Viime päivinä julkisuudessa pyörineen Garden Helsinki -kohun taustalle on ainakin hetkeksi jäänyt lääkekorvauksista käynnistynyt keskustelu ja kiistely maamme hallituksessa.
Kela lopetti heinäkuun alusta tiettyjen kalliiden lääkkeiden, esimerkiksi syöpälääkkeiden korvaamisen, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa. Kulut lykätään hyvinvointialueille.
Mikä muuttuu? Käytännössä enää ei käy päinsä, että potilas hakee itse lääkkeen apteekista Kela-korvaukset kuitaten ja marssii sen jälkeen lääkärille, joka annostelee lääkkeen. Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat nyt painottaneet, että toiminta on lainvastaista.
Ylen mukaan hyvinvointialueet kiistävät, että ne olisivat ohjanneet kalliiden lääkkeiden kuluja Kelalle. Myös Kela on kiistänyt, että se pyrkisi säästöihin.
Tilanne puhuttaa paitsi poliitikkoja, Kelaa, STM:n virkamiehiä, potilaita myös edunvalvontapuolella lääketeollisuudessa, jonka yrityksillä on toki myös omat taloudelliset intressinsä pelissä, jos lääkkeiden eteneminen jakeluun tai markkinoille takkuaa.
Iltalehden haastattelema lääkeyhtiö Johnson & Johnsonin Suomen toimipisteen yhteiskuntasuhdejohtaja Pekka Ihalmoa hämmentää Kelan ja STM:n julkituoma laintulkinta. Hän katsoo sen olevan sosiaali- ja terveysministeriön aiempien ohjeiden vastaista ja argumentoi asiaa potilasnäkökulmasta.
– Kohussa ei ole mielestäni kyse poliittisesta vaan teknisestä asiasta, jolla on merkittävä vaikutus potilaiden elämään.
– Suurin huoli liittyy hyvinvointialueiden poikkeavaan tilanteeseen ympäri Suomea, Ihalmo alustaa.
Lammin esimerkki
Hän kuvaa, miten yleensä vakavasti sairaan potilaan hoito alkaa sairaalassa. Lääke on voitu kuitenkin pidemmän päälle antaa tapauskohtaisesti lähellä potilaan kotia.
– Suomessa on pitkään ollut pistoslääkkeissä käytäntö, että potilas voi hakea sen yksityisapteekista, saada siitä Kela-korvauksen ja mennä oman kylän terveysasemalle hoitajan luokse pistämistä varten, Ihalmo sanoo.
Hänen mukaansa käytäntö, joka siis nyt on uhan alla, on korostunut erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Ihalmo käyttää esimerkkinä mökkipaikkaansa Lammia, jonka kirkonkylällä on yksityisapteekki ja terveysasema.
– Potilas on voinut saada Kela-korvattavan lääkkeen, mennä terveysasemalle ja hoitaja on sen tuikannut. Mikäli näin ei olisi ja lääke pitäisi antaa sairaalasta, potilaan pitäisi matkustaa Hämeenlinnan keskussairaalaan, Ihalmo ihmettelee.
Ongelmia voi olla Ihalmon mukaan luvassa myös kotisairaanhoidossa.
– Myös vanhainkodissa asuva ikäihminen on voinut tilata lääkkeen yksityisapteekista, saada Kela-korvauksen ja kotisairaanhoito annostelee lääkkeen, Ihalmo sanoo.
Alueiden budjetointi uusiksi?
Syöpäjärjestöt ovat olleet huolissaan syöpää sairastavien yhdenvertaisuudesta, koska Kela on linjauksensa takia lopettanut tiettyjen syöpälääkkeiden korvaamisen julkisessa terveydenhuollossa.
Ihalmo huomauttaa, että kyse ei ole vain syöpälääkkeistä vaan myös esimerkiksi migreeniin ja erilaisiin harvinaissairauksien hoitoon liittyvistä lääkkeistä.
– Vuonna 1999 Lääkkeiden hintalautakunta myönsi ensi kerran Kela-korvattavuuden lihakseen pistettäv�älle injektiolle skitsofreniassa. Potilaat asuvat kotona tai asumisyksikössä, hakevat lääkkeet apteekista ja menevät terveyskeskukseen hoitajan luokse lääkkeen antoa varten tai asumisyksikössä sairaanhoitaja annostelee sen, Ihalmo kuvaa.
