Pääuutiset

Häkkäseltä suora viesti Yhdysvaltoihin: Rahoitetut Patriot-ohjukset toimitettava Ukrainalle

Häkkäseltä suora viesti Yhdysvaltoihin: Rahoitetut Patriot-ohjukset toimitettava Ukrainalle

Suomen puolustusministerin Antti Häkkäsen mukaan Yhdysvaltojen tulisi toimittaa Ukrainan liittolaisten rahoittamat Patriot-ilmatorjuntaohjukset.

Häkkänen kommentoi Yhdysvalloista jo pitkään odotettuja ja Ukrainan kipeästi kaipaamien ohjusten tilannetta Euronewsille.

– Rahoitus on kunnossa, nyt tarvitsemme vain, että tavarat toimitetaan Ukrainaan. Mutta tarvitsemme myös Yhdysvaltojen puolelta poliittista tahtoa toimitusten aloittamiseksi, Häkkänen kertoi.

Ukrainan eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada ovat rahoittaneet Yhdysvalloista tehtäviä aseostoja Ukrainalle niin sanotun PURL-järjestelyn kautta. Ukraina tarvitsee Patriot-ohjuksia torjuakseen Venäjän ballistisia ohjuksia.

Tällä hetkellä Patriot-ohjusten tarve on lisääntynyt entisestään, koska Venäjän tekemät iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin povaavat jälleen vaikeaa talvea ukrainalaisille.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi lokakuussa Ukrainan odottaneen jo liki kuukauden Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin hyväksyntää ohjusten luovuttamiselle.

Yhdysvalloissa maassa tuotettujen aseiden toimittaminen ulkomaille tarvitsee puolustusministerin hyväksynnän. Häkkänen ei kuitenkaan syyttänyt Hegsethiä viivytyksistä suoraan.

– En ole perillä siitä, mikä on suurin ongelma, mutta tiedämme, että ukrainalaiset tarvitsevat Patriot-ohjusjärjestelmiä. Eurooppalaiset ovat myöntäneet rahoituksen tähän, ja nyt kyse on enää vain poliittisista järjestelyistä, Häkkänen sanoi.

Kova viesti Ukrainasta: Ensi viikon neuvottelut voisivat johtaa tulitaukoon

Ukrainalla on kovat odotukset ensi viikon Abu Dhabin rauhanneuvotteluihin, kertoo Viron pääministeri Kristen Michal Delfille.

Michalin mukaan ukrainalaiset odottavat Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa käytävistä neuvotteluista konkreettisia tuloksia.

– Ukrainan odotuksena – ja viestinä, jonka se haluaa välittää myös liittolaistensa kautta – on, että Abu Dhabin kokouksen tulos ja Yhdysvaltojen toimet voisivat johtaa konkreettiseen tulitaukoon, Michal kertoo Delfille.

Michalin mukaan ensimmäinen askel voisi olla esimerkiksi tulitauko ilmassa tai merellä. Tämä mahdollistaisi muun muassa Ukrainasta lähtevien viljakuljetusten turvallisuuden takaamisen.

–  Tämä voisi olla ensimmäinen vaihe, joka osoittaa, että venäläiset ovat valmiita todella etenemään kohti rauhaa.

Michalkin kuitenkin myöntää, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin ole osoittanut mitään merkkejä todellisista rauhanpyrkimyksistä.

–  Joka kerta hän puhuu rauhasta ja kertoo, kuinka paljon hän haluaisi rauhaa. Sitten hän alkaa esittää ehtoja sille, miksi rauhaa ei voida saavuttaa.

Tästä syystä paljon tulee riippumaan siitä, kuinka paljon Yhdysvallat on valmis laittamaan painetta Venäjälle neuvotteluissa, arvioi Michal.

Kushnerin tavoitteet

Perjantaina Euroopassa ovat kuitenkin puhuttaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettilään Jared Kushnerin julkaisemat tavoitteet neuvotteluihin.

Etenkin Suomessa tavoitteihin on suhtauduttu kriittisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan esimerkiksi Naton joukkojen sijoituksiin liittyvät rajoitukset voisivat heikentää Suomen puolustusta "jo ennen kuin ensimäistäkään laukausta ammutaan".

Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) taas huomautti, että Kushnerin tavoitteeksi listaama "pysyvä turvallisuuskonsultaatio" on Suomelle tuttu asia jo YYA-sopimuksen ajoilta.

– YYA:n 2. artikla ei koskaan tarvinnut sotilaita, pelkkä Moskovan oikeus vaatia neuvotteluja ohjasi politiikkaamme vuosikymmeniä. Kushnerin "pysyvä turvallisuuskonsultaatio" Venäjän kanssa on sama laite, nyt koko Euroopan mittakaavassa, Aaltola kirjoittaa X:ssä.

