaleessa (2024) todetaan, että ”kaikki ongelmat täällä alkaa ja loppuu huumeisiin” ja että ”junnuilla on rahaa ja asetta”.
Jo vuonna 2022 uutisoitiin, että Espoossa on katujengejä, jotka ovat syntyneet gangsta rap -musiikkityylin ympärille.
Tohtori Annukka Saaristo on tehnyt Espoossa aiemmin nuorisotyötä, joten hänellä on kaupungin katujen ongelmiin omakohtaista tarttumapintaa.
– Tunnistan myös kaupungin nurjia puolia. Ja kun tutkii tilastoja, niistä tulevat esiin Espoon synkemmät kasvot.
Mutta tuleeko Annukka Saariston mieleen sitten joku tietty espoolainen rap-sanoitus? Kysymys on väitöskirjan tehneelle tohtorille vaikea. Yhdeksi esimerkiksi nousee kuitenkin Phunky Mr. Olavin Länsimetro-kappale, joka löytyy artistin Matinkylästä maailmalle -albumilta (2019).
Kappaleella vierailee useampikin espoolais-räppäri, muun muassa Jeijjo ja Kone. Laulu käsittelee Länsimetron tuloa, mutta samalla sen teema laajenee havainnoimaan koko Espoon joukkoliikennettä:
”Joka puolel ihmeteltiin / mitä sieltä turahti / ja odotettu lopputulos / tietty epäkuranttia / siitä huolimatta porukka viime töinään / keräs ittensä ja alkoi joukkoliikennöimään”.
– Kappale on eräänlainen hetken tiivistymä. Olin tuolloin töissä Matinkylässä ja pystyn edelleen muistamaan saman tunnelman, mikä löytyy itse kappaleesta: metron portaat ovat täynnä ihmisiä eikä mikään liiku, Annukka Saaristo kertoo.