Helsingin päiväkodeissa huutava pula – Apua haetaan ulkomailta

Helsingin kaupunki taklaa päiväkodin henkilöstöpulaa rekrytoimalla kelpoisia opettajia suomen kielikurssin kautta.

Kurssit on suunnattu Suomessa jo valmiiksi asuville ja tutkintonsa muualla suorittaneille varhaiskasvatuksen korkeakoulutetuille ammattilaisille. Lisäksi kaupunki palkkaa kansainvälisten rekrytointien kautta osaajia esimerkiksi Espanjasta.

Polut työelämään ovat erimittaisia, mutta yhteistä niille on kielikurssi, joka varmistaa riittävän suomen kielen taidon. Hankkeita on pilotoitu ja toteutettu jo muutaman vuoden ajan.

Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on ollut jo pitkään huutava pula ympäri maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2018 säädetty varhaiskasvatuslaki edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä päiväkodin henkilökunnasta vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Kaksi eritasoista kielikurssia

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoo, että Helsingin kaupungilla on kaksi erilaista kielikoulutuspolkua sellaisille varhaiskasvatuksen opettajille, jotka tarvitsevat työllistyäkseen tukea suomen kielen ja erityisesti ammattikielen harjaannuttamiseen ja ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnistamisprosessiin.

– Meillä on paljon ammattilaisia, joiden pedagoginen osaaminen ja potentiaali jää hyödyntämättä, Kemppi sanoo.

Lyhyempi kielikoulutus kestää viisi viikkoa, pidempi 12 kuukautta. Riippuu hakijan kielitasosta, kumpaan hänet ohjataan. Kielikurssin lisäksi koulutuspolkuun kuuluu tutustuttamista ja orientaatio-opintoja Suomen ja Helsingin varhaiskasvatukseen.

Helsingin kaupungin johtavan hr-asiantuntijan Kati Mhonen mukaan haku lyhyemmälle kielikurssille järjestettiin viimeksi keväällä. Viidelle hakijalle tarjottiin paikkaa, ja he ovat aloittaneet syksyllä työskentelyn kaupungin päiväkodeissa. Pidemmälle kielikurssille valittiin 14 henkilöä. Osallistujat asuvat Suomessa ja ovat alun perin kotoisin sekä Euroopasta että sen ulkopuolisista maista.

Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet

Vuonna 2018 säädetty varhaiskasvatuslaki tiukensi koulutusvaatimuksia varhaiskasvatuksen työntekijöille:

Varhaiskasvatuksen opettaja

Edellyttää vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa.

Varhaiskasvatuksen sosionomit (AMK) ovat ennen lakimuutosta voineet suorittaa myös varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden antavat opinnot. AMK-sosionomi, jolla tällainen pätevyys on, voi toimia varhaiskasvatuksen opettajana uransa loppuun saakka.

Varhaiskasvatuksen sosionomi

Edellyttää vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty näillä opinnoilla.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Edellyttää kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai muuta vastaavaa soveltuvaa tutkintoa, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla.

Lähde: Finlex

Normaalit rekrytointiprosessit

Kemppi muistuttaa, että kielitaitokurssin käyneet hakijat käyvät läpi normaalit rekrytointiprosessit koeaikoineen.

– Esihenkilö haastattelee heidät, ja kielipolulla todennetaan, että kielitaito on vähintään B1-tasoinen, Kemppi sanoo.

B1-tasoisella kielitaidolla viitataan toimivaan ja sujuvaan peruskielitaitoon, jolla selviytyy arkielämässä. Kati Mhone korostaa sitä, että kielikurssien aikana vahvistetaan ennen kaikkea työkielen omaksumista. Viiden viikon kurssilla hakijan lähtötason on jo oltava vähintään B1-tasoinen.

– Viiden viikon aikana ei kielitaidossa tehdä harppauksia seuraavalle tasolle, mutta varhaiskasvatuksen kieli tulee tutuksi.

Miten pystytään varmistumaan, että työntekijät kykenevät huolehtimaan lasten turvallisuudesta, jos eteen nouseekin kielimuuri?

– Työhaastattelu tehdään suomeksi. Jos se ei suju, voi olettaa, että muutkaan tärkeät asiat eivät suju suomeksi, Mhone sanoo.

Työntekijöiden kielitaitoa arvioidaan sekä koulutuksen aikana että rekrytointivaiheessa. Lisäksi uudet opettajat työskentelevät alkuvaiheessa kokeneen suomenkielisen kollegan työparina, mikä tukee sekä turvallista työskentelyä että kielitaidon kehittymistä työssä. Työssä opettajat perehdytetään työtehtäviin ja turvallisuusasioihin kuten kaikki muutkin uudet työntekijät.

Oppiminen jatkuu työssä

Olennaista Kempin ja Mhonen mukaan on se, että kielitaidon kehittyminen ja opiskeleminen jatkuvat työn ohella.

– Helposti meillä Suomessa ajatellaan, että töihin tullessa on osattava kieltä jo täydellisesti. Kyllähän siihen menee useampi vuosi, että nämä opettajat saavat sellaisen varhaiskasvatuksen ammattikielitaidon, minkälainen sen monen mielestä varmasti pitäisi olla jo rekrytointivaiheessa, Kemppi pohtii.

Kemppi kannustaa kielitietoiseen ajatteluun koko työyhteisön sisällä, sillä kielitaito kehittyy työarjessa autenttisessa ympäristössä.

Myös rekrytointia suoraan ulkomailta

Helsingin kaupungilla on käynnissä myös erillinen hanke, jossa varhaiskasvatuksen opettajia rekrytoidaan suoraan ulkomailta kansainvälisten rekrytointien kautta. Hankkeen tavoitteena on niin ikään edistää korkeakoulutetun varhaiskasvatuksen henkilöstön saantia. Kaupungille on tähän mennessä rekrytoitu 19 opettajaa, jotka tulevat pääosin Espanjasta.

– Siellä varhaiskasvatuksen opettajien saatavuus on erityisen hyvä, Mhone sanoo.

Myös espanjalaisten ja suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien tutkinnot vastaavat pitkälti toisiaan.

Nämä varhaiskasvatuksen opettajat käyvät läpi intensiivisen kymmenen kuukauden koulutuksen, jonka aikana saavutetaan riittävä kielitaito.

– Koulutus on hyvin intensiivinen. Se ei sovi ihan jokaiselle, Mhone sanoo.

Myös tähän prosessiin kuuluvat normaaliin tapaan hakijoiden kielitaitotasotestaukset ja haastattelut.