Ukrainan tukijat harjoittelevat ensi viikolla maan nopeaa tukemista

Ukrainan monikansallisen tukijoukkoon (MNF-U) kuuluvat maat järjestävät ensi viikolla harjoituksen, jonka tarkoituksena on testata kuinka nopeasti ne kykenisivät rauhan jälkeen tukemaan Ukrainaa tarvittaessa, kertoo The Kyiv Post.

Harjoitukseen osallistuu noin 2 800 sotilasta yhteensä yhdestätoista eri maasta ja sitä johtavat Ranska ja Britannia.

The Kyiv Postin mukaan Ranska osallistuu harjoitukseen 1 100 sotilaan vahvuudella ja Britannia 300 sotilaalla. Muun muassa brittilehti The Guardian on kuitenkin uutisoinut ranskalaisten vahvuuden olevan harjoituksessa 1 500 sotilasta.

Muut joukot tulevat MNF-U -joukon muista maista eli Belgiasta, Virosta, Saksasta, Liettuasta, Alankomaista, Espanjasta, Ruotsista ja Turkista.

Harjoitukseen osallistuu myös Britannian ilmavoimien Typhoon-hävittäjiä ja Voyager-tankkauslentokone.

Exercise Koalicja -nimellä kulkeva harjoitus järjestetään 9.–11. marraskuuta Kaakkois-Puolassa noin 100 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Kuolonuhrien määrä kouluun osuneessa iskussa jo yli 50

Kuolonuhrien määrä Venäjän maanantaisen ilmaiskun jälkeen on noussut jo 53:een Zaporižžjan alueella, kertoi kuvernööri Mykhailo Semikin perjantaina.

Etsintä- ja pelastustoimet tapahtumapaikalla ovat jatkuneet jo viiden päivän ajan. The Kyiv Independentin mukaan kyseessä on Venäjän tähän mennessä tuhoisin isku Zaporižžjan alueelle laajamittaisen sodan alkamisen jälkeen.

Venäjän joukot iskivät maanantaina useita kertoja rintamalinjan tuntumassa sijaitsevaan Komyšuvahan kylään. Ensimmäinen iskuista osui koulurakennukseen, jonne paikallisia asukkaita oli kokoontunut vastaanottamaan humanitaarista apua.

Yksi Venäjän iskussa käyttämistä pommeista oli massiivinen FAB-3000, joka sisälsi yli 1 000 kilogrammaa räjähdysainetta.

Perjantaina Venäjän kerrottiin jälleen käyttäneen FAB-3000 -pommia, kun sen ilmavoimien kerrottiin pommittaneen voimalaitosta lähellä ukrainalaista Sumyn kaupunkia ja sotilasprikaatia Zaporižžjan alueella.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tuominnut maanantaisen hyökkäyksen "poikkeuksellisen hirvittäväksi" ja todennut, etteivät venäläisjoukot ole voineet olla tietämättömiä siitä, että paikalle oli kokoontunut humanitaarista apua hakeneita siviilejä.

Komyšuvaha on lähellä rintamalinjaa sijaitseva kylä, jossa asui ennen laajamittaista hyökkäyssotaa noin 5 000 ihmistä. Paikallisviranomaisten mukaan alueen turvallisuustilanne on heikentynyt kuluneen puolen vuoden aikana jyrkästi ja viimeisetkin siellä olleet lapset evakuoitiin kylästä kesäkuussa.

Trump tapasi Putinin erityisedustajan – Vihjaa sopimuksesta, joka ”saattaa koskea koko Eurooppaa”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut tavanneensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin erityisedustajan Kirill Dmitrijevin torstaina, uutisoi Reuters.

Valkoisessa talossa toimittajille puhuneen Trumpin mukaan Venäjän ja Ukrainan välinen sota on ”hyvin lähellä ratkaisuaan”. Hän antoi samalla ymmärtää, että sodan päättämiseen liittyvä sopimus voisi koskea Eurooppaa laajemmin tarkentamatta asiaa sen enempää.

– Siitä tulee sopimus. Siitä tulee suuri sopimus, ja se tulee koskemaan muutakin kuin Ukrainaa... Voisin jopa sanoa, että se saattaa koskea koko Eurooppaa. Siitä tulee suuri, kaunis sopimus, ja kaikki tulevat olemaan innoissaan, Trump sanoi.

Trump totesi samassa yhteydessä, ettei hän ole tavannut Ukrainan delegaatiota.

Olet saattanut jäädä paitsi