Hallituksen ratkaisu ”mahdoton ymmärtää” – Keskusta peruisi ison veroalen, yli miljardi lisäsopeutusta
Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti sisältää 1 950 miljoonan euron sopeutukset ja 550 miljoonan euron lisämenot valtiontalouteen 2027.
– Nettosopeutus 1,4 miljardia euroa Orpon hallituksen budjettiin verrattuna, keskustan varjobudjetista ilmenee.
Petteri Orpon (kok) hallituksen eduskuntakäsittelyssä olevan valtion ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa, ja se on 12,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Keskustan varjobudjetin alijäämä on 10,9 miljardia euroa.
– Talouden korjaamisessa ei ole varaa välivuoteen, niin kuin nyt Orpon ja Purran johdolla käy. Vakavinta kuitenkin on, että hallitus itse kasvattaa alijäämää kalliilla ja tehottomilla veroratkaisuilla, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoo ryhmän tiedotteessa.
– Keskusta ei jätä velkaa maksettavaksi lapsillemme, Kalli jatkaa, vaikka keskusta ottaisi valtiolle lähes 11 miljardia euroa lisävelkaa ensi vuonna.
Näin keskusta sopeuttaisi
Keskustan mukaan sen vaihtoehto parantaa ihmisten arkea, korjaa taloutta ja rakentaa kasvua.
Suurin ero keskustan ja hallituksen välille syntyy siitä, että keskusta peruisi vuoden alussa voimaan tulevan yhteisöveron alennuksen 20 prosentista 18 prosenttiin. Keskustan mukaan yhteisöveroalesta luopuminen toisi 850 miljoonan euron säästön valtiontalouteen.
– Hallitus kasvattaa talouden alijäämää ensi vuodelle. Siitä huolimatta rahaa on kalliiseen ja tehottomaan yhteisöveron alennukseen. Tätä on mahdoton ymmärtää, saati hyväksyä, keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen allekirjoittamassa varjobudjetissa todetaan. Keskusta haluaa laajemman ja verotuottoneutraalin yhteisöverouudistuksen.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkekarttuman poistaminen ja hyödyn kanavointi valtiolle toisi keskustan vaihtoehdossa 650 miljoonan euron säästöt.
Alkoholin etämyynnin verotuksen tehostamisesta keskusta keräisi 150 miljoonaa euroa ja tekoälyn hyödyntämisen tehostamisesta julkisessa hallinnossa 130 miljoonaa euroa.
Työmarkkinajärjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuottojen verotus toisi 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön määrärahojen pitäminen vuoden 2026 varsinaisen talousarvion tasolla 70 miljoonaa euroa.
Näin keskusta satsaisi
Keskusta panisi perusväylänpitoon 100 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus.
Keskusta helpottaisi kotimaisen ruuantuotannon kustannuspaineita 50 miljoonalla eurolla vapauttamalla maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta ja korottamalla energiaveron palautusta.
– Tuotannon jatkuminen edellyttää, että tilat pystyvät kattamaan välttämättömät menonsa ja huolehtimaan investoinneista. Kustannusten keventäminen tukisi maatilojen maksuvalmiutta. Kotimainen ruuantuotanto ylläpitää työpaikkoja koko maassa ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa, perustelut kuuluvat.
Tukeen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen keskusta käyttäisi 35 miljoonaa euroa.
– Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksinyrittäjälle suuri taloudellinen sitoumus. Keskusta varaisi 35 miljoonaa euroa tukeen, jolla ensimmäisen työntekijän työnantajalle aiheutuvat sivukulut puolitettaisiin enintään 12 kuukaudeksi.
3 000 euron kuukausipalkalla laskettuna yrittäjä saisi tukea noin 3 600 euroa vuodessa, kun työnantajan noin 20 prosentin sivukuluista korvattaisiin puolet. Tukea maksettaisiin enintään 12 kuukauden ajan. Näin 35 miljoonalla eurolla voitaisiin tukea noin 10 000 ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
Keskusta osoittaisi 15 miljoonaa euroa matkailualan kasvustrategian toteuttamiseen.
Keskusta torjuisi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen uudet korotukset ja varaisi tähän 80 miljoonaa euroa.
Keskusta lisäisi koulukirjojen valtionrahoitukseen ja uudistettuun aikuiskoulutustukeen yhteensä 70 miljoonaa euroa.
Keskusta lisäisi sote-järjestöjen rahoitusta 50 miljoonalla eurolla lasten, vammaisten, vanhusten ja haavoittuvassa asemassa olevien tueksi.
Keskusta kohdistaisi 100 miljoonaa euroa työmatkavähennyksen parantamiseen. Enimmäismäärä nostettaisiin 8 400 euroon ja omavastuu laskettaisiin 750 euroon vuoden 2023 tapaan.
Työttömyysturvan suojaosa takaisin
Keskusta kohdistaisi 50 miljoonaa euroa työttömyysturvan suojaosan palauttamiseen. Suojaosa mahdollistaisi pienimuotoisen ansiotyön, ilman että työttömyysetuus pienenee heti ensimmäisistä ansaituista euroista.
– Se helpottaisi lyhyiden työvuorojen ja osa-aikatyön vastaanottamista sekä ylläpitäisi yhteyttä työelämään. Tavoitteena olisi vahvistaa työttömän toimeentuloa ja madaltaa kynnystä palata työhön. Suojaosan taso ja ehdot mitoitettaisiin rahoitukseen siten, että myös siirtyminen kokoaikatyöhön säilyy kannattavana, perustelut kuuluvat.
Keskusta haluaa pakkaspuskurin
Keskusta korottaisi datakeskusten sähköveroa ja alentaisi kotitalouksien sähköveroa vastaavalla tuotolla.
– Tämä keventäisi arjen sähkökustannuksia valtiontalouden kannalta neutraalisti.
Lisäksi datakeskuksilta kerättäisiin erillinen 1,5 sentin kilowattituntikohtainen pakkaspuskurimaksu. Sen tuotto rahastoitaisiin säävarman sähköntuotannon ja säätövoiman investointeihin.
Kun sähköä on saatavilla myös tyynillä pakkasilla, hintapiikkien riski pienenee. Pakkaspuskuri vahvistaisi toimitusvarmuutta ja suojaisi kotitalouksia sekä yrityksiä sähkön hinnan voimakkailta vaihteluilta.
Keskusta julkaisee laajemman talousvaihtoehdon näillä näkymin marraskuun lopussa. Se sisältää myös ensi vaalikauden sopeutukset.