Voice of Freedom Повна версія

Heikki Vestman vastaa koviin syytöksiin: ”Ei kai professori yritä väittää?”

· Politics

Laulaja Mira Luodin ja vapaaottelija Makwan Amirkhanin seksuaalirikosoikeudenkäynti on nostattanut keskustelua sen vuoksi, että poliitikot sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa (kok) myöten ovat puuttuneet asiaan.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) kommentoi asiaa varovaisesti ja vähän.

– Valtiojärjestyksemme perusteisiin kuuluu valtiollisten tehtävien jako ja se, että tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Lisäksi perus- ja ihmisoikeutena on jokaiselle turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, johon kuuluu syyttömyysolettama. Suomessa on perinteisesti pidetty suorastaan pyhänä sitä, että hallitusvallan ja lainsäätäjäedustajat eivät ota kantaa vireillä olevaan, keskeneräiseen oikeudenkäyntiin, Vestman lausuu Iltalehden haastattelussa.

Esimerkiksi ministeri Partasesta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Siksikin Vestman sanoo pitävänsä epäsopivana ministerin toimien kommentointia.

– Oikeuskansleri valvoo hallituksen toimien asianmukaisuutta ja lainmukaisuutta, hän muistuttaa.

Haluatko millään tavalla ottaa tähän oikeustapaukseen kantaa?

– Olen pitänyt tiukasti kiinni siitä, että lainsäätäjän edustajana ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana en missään tapauksessa kommentoi keskeneräisiä oikeudenkäyntejä. Ei kuulu oikeusvaltioon.

Tässä mielessä Partanen on tehnyt virheen?

– Minulla ei ole lisättävää siihen, mitä totesin. Oikeuskansleri ratkaisee.

18 lausuntoa vastaan

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on esittänyt voimakasta kritiikkiä kansanedustaja Vestmanin johtaman perustuslakivaliokunnan toimintaa kohtaan.

Tuorilta on ilmestynyt kirja Perustuslakivalvonta. Nyt. (Teos) ja hän on avannut siihen liittyvää ajatteluaan muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylellä.

Hänen mielestään perustuslakivaliokuntamalli on vanhentunut ja valiokunnassa politiikka ja juridiikka sotkeutuvat toisiinsa. Huono kehitys on ollut havaittavissa etenkin 2000-luvulla ja kärjistyen tällä hallituskaudella. Tuorin mielestä perustuslakivaliokunta ei kykene toimimaan perustuslain riippumattomana juridisena valvojana.

Tuoria on närästänyt muun muassa se, että rajalaista säädettiin aikoinaan vastoin peräti 18 akateemisen asiantuntijan lausuntoa.

Kun Heikki Vestman vastaa Tuorille, hän ottaa vauhtia perustuslakivaliokunnan 120-vuotisesta historiasta.

– Valiokunta on historian koettelema ja sen perustehtävä on tänäkin päivänä sama kuin 120 vuotta sitten. Valiokunta on tälläkin kaudella varmistanut, että eduskunnan säätämät lait ovat perustuslain mukaisia. Se on tehnyt oikeudellista arviointia, ei poliittista tarkoituksenmukaisuusarviointia. Se on tehnyt sitä samalla tavalla kuin aina ennenkin, Vestman sanoo.

”Ei voi kaataa perustuslakiin demokratian rajoitteita”

Heti kättelyssä käy ilmi, että Vestman ei allekirjoita lainkaan kokeneen perustuslakiasiantuntijan kritiikkiä.

Vestman sanoittaa, miten Suomessa perustuslaki on laki, eduskunnan säätämä velvoittava oikeussääntö. Perustuslailla tietyt asiat, ennen muuta perusoikeuksien keskeinen sisältö on otettu pois eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätösvallan piiristä.

Kun Tuori on kantanut huolta asiantuntijoiden auktoriteetin vähentymisestä, Vestman kertaa, miten perustuslain toisen pykälän mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

– Tämä sisältää demokratiaperiaatteen ja sen taustasääntö on, että eduskunnan enemmistö päättää. Lisäksi perustuslaissa säädetään siitä, että lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Näistä johtuu nähdäkseni se, että perustuslain tulkinnalla ei voida yrittää kaataa perustuslakiin sellaisia demokratian rajoitteita ja esteitä kehittää yhteiskuntaa, joita perustuslainsäätäjä ei ole sinne säätänyt ja tarkoittanut. Voidaan viitata niin sanottuun ylikireään tulkintaan.

