Pääuutiset

Hallitus nappaa jättisumman eläkerahoista – Nyt tuli varoitus seurauksista

Hallitus nappaa jättisumman eläkerahoista – Nyt tuli varoitus seurauksista

Hallituksen päätökset ovat jo vaikuttaneet Valtion eläkerahaston (VER) sijoituksiin.

Rahasto on vähentänyt osakesijoitustensa osuutta, koska valtio aikoo siirtää sen varoja aiempaa enemmän menojensa kattamiseen. Rahaston toimitusjohtajan Antti Suhosen mukaan kasvavat rahansiirrot heikentävät mahdollisuuksia ottaa sijoitusriskiä ja tavoitella korkeampia tuottoja.

Lue myös Talouselämästä:

– Mehän olemme esimerkiksi tämän vuoden alkupuolella pienentäneet osakepainoamme, ja se on ollut osaltaan seurausta näistä tulevista budjettisiirroista, Suhonen kertoo Talouselämälle.

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen, jolla rahastosta tehtäviä siirtoja kasvatettaisiin vuodesta 2027 alkaen. Vuonna 2027 lisäsiirto olisi noin 204 miljoonaa euroa.

Lisäksi ensi vuodelle on jo aiemmin päätetty noin miljardin euron kertaluonteisesta lisäsiirrosta. Nyt esitetty korotus tulisi tämän aiemman päätöksen päälle. Kaikkiaan rahastosta siirrettäisiin ensi vuonna valtion budjettiin nettomääräisesti noin 2,2 miljardia euroa.

Vuosina 2028–2037 rahastosta siirrettäisiin vuosittain noin 190–211 miljoonaa euroa nykyistä lakia enemmän. Vuodesta 2038 alkaen lisäys olisi arviolta runsaat 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuolloin rahastosta siirrettäisiin pysyvästi 48 prosenttia valtion vuotuisista eläkemenoista, kun nykyisen lain mukainen perustaso on 46,2 prosenttia.

Vuonna 2026 Valtion eläkerahastosta siirretään valtion budjettiin nettomääräisesti noin 830 miljoonaa euroa.

Eläkerahasto varoittaa lisäsiirtojen vaikutuksista

Valtion eläkerahasto on varoittanut lisäsiirtojen vaikutuksista.

Rahasto arvioi lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että sen riskipuskuri puolittuisi noin 12 miljardista kuuteen miljardiin euroon.

Riskipuskuri kertoo, kuinka paljon rahaston sijoitusten arvo voi laskea ilman, että tulevat rahansiirrot valtion budjettiin vaarantuvat. Suhosen mukaan viime vuosina päätetyt lisäsiirrot ovat jo pienentäneet riskipuskuria merkittävästi.

– Riskipuskuri kuvaa ikään kuin sitä, kuinka paljon meillä on varaa hävitä rahaa sijoitustoiminnassa tai kuinka paljon markkina-arvo voi laskea niin, että pystymme suurella todennäköisyydellä tekemään tulevat budjettisiirrot, Suhonen selittää.

Puskurin pienentyessä rahasto pystyy ottamaan vähemmän sijoitusriskiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osakesijoitusten vähentämistä, mikä puolestaan voi heikentää tulevia tuottoja.

Rahaston arvion mukaan sijoitusvarallisuus voisi jäädä kymmenessä vuodessa 3–4 miljardia euroa pienemmäksi kuin korkeamman riskitason sijoitusstrategiassa. Kyse on laskennallisesta arviosta, ei varmasta menetyksestä. Toteutuvat vaikutukset riippuvat muun muassa sijoitusmarkkinoiden kehityksestä.

Suhonen nostaa esiin myös toisen ongelman: rahaston olisi tärkeää pystyä ennakoimaan tulevia siirtoja, jotta sijoitustoimintaa voitaisiin suunnitella pitkäjänteisesti. Nyt eläkerahastosta tehtäviä lisäsiirtoja on päätetty lyhyen ajan sisällä useaan otteeseen.

Hallituksen esityksessä varoitetaan myös rahaston mahdollisesta pienenemiskierteestä. Siihen voitaisiin ajautua, jos rahastosta siirrettäisiin vuosittain enemmän varoja kuin sijoitukset tuottavat.

Rahaston pieneneminen ei suoraan vaaranna eläkkeiden maksamista, sillä niistä vastaa valtio. Jos rahaston varat hupenevat, tulevia eläkkeitä joudutaan kuitenkin rahoittamaan entistä enemmän muista valtion varoista.

Suhosen mukaan rahasto pyrkii sijoitustoiminnallaan ja riskienhallinnallaan varmistamaan, että se pystyy tekemään tulevatkin rahansiirrot valtion budjettiin.

Nettovelka-asema ei parannu

Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää valtion velanottoa. Lisäsiirrot eivät kuitenkaan paranna valtion nettovelka-asemaa, sillä samalla valtion varallisuus pienenee.

Esityksessä todetaan, että nettovelka-asema voi jopa heikentyä, jos eläkerahaston menetetyt sijoitustuotot ovat suuremmat kuin velanoton vähenemisestä syntyvät korkosäästöt.

Valtion eläkerahaston sijoitukset ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kuin valtion velanhoito on maksanut. Vuosina 2001–2025 rahaston keskimääräinen vuosituotto oli 5,7 prosenttia, kun valtionvelan keskikorko oli noin 2,5 prosenttia.

Uusien pitkäaikaisten valtionlainojen markkinakorot ovat kuitenkin sittemmin nousseet, eikä tulevista sijoitustuotoista tai korkokustannuksista ole varmuutta.

Suhonen ei ota kantaa siihen, onko hallituksen ratkaisu valtiontalouden kannalta järkevä. Hänen mukaansa sen arvioiminen kuuluu hallitukselle, kun taas hän tarkastelee päätöksiä eläkerahaston näkökulmasta.

Suhonen korostaa kuitenkin eläkerahastojen merkitystä Suomen taloudelle. Hänen mukaansa vuosikymmenten aikana kerätyt eläkevarat keventävät sekä nykyisten että tulevien veronmaksajien taakkaa.

– Jos tällaisia rahastoja ei olisi, nykyisten ja tulevien veronmaksajien taakka olisi kokonaisuutena suurempi, Suhonen toteaa.

Valtion eläkerahasto (VER).

Valtion eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion omistama sijoitusrahasto.

Sijoitusrahaston tehtävänä on varautua valtion palveluksessa työskennelleiden, kuten virkamiesten, poliisien ja sotilaiden, eläkkeistä aiheutuviin menoihin.

Rahastoon kertyy työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuja. Varoja sijoitetaan muun muassa osakkeisiin ja korkosijoituksiin. Rahasto ei maksa eläkkeitä suoraan eläkeläisille, vaan siirtää vuosittain rahaa valtion budjettiin eläkemenojen kattamiseksi.

Rahaston sijoitusvarallisuuden arvo oli kesäkuun 2026 lopussa noin 27,3 miljardia euroa. Sijoitusten keskimääräinen nimellinen vuosituotto oli vuosina 2001–2025 noin 5,7 prosenttia. Vuonna 2025 sijoitukset tuottivat 9,3 prosenttia.

Lähde: VER, Valtiovarainministeriö

Olet saattanut jäädä paitsi