On helppoa sanoa, että reilun kolmen vuoden ajan Suomessa liikennöineen Flixbusin saama mediahuomio ei ole ollut sellaista kuin se olisi halunnut.
Flixbusin kuskien liikennerikkomuksista on uutisoitu monta kertaa. Monet vaaralliset tilanteet ovat taltioituneet matkustajien tai muiden tienkäyttäjien kameroihin.
Saksalaisen bussiyhtiön Suomen-liikennöinnistä vastaava johtaja Michał Leman vakuutti tiistaina, että kuskien liikennerikkomuksiin suhtaudutaan jopa armottomasti.
– Jos kuskimme jää kiinni piittaamattomasta ajamisesta, he eivät saa enää koskaan ajaa Flixbusilla.
– Asia on kolahtamassa selvemmin kuljettajille, koska Flixbus on niin suuri ja meillä on hienoimmat reitit ja autot. Kuskien vaihtoehtona on toimia syrjäisten tai maaseudun liikennöitsijöiden palveluksessa, puolalainen Leman kuvailee.
Kuljettajan potkuihin johtaneita tapauksia on Lemanin mukaan tapahtunut Suomessa muutamia.
Laki esteenä
Iltalehti on uutisoinut vuodesta 2023 lähtien useista Flixbusin aiheuttamista vaara- ja häiriötilanteista. Viimeksi kolmisen viikkoa sitten Helsingissä tapahtui tilanne, jossa Flixbus aiheutti vaurioita kaiteeseen.
Yksi turvallisuuteen liittyvä asia mietityttää erityisesti Lemania. Hän suorastaan innostuu siitä ja latelee pitkän puheenvuoron.
– Emme voi Suomessa asentaa kojelautakameroita busseihin. Meillä se tarkoittaa sitä, että on kaksi kameraa, joista toinen kuvaa kuljettajaa ja toinen tietä.
– Näin meillä on ollut tarkka tieto siitä, mitä tiellä on tapahtunut ja miten kuljettaja on toiminut. Kamerasta näkyy muun muassa, käyttääkö kuljettaja puhelinta ajon aikana, Leman kertoo.
Tieliikennelaki ei estä Suomessa kojelautakameran käyttöä. Sen sijaan busseissa sen käyttämisen esteenä on työelämän tietosuojalaki.
Syynä on sen viidennen luvun 16. pykälässä oleva kohta, jonka mukaan kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tai työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla.
– Kameravalvontaa voi käyttää vain, jos työpaikalla on selvä väkivallan uhka tai riski hengelle tai terveydelle. Joukkoliikenne ei kuulu tähän piiriin, Leman selventää.
Valvonnan vaikutus
Lemanin mukaan kamera vaikuttaa ratkaisevasti kuljettajien toimintaan.
– Silloin kuskit tietävät, että heitä valvotaan. Mielestäni se on tyypillistä käyttäytymistä: silloin käyttäydytään eri tavalla, kun valvonta on päällä. Ongelmana on se, että meillä ei ole Suomessa lupaa niiden käyttämiseen.
Lemanin mukaan kojelautakamerat ovat käytössä noin 70–80 prosentissa linja-autoista niissä maissa, joissa kameroita voi käyttää.
– Ne tullaan asentamaan kaikkiin autoihin, jos se on vain sallittua liikennöitävässä maassa.
– Mielestäni on huvittavaa, miksi emme haluaisi lisätä turvallisuutta joukkoliikenteessä? Emme ole tästä tilanteesta tyytyväisiä, Leman tuhahtaa.
Leman kertoo, että Flixbus on panostanut kuljettajien kouluttamiseen ja turvallisuusriskien tiedostamiseen.
– Olemme järjestäneet koulutuksia erityisellä ajoradalla ympäri Eurooppaa jo vuosia, ja nyt toteutamme sen marraskuussa Suomessa. Ne antavat ajattelemisen aihetta kuljettajille.