Kun perustuslaki rajoittaa lainsäätäjää, se suojaa tällöin yksilöä, Vestmanin sanoin kulloisenkin enemmistön mielivallalta.

– Toisaalta perustuslailla taataan se, että suomalaisilla on perustavanlaatuinen oikeus omien edustajiensa välityksellä päättää tämän yhteiskunnan suunnasta ja niistä laeista, joiden alla he elävät.

”Olisi kestämätön ajattelutapa”

Juristi-kansanedustajan taustaluento on pitkä, mutta Vestman pitää tärkeänä käydä tietyt perusprinsiipit läpi Tuorin näkemyksiin vastatessaan.

Hän selvittää, miten perustuslain tulkinnassa ratkaisevat oikeuslähteet eli perustuslain teksti, sen esityöt, valiokunnan aiempi lausuntokäytäntö sekä Suomea sitovat ihmisoikeusvelvoitteet, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU:n perusoikeuskirja. Vestman katsoo valiokunnan tehneen näihin nojaten tälläkin kaudella työnsä tinkimättömästi.

Hän painottaa myös, että jokainen valiokuntalausunto on nojannut jonkun tai joidenkin asiantuntijoista kantaan.

– Ei kai professori Tuori yritä väittää, että kun valiokunta ei ole ratkaissut asiaa siten kuin hän on esittänyt tai vaatinut vaan perustanut kantansa jonkun toisen oikeusoppineen kantaan, että tämä tekisi valiokunnan päätöksenteosta jotenkin vähemmän oikeudellista tai enemmän poliittista? Se olisi kestämätön ajattelutapa, Vestman kysyy.

Hän käy läpi tukun Tuorin kritisoimia tämän vaalikauden lausuntoja, jotka koskevat sosiaalisia perusoikeuksia ja työmarkkinauudistuksia – kuten toimeentulotuen asumisnormin perustuslainmukaisuutta, indeksijäädytyksiä, perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta ja irtisanomissuojaa. Näissä asioissa valiokunta on nojannut Tuorin kannan sijaan muun muassa professoreiden Mikael Hidén, Veli-Pekka Viljanen ja Janne Salminen kantoihin.

– Kiinnitän huomiota siihen, että käytännössä joka ikisessä asiassa, jossa professori Tuori on ollut valiokunnassa lausumassa sosiaali- ja työttömyysturvan muutoksista, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon muutoksista tai työmarkkinauudistuksista, hän on katsonut lakiesitykset perustuslain vastaisiksi – ainakin viisitoista kertaa.

Syytätkö siis häntä politisoitumisesta?

– En. Minun tehtäväni ei ole arvioida asiantuntijoiden motiiveja vaan oikeudellisten argumenttien kestävyyttä. Jätän lukijan pohdittavaksi, mistä voi kertoa se, että hän on ollut systemaattisesti näin tyrmäävä kyseisille lakiesityksille, Vestman sanoo ja lisää, että mainituissa asioissa on voitu nojata muiden asiantuntijoiden kantaan.

– Suomen johtavat oikeusoppineet ovat usein keskenään eri mieltä lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta. Se osoittaa, että perustuslain tulkinta on kiperää.

”Yksi asia on kuitenkin varma”

Heikki Vestman vetoaa myös viime vuonna julkaistuun julkisoikeuden professori Toomas Kotkaksen artikkeliin perustuslakivaliokunnan sosiaalisten perusoikeuksien lausuntokäytännöstä viimeisten 30 vuoden ajalta.

Kotkas on myös perustuslakivaliokunnassa usein kuultu asiantuntija.

– En tekisi vuoden 2023 ja 2024 perustuslain sosiaalisia perusoikeuksia koskevista lausunnoista sitä johtopäätöstä, että perustuslakivaliokunnan työ olisi politisoitunut ja sen keskeinen tehtävä vaarantunut, Kotkas kirjoittaa.

– Yksi asia on kuitenkin varma: valiokunnan suorittamasta perustuslainvalvonnasta on tullut yhä enemmän poliittisen keskustelun aihe mediassa, Kotkas jatkaa.

