RKP:n puoluekokous on parhaillaan käynnissä Vantaalla. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo Iltalehden haastattelussa ajatuksensa kuluneesta hallituskaudesta, ensi kauden sopeutuksista sekä puolueen sisällä käytävästä kriittisestä keskustelusta.
RKP:n entinen europarlamentaarikko ja pitkäaikainen vaikuttaja Nils Torvalds arvosteli Huvudstadsbladetin kirjoituksessa RKP:tä siitä, että ”RKP on ollut hiljaa ja asettunut riviin Orpon ja Purran taakse silloinkin, kun kävi selväksi, että hallituksen talouspolitiikka oli epäonnistunut.”
Torvalds arvosteli kirjoituksessaan sitä, että hallituksen leikkaukset ovat ajoittuneet matalasuhdanteeseen, ja etteivät mitkään ”talousnerot” ole johtaneet Suomen hallituspolitiikkaa. Hän arvosteli myös leikkausten tekemistä yhteiskunnan puolustuskyvyttömille.
Adlercreutz kommentoi Torvaldsin näkemyksiä näin:
– Itse ajattelen, että hallituksen talouspolitiikka nyt tämän päivän lukemien pohjalta on ollut varsin onnistunutta. Silloin kun hallitus astui remmiin, esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto oli hyvinkin selkeäsanainen siinä, että sopeutuksia pitää tehdä, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz lisää, että talouspolitiikan arviointineuvosto on myös tuonut esiin, että sopeutuksia olisi ollut vaikea ajoittaa kovin paljon paremmin kuin mitä hallitus on tehnyt.
– En yhdy Torvaldsin analyysiin siitä, mitä tämä talouspolitiikka on ollut, joskin tietenkin arvostan sitä keskustelua, mitä hän on nostanut, koska totta on toki se, että kun sopeutetaan, se näkyy ihmisten arjessa.
Adlercreutz sanoo toivovansa, että talouspolitiikasta ja sopeutustoimista käydään RKP:ssä keskustelua. Hänestä päätösten vaikutuksiin tulee suhtautua nöyrästi.
”On käyty hyvinkin paljon”
Torvalds nosti esille, että aiemmassa puoluekokouksessa luvattiin avointa keskustelua, mutta tätä ei ole Torvalsin mielestä käyty siitä, etteivät ”hallituksen päätökset vastanneet luvattuja arvoja”.
– Ajattelen, että sitä on käyty hyvinkin paljon, mistä on merkki myöskin reaktiot hänen avaukseensa. RKP on puolue, jossa on perinteisesti hyvinkin pieni etäisyys ruohonjuuritasolta puheenjohtajaan, mikä tarkoittaa, että meillä on hyvinkin elävä keskustelukulttuuri, Adlercreutz katsoo.
Adlercreutz sanoo uskovansa, että hallitus on tekemillään toimilla luonut paremmat edellytykset ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja pohjoismaista mallia, mikä on RKP:lle erityisen tärkeää.
– Ajattelen, että kiitos seisoo sitten tulevien hallituksien aikana. Väitän, että seuraava hallitus tuskin pystyy perumaan näitä sopeutuksia ja varsinkaan ei pysty perumaan näitä työllisyystoimia.
Kannatus ei ole noussut
Kun Adlercreutz valittiin puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten, hän kertoi tavoittelevansa sitä, että RKP saisi laajennettua kannattajakuntaansa myös suomenkielisiin, ja että puolue olisi nykyistä isompi keskustaoikeistolainen liberaali puolue. RKP:n kannatus on kuitenkin pysynyt kannatusmittauksissa neljän prosentin tuntumassa.
Mistä tämä johtuu?
– Olen sitä mieltä, että RKP on Suomen ainoa liberaali porvarillinen puolue. Katson, että äänestäjäkuntamme on huomattavasti nykyisiä prosenttilukuja laajempi.
Adlercreutz huomauttaa, että kaikilla hallituspuolueilla gallupkannatus on ollut hieman alamaissa. Hän mainitsee, että pienellä puolueella virheiden mahdollisuudet ovat gallupeissa suurempia.
– Ajattelen, että pohjatyö, joka tässä on tehty, tulee näyttäytymään hyvin erilaisina lukemina sitten kun lähennytään vaalipäivää.
”Olemme joutuneet yksin puolustamaan”
Hallitustaival ei ole ollut RKP:lle helppo. Adlercreutz mainitsi puheessaan puoluekokousväelle, että RKP jäi usein liian yksin järjestöavustusleikkausten vastustamisen suhteen.
Onko RKP:llä ollut yksinäinen olo Orpon hallituksessa?
– Joissain tilanteissa olemme tietenkin joutuneet yksin puolustamaan keskeisiä asioita, se on kiistatta näin. Mutta monessa asiassa olemme varsin helposti myöskin päässeet yhteisymmärrykseen, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz mainitsee RKP:lle vaikeista asioista tällä kaudella esimerkiksi maahanmuuttokysymykset ja sote-rahoituksen.
Adlercreutzin mukaan politiikan ääripäät ovat liukuneet kauemmas toisistaan, minkä vuoksi konsensusta on Adlercreutzin mukaan vaikeampi löytää millä tahansa hallituspohjalla. Marinin (sd) hallituskaudella kipupisteet löytyivät Adlercreutzin mukaan talouskysymyksistä.
