EU-lähteistä tihkuu tietoa: Tältä voi näyttää perjantain jättipäätös

Euroopan komissio julkistaa suomalaisessa teollisuudessa ja EU:ssa kuohuttaneen päästökaupan uudistusesityksen näillä näkymin perjantaina.

Iltalehden EU-lähteistä saamien tietojen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että päästökauppajärjestelmän kunnianhimon tasoon ei oltaisi lakiesityksessä tekemässä rajuja muutoksia. Myöskään hintakaton asettaminen päästöoikeuksille ei vaikuta komission asioita tuntevan lähteen mukaan uskottavalta.

Iltalehden tietojen mukaan päästökauppajärjestelmään isoja muutoksia vaatineiden maiden huoliin on tarkoitus vastata erillisellä sähköistymispaketilla, joka julkistetaan myös perjantaina. Tarkoituksena on mahdollistaa maille asteittain edullisempi energian hinta.

Vaikka komissio ei suoraan ohjaa päästöoikeuksien hintaa, se pyrkii pitämään hinnan tiukkana, jotta se vaikuttaisi päästöjen vähentämiseen. Tätä vaatii jo EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan päästöjä pitää vähentää 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Samaan aikaan EU-tasolle puuhataan sähköistymisinstrumenttia, jolla pystyttäisiin parantamaan energian siirtoinfrastruktuuria. Näin sähkön hintaa pystyttäisiin tasaamaan jäsenmaiden välillä.

Kuohuttaa Euroopassa

Asia on herättänyt tunteita ympäri EU:ta ja jakanut jäsenmaita. Osa Keski- ja Etelä-Euroopan maista on toivonut päästökauppajärjestelmän heikentämistä tai jopa siitä luopumista kokonaan, kun taas esimerkiksi Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa päästökaupan kunnianhimon tasosta on pidetty kiinni.

Yksinkertaistetusti ilmaistuna päästökaupassa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöille määritellään hinta, jonka niitä tuottava taho joutuu maksamaan. Mitä vähäpäästöisempiä tuotantotapoja teollisuus käyttää, sitä vähemmän joutuu maksamaan.

Muun muassa Suomessa teollisuus on panostanut uusiutuvaan sähköntuotantoon ja vihreään teollisuuteen, toisin kuin esimerkiksi Puolassa, Saksassa ja Italiassa. Italia on aiemmin vaatinut koko päästökauppajärjestelmän pysäyttämistä. Myös Tšekin pääministeri Andrej Babiš on vaatinut päästöoikeuksien hinnan laskemista jopa 30 euroon, kun nyt hinta liikkuu 70 euron tuntumassa.

Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestöt ovat vedonneet komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin ja ilmastokomissaari Wopke Hoekstraan päästökaupan jatkuvuuden puolesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson lähettivät maanantaina von der Leyenille kirjeen, jossa korostavat vakaan ja ennustettavan päästökauppajärjestelmän merkitystä.

IL:n näkemässä kirjeessä pääministerit muistuttavat, että olemassa olevan politiikan pohjalta on jo investoitu miljardeja euroja Euroopassa. Politiikan pohjan murentaminen rankaisisi pääministerien mukaan aikaisin liikkeelle lähteneitä ja antaisi vahingollisen signaalin teollisuudelle ja sijoittajille.

Paljon muuteltavaa

Päästökauppakokonaisuus sisältää kuitenkin useita liikkuvia osia. Yksi tapa nostaa kunnianhimoa on kiristää teollisuustuotteiden raja-arvoja eli sitä, kuinka paljon päästöä esimerkiksi tonnissa selluloosaa saa olla.

Päästöyksiköiden vuosittaisen määrän alenemisvauhti on toinen liikkuva osa sekä ilmaisten päästöyksiköiden jakaminen tietyille sektoreille.

Komissiossa ymmärretään, että tilanne on erilainen kuin puheenjohtaja von der Leyenin ensimmäisellä kaudella, jolloin vihreä siirtymä oli kysymyksistä tärkein. Nyt skaala on laajentunut kilpailukyvyn turvaamiseen. Kuitenkin komissiossa nähdään edelleen, että fossiiliriippuvuuden karsiminen parantaa myös Euroopan strategista autonomiaa.

Päästökaupan tuloilla rahoitetaan Euroopan innovaatiorahastoa, jonka avulla kehitetään vähähiilistä teknologiaa ja jaetaan yritysten riskiä investoida puhtaaseen energiaan ja teollisuuteen. EU-lähteistä huomautetaan, että innovaatiorahasto saattaa kasvaa huomattavastikin, jopa kymmenillä miljardeilla euroilla.

Komission perjantaina julkaisemat päästökauppaesitys ja sähköistymispaketti ovat vasta lakiesityksiä, jotka pitää käsitellä EU-parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Siksi sisältöön voi tulla myöhemmin muutoksia. Todennäköisesti neuvottelut paketin lopullisesta sisällöstä saadaan päätökseen vuonna 2027.