Hän tulkitsee STM:n ja Kelan linjausten muuttavan käytäntöä niin, että myös hoitajan, ei vain lääkärin, antamat lääkkeet saisi vain sairaalasta.
Ihalmon mukaan tästä seuraa, että potilaiden hoitoketjuja joudutaan miettimään kokonaan uudelleen ja hyvinvointialueiden on rukattava budjetointiaan.
– Kun muutos tapahtuu kesken vuotta, herää kysymys, onko heillä riittävästi taloudellisia resursseja mahdollisille uusille kustannuksille.
”Siinä sanottiin selvästi”
Ihalmo näyttää puhuvan samaa kieltä kuin Ylen haastattelema Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Tuula Karhula. Karhulan mukaan alueen ihmiset ovat voineet hakea itse apteekista sairaanhoitajan annostelemat lääkkeet.
– Tämä on ollut yleinen laintulkinta. Jos sairaanhoitajaa on tarvittu lääkkeen annosteluun, silloin on voitu käyttää Kela-korvausreittiä, Karhula sanoi Ylelle.
Kyse on hänenkin mukaansa ollut vuosikymmenten tavasta koko Suomessa. Sen sijaan lääkärin annostelemat lääkkeet, kuten kortisonipistokset, hyvinvointialue on kustantanut.
Pekka Ihalmo kertoo, että vuonna 2023 sosiaali- ja terveysministeriö vastasi hänen lähettämäänsä kysymykseen syöpälääkkeestä.
– Siinä sanottiin selvästi, että lainsäädäntökokonaisuutta voi tulkita niin, että potilas voi hakea yksityisapteekista lääkkeen ja mennä julkiseen terveydenhuoltoon hoitajan vastaanotolle lääkkeen antamiseksi.
Tässä tapauksessa oli kyse Ihalmon edustaman firman omasta syöpälääkkeestä.
Iltalehden näkemässä STM:n vastauksessa Ihalmon kirjeeseen sanotaan sanatarkasti:
– Edellä mainitut terveydenhuoltolain ja sairausvakuutuslain säännökset mahdollistavat menettelyn, jonka perusteella asiakas ostaa apteekista Kelan korvaaman lääkkeen ja menee terveydenhuoltoon saamaan muun kuin lääkärin tai hammaslääkärin apua lääkkeen annosteluun.
Herääkin kysymys, onko STM itsekään ohjeistanut niin, miten se nyt hyvinvointialueita laillisuuteen vedoten ohjeistaa.
Ihalmon mukaan hyvinvointialueet ovat laajentaneet samaa käytäntöä eri syöpäsairauksien hoitoon, koska on toimittava yhdenvertaisesti.
– Ja tämä ei siis ole mikään uusi asia, vaan esimerkiksi skitsofrenialääkintään tämä on pätenyt jo vuodesta 1999.
STM: On ollut tilanteita
Sosiaali- ja terveysministeriö korosti jälleen tänään tiedotteessaan, että kaikki ihmiset saavat jatkossakin tarvitsemansa hoidon ja lääkkeet, jotka perustuvat lääketieteelliseen arvioon.
– Lääkkeet, jotka annetaan osana hyvinvointialueen toteuttamaa hoitoa terveydenhuollon yksiköissä ammattilaisten toimesta ja lääkärin valvonnassa, kuuluvat terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen vastuulle ja kustantamiksi, tiedotteessa lukee.
STM:n mukaan käytännössä on kuitenkin ollut tilanteita, joissa potilaat ovat itse hankkineet lääkkeitä apteekista, maksaneet niistä omavastuuosuuden ja saaneet lääkkeiden ostoa varten Kela-korvausta.
– Kela tarkensi omaa ohjeistustaan lääkkeiden korvauskäytännöistä 1.7.2026 alkaen. Jatkossa Kela ei korvaa lääkkeitä, jotka annetaan lääkärin valvonnassa hyvinvointialueella ja hyvinvointialueen kustantamana, eli lääkehoito sisältyy asiakasmaksuun, jonka potilas maksaa hyvinvointialueelle, tiedotteessa opastetaan.
Ministeriön mukaan organisaatioiden välistä vastuunjakoa käydään tarkemmin läpi syksyllä sosiaali- ja terveysministeriön, hyvinvointialueiden, Kelan ja valtionvarainministeriön kesken, jolloin selvitetään mahdollisia lainsäädännön tai ohjauksen muutostarpeita.