– Tässä hallituksessa olemme päässeet varsin hyvin yhteisymmärrykseen talous- ja työllisyyspolitiikasta, mutta ero konservatiiviliberaaliakselilla on hyvinkin iso.
Adlercreutzin mukaan puolueet ovat kuitenkin oppineet toiminaan toistensa kanssa ja kunnioittamaan toistensa erilaisia tarpeita ja kipupisteitä.
”Ei ole epäselvyyttä”
Osa perussuomalaisista on kokenut yhteistyön kanssasi hankalaksi, ja ettei sinulle kävisi mikään, ja että RKP olisi ajanut joitain asioita ikään kuin ”kiusantekona” PS:lle. Monen mielestä yhteistyö kanssasi sujuu hyvin, mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on. Miten kommentoit tätä?
– Voin listata lukemattomia ajatuksia, jotka RKP on torpannut ja perussuomalaiset on torpannut, ja lukemattomia ajatuksia, jotka vaikka KD tai kokoomus ovat torpanneet. Se on sisäänrakennettu asia kaikissa hallituspohjissa, ei suinkaan RKP:lle ominaista. Pikemminkin RKP on monessa asiassa yrittänyt sovitella kantoja yhteen ja löytää yhteisiä asioita, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz korostaa, että hän tuo tietenkin selväksi näkemyksensä siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi viedä.
– Uskon, että kaikkien hallituspuolueiden mielestä varmaan ei ole epäselvyyttä, missä RKP seisoo kussakin asiassa.
Adlercreutzin mielestä RKP:n kädenjälki näkyy vahvasti kevään kehysriihen saavutuksissa, mutta myös muutoin tällä hallituskaudella.
Hän mainitsee esimerkkeinä RKP:n saavutuksista kokonaiskoulupäiväkokeilun, työsuhdeoptioiden verotuksen muutoksen, kotitalousvähennyksen nostamisen, paluumuuttajien verokannustimen ja työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen.
Puheessaan puoluekokousväelle Adlercreutz korosti, että RKP käynnisti hallituksessa keskustelun siitä, että hyvinvointialueille annettaisiin lisäaikaa alijäämien kattamiselle.
”Se on myrkkyä”
RKP on sitoutunut velkajarruun, jonka myötä ensi kaudella pitäisi sopeuttaa 8–11 miljardia euroa.
RKP:n reunaehdoista ensi kaudelle Adlercreutz sanoo sen verran, että puolustusmenot on lukittu tietylle tasolle, ja myös peruskoulu on RKP:lle keskeinen suojeltava asia.
Adlercreutz ei suostu sanomaan tässä vaiheessa konkreettisia verotoimia tai menosäästöjä, joita RKP olisi valmis tekemään ensi kaudella, tai kuinka suuri osuus sopeutuksista pitäisi toteuttaa leikkauksin ja kuinka suuri verotoimilla.
– Ajattelen, että se vie herkästi epätarkoituksen mukaiseen lopputulokseen. Oleellista on tietenkin katsoa, että miten mikäkin toimi vaikuttaa kasvuun.
Adlercreutz sanoo olevansa huolissaan siitä, että talouspolitiikka kovasti poukkoilee hallituskaudesta toiseen.
– Se on myrkkyä investoinneille ja talouskasvulle.
Hänestä tarvittaisiin kaikkien puolueiden yhteisymmärrys siitä, ettei tehtäisi poukkoilevia veroratkaisuja.
– Kun yritys pohtii vaikka neljän miljardin investointia jättimäiseen tuotantolaitokseen, niin jos hän ajattelee, että joku keskeinen muuttuja saattaa muuttua vuodesta toiseen, esimerkiksi mitä tulee verotukseen, niin isoissa investoinneissa se näkyy järisyttävän isolla tavalla. Siksi meidän pitäisi maana pystyä sitoutumaan tiettyihin reunaehtoihin.
Tästä on Adlercreutzista tärkeää sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Ei alueiden yhdistämiselle
Adlercreutz mainitsee, että keskusta on sanonut, että tekoälyn lisäämisen kautta voitaisiin saada 1,5 miljardin euron säästöt.
– Saattaa olla näin, mutta kyllä sekin vaatii nimenomaan konkreettisia sopeutustoimia, rakenteellisia toimia, työntekijämäärien vähentämistä ja niin edelleen. Asiat ovat käytännön tasolla kuitenkin haastavia poliittisia päätöksiä.
RKP tarkentaa näkemyksiään sopeutuskohteista loppuhallituskaudesta.
Adlercreutzin mielestä hyvinvointialueille pitäisi ensi hallituskaudellakin antaa työrauha.
– Ajatus siitä, että me lähtisimme mylläämään alueiden määrää, olisi monella tapaa tuhoisa työrauhalle ja taloudelliselle kehitykselle. Jos lyödään vaikka alueita yhteen, niin tiedetään, että se vääjäämättä lisää vähintäänkin lyhyellä tähtäimellä kustannuksia.
Adlercreutzista soten ongelmat eivät ratkea hallinnolla, vaan käytännön tasolla, esimerkiksi omalääkärin laajentamisella koko maahan.
