Eva Biaudet puhuu suunsa puhtaaksi: ”Se oli virhe”

Eduskunnassa seitsemän kautta istunut Eva Biaudet jättää eduskunnan ensi keväänä. Hän kertoo Iltalehden haastattelussa suoraan hallituskauden vaikeimmista hetkistä ja ajatuksistaan tulevasta.

Keskeinen syy pois jäämiselle oli Biaudet'in mukaan se, että hallituskausi oli hänelle henkilökohtaisesti rankka. Biaudet yritti vaikuttaa siihen, ettei RKP olisi lähtenyt mukaan Orpon (kok) hallitukseen, mutta hänen kantansa hävisi.

Biaudet sanoo kokeneensa riittämättömyyden tunnetta vaikutusmahdollisuuksistaan.

– Olen jotenkin aina ajatellut, että voin olla mukana muuttamassa asioita ja saamassa parempia ratkaisuja. Ja sitten kun se ei onnistu kuin ehkä jossain pienemmissä asioissa, niin se on tosi turhauttavaa.

Biaudet sanoo kokeneensa vaikeaksi myös sen, että ”mahdottomilta tuntuvat uudistukset” menevät niin laajasti läpi eduskunnassa ja niitä kannattavat muutkin kuin hallituspuolueet.

– Se on vähän masentavaa, että se ei herätä sellaista huutoa tai tuohtuneisuutta, Biaudet sanoo. Hän äänesti esimerkiksi rajalakia vastaan, jota muun muassa SDP:n ryhmän enemmistö tuki.

”Yliarvioimme voimavaramme”

Biaudet'in mielestä RKP teki hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaisevan virheen.

– Me yliarvioimme voimavaramme muuttaa niitä vaikeita asioita. Mehän kirjoitimme sinne todella paljon kirjauksia ihmisoikeuksista, että ei voi mennä pidemmälle niiden puitteissa.

Biaudet'in mielestä RKP ei huomioinut riittävästi sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi asioita toisin kuin RKP on ajatellut.

– Me, tai ehkä minä kuvittelin silti, että nämä ihmisoikeusviittaukset olisivat olleet tällainen pidike, ehkä suurempi pidike kuin mitä se on siten näyttäytynyt.

Biaudet sanoo, ettei koe olleensa yksin näkemyksiensä kanssa RKP:n ryhmässä, vaan ongelma hänestä ovat olleet muiden hallituspuolueiden näkemykset.

”Niissä ei ole varaa tehdä kompromisseja”

RKP:ssä monet ajattelevat niin, että vaikka RKP joutuu hallituksessa tekemään myös päätöksiä, jotka eivät ole teidän mielestänne optimaalisia, niin on kuitenkin parempi olla hallituksessa vaikuttamassa, mitä tästä ajattelet?

– Tämä on tietysti jatkuvan pohdinnan aihe, miten pitkälle sitä voi venyttää, Biaudet sanoo.

Biaudet'in mielestä kompromisseja ei ole varaa tehdä ihmisoikeuksista tai ihmisarvosta, joista hänen mielestään on hallituspuolueilla erilaisia näkemyksiä.

– Siinä mielessä tämä on eri asia kuin verotus tai jotkut muut lainsäädäntöasiat, joissa voi oikeasti löytää tällaista välimaata, jossa puolueet löytävät toisensa, Biaudet katsoo.

”En olisi pystynyt muuta tekemään”

Biaudet on äänestänyt tällä kaudella useita hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan, mutta hänelle ei ole tullut siitä seuraamuksia.

Saitko luvan jo hallitusneuvotteluissa äänestää hallituksen esityksiä vastaan?

– En nyt varsinaista lupaa saanut. Mutta kyllä me keskustelimme todella paljon siitä, ja oli ilmeistä, että en ollut sitoutunut siihen hallitusohjelman osaan. Ja vaikka olisi minun poliittisella urallani mennyt miten vain, niin en olisi pystynyt muuta tekemään.

Biaudet äänesti myös tyhjää Purran (ps) ja Rydmanin (ps) luottamusäänestyksissä, mikä aiheutti närää hallituksen sisällä.

Biaudet'ista suurin ongelma on hallituksen maahanmuuttoesitysten kokonaisuus, eli useammat pienemmät muutokset, jotka ovat hänestä yhdessä maailmaa mullistavia.