”Ehkä vähän joustamaton”
Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston päällikkö Anna Cantell-Forsbom myöntää, että suhtautumisessa hoitajien antamien lääkkeiden annosteluun on ollut harmaata aluetta. Hän on kommentoinut Iltalehdelle näin myös aiemmin.
Hän viittaa nyt itsekin edellä mainittuun STM:n vuoden 2023 ohjeeseen. Hänen mukaansa sen tarkoitus oli koskea tiettyjä rajattuja lääkkeitä eikä yleisesti lääkkeitä, mutta ohjetta tulkittiin laveasti joillakin hyvinvointialueilla.
Cantell-Forsbom uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa mentäisiin tulkintaan, jossa hoitaja voisi edelleen annostella riskittömäksi potilaalle arvioitavat lääkkeet. Hän sanoo, että tässä mielessä lainsäädäntö on ”ehkä vähän joustamaton” ja ennakoi asetusta, joka tarkentaisi tilannetta.
Cantell-Forsbom myöntää, että jälkikäteen ajatellen asetus olisi pitänyt antaa nopeammin. Toisaalta hänestä myös Kela on tehnyt ”tarpeettoman yksiniittisen päätöksen”.
Cantell-Forsbomin mielestä pääsääntö voisi olla, että lääkkeet kuuluvat hyvinvointialueen annettavaksi. Mutta jos eri syistä on järkevää, ihminen voisi hakea lääkkeen apteekista reseptillä Kela-korvauksen saaden ja mennä tämän jälkeen julkisen puolen vastaanotolle lääkkeen turvallista annostelua varten.
– Mutta tällä hetkellä Kela on tehnyt tosi rajaavan päätöksen, ja meidän pitää jatkaa Kelan kanssa tätä keskustelua, Cantell-Forsbom sanoo.
– Ymmärrän ihan hyvin, että on tilanteita, että varmaan kaikkien kannalta olisi turvallista ja järkevää toimia vähän joustavammin.
”Onko tarkoituksenmukaista?”
Lääkeyhtiön yhteiskuntasuhdejohtaja Pekka Ihalmo tuo esiin myös sen, että lääkkeiden Kela-korvattavuuden myöntää lääkkeiden hintalautakunta lääkeyritysten hakemuksesta, kun taas sairaalalääkkeiden arviointi ja päätösprosessi on viranomaislähtöinen ja päätökset tekee kansallinen palveluvalikoimaneuvosto.
– Näyttää siltä, että esimerkiksi syöpälääkkeissä päätökset sairaalalääkekäytöstä eivät ole linjassa Kela-korvattavuuksien kanssa. Kela siis maksaisi korvauksen yksityiselle puolelle mutta julkisella puolella sitä ei saisi. Kyse ei olekaan vain siitä, onko sairaaloilla rahaa, vaan onko heillä selkänojanaan Palveluvalikoimaneuvoston päätöstä siitä, että lääkettä voi antaa sairaalasta.
Kela panee toimeen koko Suomessa hintalautakunnan päätökset eli kun lääke on Kela-korvattava, järjestelmä pelaa koko maassa.
– Jos kustannukset siirtyvät hyvinvointialueelle, herää huoli alueiden taloustilanteen eroista, Ihalmo sanoo.
– Onko tarkoituksenmukaista, että nyt lähdettäisiin vahvistamaan julkisen sektorin sisäistä lääkelogistiikkapalvelua, joka toimittaisi lääkkeet erilaisiin niemennotkoihin?
Ihalmo penää, että hallitus veisi tällä kaudella maaliin hallitusohjelmassa sovitut uudistukset Kela-korvattavien ja sairaalalääkkeiden arviointiprosessin yhdenmukaistamisesta.
Hän lobbaa myös Lääketeollisuuden tavoitetta siirtää sairaalalääkkeiden rahoitus suoraan Kelalle ensi hallituskaudella.
– Näin rahoitusjärjestelmä ei enää vaikuttaisi hoidon valintaan, vaan lääkäri voisi tehdä aidosti päätökset kliinisen tilanteen ja hoitosuositusten mukaan. Julkinen sektori hyötyisi saaden kokonaiskuvan siitä, mihin lääkerahat menevät. Lääkeyritykset hyötyisivät, jos olisi yksi arviointielin, jonka kanssa käydä keskustelu uuden innovatiivisen lääkkeen arvioinnista.