Rajalaistakin Vestman toteaa, että se perustui tiettyjen oikeusoppineiden, ennen muuta ylimpien laillisuusvalvojien kantoihin, perustuslain tekstiin ja esitöihin sekä aiempaan käytäntöön. Lisäksi kyse oli poikkeuslaista, joka säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Ennätys luvassa

Vestmanin johtama valiokunta on ollut tällä kaudella hyvin työllistetty. Onkin syntymässä kaikkien aikojen ennätys sen antamien lausuntojen määrässä. Jo pelkästään tänä vuonna se on antanut yli 70 lausuntoa.

Valiokunta kokoontuu päivittäin ja kokoukset on aikaistettu.

Vestmanin mielestä valiokunnan työmäärän kasvuun vaikuttavat lainvalmistelun puutteet sekä se, että sinne lähetetään toisinaan lausuntopyyntöjä ”varmuuden varalta”. Vestman soisi, että lausunto pyydettäisiin vain jos perusoikeuskysymyksissä on aitoa tulkintaongelmaa.

Lukuja pöytään

Tuori on kritisoinut myös perustuslakivaliokunnan jäsenten parlamentaarisen kokemuksen vähentyneen. Vestman kutsuu tätä asiavirheeksi.

Hän esittelee eduskunnan kirjastolta pyytämiään tietoja, jotka osoittavat, että nykyinen valiokunta on parlamentaariselta iältään itse asiassa kaikkein kokenein ainakin puoleen vuosisataan.

Lisäksi perustuslakivaliokunta on kohonnut tällä vaalikaudella eduskunnan 4. vanhimmaksi valiokunnaksi parlamentaariselta iältään. Siellä on useita juristeja jäseninä ja kaksi entistä valiokunnan puheenjohtajaa. Vestmanin mielestä eduskuntaryhmät ovat toimineet niin, että valiokuntaan on tullut oikeudellista osaamista.

Vestman kehuu kollegoitaan valiokunnassa ja valiokunnan keskustelun tasoa perehtyneeksi.

Hän muistuttaa, että valiokunta on ollut tällä kaudella 90-prosenttisesti yksimielinen.

– Tähän sisältyy lukemattomia poliittisesti erittäin kiistanalaisia lakiesityksiä, joista täysistunnossa on vallinnut suuri erimielisyys ja joista valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat voineet olla eri mieltä keskenään. Silti valiokunnan 17 kansanedustajaa kykenee muodostamaan yksimielisen linjan lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta.

Vestman lisää valiokunnan vaatineen reilussa kolmanneksessa lakiesityksistä perustuslaista johtuvia muutoksia eli löytänyt välttämätöntä korjausta vaatineen perusoikeusongelman. Hän nostaa tässä yhteydessä esiin teknologiaa vanhustenhoidossa käsitelleen lain, lain jossa verottaja olisi päässyt laajoin valtuuksin valvomaan suomalaisten pankkitilejä sekä lain, jolla säädellään poliisin oikeutta päästä vertailemaan rikostorjunnassa biometrisiä tietoja.

Ei raadille

Perustuslakivaliokuntaan pettynyt Kaarlo Tuori on esittänyt, että lainvalmistelun painopistettä siirrettäisiin oikeusministeriöön. Sitä voisi tukea valtiosääntöasiantuntijoiden raati. Myös tuomioistuinten jälkivalvontaa voisi vahvistaa tai perustaa perustuslakituomioistuimen.

Vestman ei ehdotuksille lämpene.

Vestman ei muuttaisi mielestään ja historian toimivaksi osoittanutta järjestelmää. Sen hän allekirjoittaa, että lakien valmistelussa on parannettavaa ja valmistelun puutteet heijastuvat valiokunnan työhön.

Vestman vahvistaisi oikeusministeriön edellytyksiä tukea muiden ministeriöiden lainvalmistelua. Oikeusministeriössä oli vuoteen 2019 asti lainvalmisteluosasto, joka sittemmin lakkautettiin. Vestman välttää suoraan ehdottamasta osaston uudelleen perustamista.