– Ymmärtäisin, jos meillä olisi joitain tiettyjä ongelmia, joita pyritään ratkaisemaan näillä laeilla, mutta mielestäni ne olivat hyvin tällaisia identiteettipoliittisia, että haluttiin osoittaa, että tervetulleita ovat vain ne ulkomaalaiset, jotka pystyvät todistamaan olevansa hyödyllisiä.

Hallitushan on perustellut maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä esimerkiksi sillä, ettei haluta Ruotsin tielle ja halutaan ehkäistä esimerkiksi siellä nähtäviä jengirikollisuusongelmia. Mitä ajattelet tästä?

– Ei kukaan tietenkään toivo jengirikollisuutta eikä mitään rikollisuutta. Meillähän on perinteisesti ollut aika hyvää kriminaalipolitiikkaa, Suomi on ollut mallimaa, että meillä on vähän ihmisiä vankiloissa, tiedämme, ettei se vähennä sinänsä rikollisuutta, Biaudet sanoo.

Biaudet'in mielestä Suomen ja Ruotsin tilanteita ei voi suoraan verrata, koska Suomen maahanmuutto on ollut hallitumpaa, ja esimerkiksi turvapaikanhakijoita on tullut pienempiä määriä.

– Mitä paremmin saa tuntea, et on kotonaan ja mitä nopeammin saa olla mukana työelämässä tai koulussa tai vapaa-ajan verkostoissa, niin mielestäni se olisi parempi tie ehkäistä jengirikollisuutta.

Biaudet mainitsee, että hallitus on tehnyt hänestä hyviäkin asioita, kuten lopettanut lähisuhdeväkivallan sovittelun.

”Se oli virhe”

Adlercreutz korosti viikonloppuna puoluekokouksessa, että vaikeista päätöksistä huolimatta RKP on saanut toteutettua hallituksessa monia sille tärkeitä asioita, kuten panostuksia koulutukseen.

Mitä mieltä olet nyt jälkikäteen siitä, että RKP meni hallitukseen?

– Mielestäni se oli virhe. En olisi halunnut olla mukana myötävaikuttamassa heidän (perussuomalaisten) asemansa normalisoitumiseen, Biaudet sanoo.

Biaudet sanoo pitävänsä hyvänä, että RKP on joissain asioissa onnistunut saamaan lievennyksiä hallituksen linjaan.

Biaudet sanoo olevansa Adlercreutzin kanssa samaa mieltä siitä, ettei kenellekään hallituksessa tai muutoin pitäisi olla epäselvyyttä siitä, mitkä ovat RKP:n arvot ja linja.

– Tiedän, että sillä on ollut merkitystä monelle vähemmistötaustaiselle ihmiselle, että ovat kokeneet, että heidän rinnallaan on seisty.

”Sieltä tulee uusi voima”

Biaudet aloitti kansanedustajana vuonna 1991. Biaudet sanoo toivovansa, että hänen tilalleen eduskuntaan valittaisiin kunnianhimoinen nainen, joka ajaisi samoja asioita, joita hän on pitänyt tärkeänä.

Biaudet'in mielestä RKP:n eduskuntaryhmä tarvitsee lisää naisia. RKP:llä on 10 kansanedustajaa, joista kaksi on naisia.

Biaudet sanoo, ettei hän ole tarkemmin miettinyt, mitä haluaisi tehdä, kun eduskuntakausi ensi keväänä päättyy. Hän sanoo ajattelevansa, että voi edistää tärkeäksi kokemiaan asioita myös muualla kuin eduskunnassa.

– Olen ajatellut, että otan mielelläni vastaan uusia haasteita ja haluan tehdä sellaista, missä saan tuntea, että sillä on merkitystä. Ehkä sellainen, missä voin täysin rinnoin tehdä sitä, mikä on mielestäni erityisen tärkeää.

Tuleeko tuosta myös vähän masentava viesti siinä mielessä, että kannattaako eduskuntaan hakea?

– Kun katson koko aikaani (eduskunnassa), niin näen, että todella paljon pystyy kuitenkin vaikuttamaan. Se on sitkeää ja pitkäjänteistä työtä. En ajattele, että paikkani jää tyhjäksi, vaan kyllä sieltä tulee uusi voima. Ja jossain vaiheessa minun on vain pakko ajatella, että täytyy antaa kapula eteenpäin, 65-vuotias Biaudet sanoo.