– Mutta oikeusministeriön resursseja pitäisi vahvistaa, jotta se voisi tarjota osaamistaan muille ministeriöille. Ne resurssit pitäisi löytää priorisoimalla ministeriöiden tehtäviä. Lainvalmisteluun käytetään lopulta vain murto-osa ministeriöiden resursseista, mitä ihmettelen.

”Ei tarvita uusia konklaaveja”

Aiemmin oikeuskanslerina toiminut Tuomas Pöysti on väläyttänyt ylimpien tuomioistuimien eli Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden yhteistyötä, jossa ne voisivat antaa eduskunnalle ja valtioneuvostolle jo lakien valmisteluvaiheessa lausuntoja yhteisessä lausunnonantokokoonpanossa. Tämäntyyppistä ajatusta on väläyttänyt myös presidentti Sauli Niinistö.

Tällä hetkellä perustuslain mukaan presidentin on mahdollista pyytää lausuntoa joko KHO:lta tai KKO:lta lakia vahvistaessaan.

Vestman kuittaa suhtautuvansa vallanjakoon kytkeytyvistä syistä hyvin pidättyväisesti siihen, että ylimmille tuomioistuimille annettaisiin roolia ennakollisessa valvonnassa.

Hän ei kannata myöskään sitä, että oikeusministeriötä tukisi valtiosääntöasiantuntijoiden raati.

– Ei tosiaan tarvita uusia konklaaveja, vaan oikeusministeriön perustehtävän ja voimavarojen vahvistamista muiden ministeriöiden tukena.

Hänen mielestään myös perustuslain jälkikontrolli toimii nykyisellään eikä esimerkiksi perustuslakituomioistuimelle ole tarvetta.

– Kiperät tulkintatilanteet eivät muuta yhtään sen vähemmän kiperiksi, jos ne siirretään tuomioistuimiin pois suomalaisilta valtakirjansa saaneesta eduskunnasta. Ja perustuslain tulkinnan demokraattinen oikeutus pitää joka tapauksessa järjestää jotenkin. Perustuslakituomioistuimen maissa sen tuomarinimitykset ovat poliittisia, mikä on vieras ajatus Suomessa.

”Varmuuden varalta”

Suomessa on käyty myös keskusteltua tuomioistuinten riippumattomuuden tai oikeusvaltion takeista.

Voikin kysyä, onko perustuslakivaliokunta suojassa, voitaisiinko sen hallinta ”kaapata”. Vestmanin mukaan on lähdettävä siitä, että eduskunta noudattaa perustuslakia.

– Keskustelu perustuslakivalvonnan kaappaamisesta liittyy maihin, joissa on perustuslakituomioistuin tai ylimmillä tuomioistuimilla perustuslain valvontamandaatti. Meillä parlamentti suvereenina kansaa edustavana ylimpänä valtioelimenä valvoo perustuslakivaliokunnan lakien perustuslainmukaisuutta.

– Monipuoluejärjestelmä taas hajauttaa valtaa ja suojaa Suomessa monilta riskeiltä. Lisäksi juuri perustuslakivaliokunta sitouttaa eduskuntapuolueita vakiintuneeseen perustuslain tulkintaan. Näinkin valiokunta on omiaan ehkäisemään kansanvallan sisällä enemmistön tyranniaa.

Vestman painottaa, että suomalainen malli on selvinnyt monet sisäpoliittisesti vaikeat ja levottomat ajat.

– En näe mitään syytä, miksi se ei toimisi tulevaisuudessakin.

– Ihmisille on ehkä luontaista ajattelutapa, että eläisimme nyt jotenkin aivan uniikkia aikaa. Mutta kun katsoo isänmaamme historiaa ja vaikeuksia, emme elä uniikkia aikaa. Kansanvalta ja sen mukana perustuslakivaliokunta on selvinnyt kaikesta.

Aivan näin juhlallisesti Vestman ei puhettaan päätä, sillä tiettyjä oikeusvaltion takeita hänkin olisi valmis edistämään.

Hän kertoo kannattavansa sitä, että perustuslakiin kirjataan ylimmille tuomioistuimille tuomareiden vähimmäismäärä sekä eläköitymisikä.

– Tällaisia oikeusvaltion takeita kannatan. En sen takia, että Suomessa olisi mitään akuuttia uhkaa vaan siksi, että tällaiset asiat kannattaa hyvän sään aikana laittaa kuntoon – varmuuden varalta.