Eduskunta on päättänyt alkoholilain sisällöstä vastalauseen mukaisena äänin 97–70. Poissa oli 32 edustajaa, ja tyhjiä ääniä oli 0.
Asiassa on kyse alkoholin etämyynnistä ja kotiinkuljetuksesta. Oppositiossa vain vihreiden Atte Harjanne ja Fatim Diarra äänestivät hallituksen mukana. Koko kristillisdemokraattien ryhmä puolestaan äänesti opposition mukana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hävisi poikkeuksellisesti äänestyksessä vastalauseelle, joten asia siirtyi suureen valiokuntaan. Valiokunta on käsitellyt asian tänään kokouksessaan, ja mietintö on valmistunut vastalauseen mukaisena. Tämä tarkoittaa, että myös Alkon aukiolo on laajenemassa sunnuntaille ja arkipyhille. Seuraavaksi asia palaa istuntosaliin jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn.
Tavallisesti lait hyväksytään mietintöjen mukaisina, mutta tällä kertaa hallituspuolue KD:n edustaja Päivi Räsänen asettui tukemaan opposition kantaa valiokunnassa, ja hallituksen esitys muuttui merkittävästi mietinnössä. Valiokunta muun muassa esitti ulkomaiseen etämyyntiin samoja prosenttirajoja kuin Suomen vähittäismyynnissä on, eli väkeviä ei voisi etämyydä ulkomailta, kuten hallitus on esittänyt.
Räsänen lähetti tiedotteen, jossa ilmaisi olevansa ”tavattoman pettynyt” eduskunnan enemmistön päätökseen alkoholilaista.
– Valittu linja lisää alkoholin kulutusta ja siten myös haittoja. Tästä tulee suuri lasku suomalaiselle yhteiskunnalle, Räsänen sanoi.
Notifiointi liittyy sisämarkkinoihin
EU-notifionnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa jäsenvaltion on ilmoitettava Euroopan komissiolle sellaisista teknisistä määräyksistä, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden tai palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla. Tarkoituksena on varmistaa jo lainvalmisteluvaiheessa, että sääntely on EU-oikeuden mukaista.
Hallitus notifioi alkuperäisen hallituksen esityksen Euroopan komissiolle kesällä 2025.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään tehnyt esitykseen muutoksia, jotka koskevat muun muassa etämyynnissä sallittujen alkoholijuomien vahvuusrajoja, etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuutta sekä uusia tunniste- ja valvontavelvoitteita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juuri tällaiset muutokset ovat todennäköisesti sellaisia, jotka edellyttävät uutta notifiointia.
Hallituspuolueiden edustajat jättivät mietintöön alkuperäistä esitystä mukailevan vastalauseen, joka menestyi äänestyksessä, sillä hallituksella on enemmistö ilman kristillisdemokraattejakin. Kansanedustajia kiirehti Kultaranta-keskusteluista äänestykseen. Keskustan kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Jouni Ovaska tiedotti pitävänsä hallitusta epätoivoisena, kun sen edustajat keskeyttävät osallistumisensa Kultaranta-keskusteluihin salliakseen alkoholin kotiinkuljetuksen.
”Avattiin porsaanreikä”
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositio ei niele sitä, että valiokunnan esitystä ei päätetty notifioida eli varmistaa, ovatko mietinnön tiukennukset EU-säännösten mukaisia. Oppositioedustajien mukaan ennen täysistuntoa esitys olisi pitänyt notifioida uudelleen valiokunnan laatimien muutosten jälkeen.
Oppositio esitti valiokunnan kokouksessa 5. kesäkuuta asian käsittelyn keskeyttämistä ja sitä, että ministeriö velvoitetaan varmistamaan valiokunnan tekemien muutosten EU-oikeudellinen kestävyys ja asianmukainen notifiointimenettely. Tämän äänestyksen oppositio kuitenkin hävisi valiokunnassa niukasti äänin 9–8. Opposition mukaan samalla ”avattiin porsaanreikä, jolla esitys runnottiin saliin, jos hallituspuolueet eivät olisi valmiita perääntymään”, koska valiokunta jätti auki, kenen vastuulla mahdollinen notifiointi on.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) pyrki edistämään notifiointia puhemiesneuvostossa, joka valmistelee eduskunnan täysistunnot, mutta laki tuotiin torstaina suureen saliin puhemies Jussi Halla-ahon (ps) päätöksellä. Vielä keskiviikkona se vedettiin pois listoilta asian selvittämiseksi.
Halla-aho sanoi eduskunnassa toimittajille, että eduskunnan pääsihteerin ja apulaispääsihteerin näkemyksen mukaan mitä�än teknistä estettä asian viemiselle ensimmäiseen käsittelyyn ei ole, kertoi Iltalehti torstaina. Jos esitys palaa suuresta valiokunnasta saliin hallituksen esityksen mukaisena, kysymystä notifikaatiosta ei Halla-ahon mielestä enää olisi.
Mietintövaliokunnan opposition mukaan puhemiehen päätös ei poista asiantuntijoiden esiin nostamaa epävarmuutta siitä, olisiko uusi notifiointi pitänyt tehdä. Kansanedustaja Aki Lindén (sd) painottaa, että asiantuntijoiden ”vakavia huomioita” ei pidä sivuuttaa.
– Eduskunnan puhemiehen tehtävänä on varmistaa, että eduskunnan suureen saliin ei oteta perustuslain tai EU-oikeuden vastaisia esityksiä. Asiaa käsiteltiin puhemiesneuvostossa kolme kertaa kolmena päivänä. Puhemies teki oman ratkaisunsa tänään, ja päästi notifioimattoman alkoholilakiesityksen suureen saliin, hän sanoi torstaina tiedotteessa.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio katsoi lausunnossaan valiokunnalle, että notifiointi tulisi tehdä ennen kuin eduskunta käsittelee lopullista mietintöä. Eurooppaoikeuden professori Jukka Snell puolestaan huomautti, että jos valiokunta tekee hallituksen esitykseen huomattavia tiukentavia muutoksia, ehdotus tulee notifioida välittömästi komissiolle eikä lakia saa hyväksyä ennen direktiivin mukaisten määräaikojen päättymistä.
– On uskomatonta, että käsittely alkoholilain muutoksista alkaa kuitenkin nyt eduskunnassa. Hallituksen ja valiokunnan enemmistön olisi syytä suhtautua tähän vakavuudella, Lindén sanoi.
Kansanedustaja Kim Bergin (sd) mukaan myös professori Tuomas Ojasen lausunto korostaa ennakoivan notifoinnin merkitystä. Ojasen mukaan EU-oikeus ei ehdottomasti sulje pois sitä, että notifiointia edellyttävät muutokset tulisivat voimaan erikseen valtioneuvoston asetuksella notifiointiajan umpeuduttua. Ojanen olisi pitänyt turvallisena vaihtoehtona myös pöytäkirjapäätöstä, jonka ministeriö notifioisi.
Vihreiden Bella Forsgrén viittaa Petri Kuoppamäen lausuntoon. Kauppaoikeuden ja oikeustaloustieteen dosentti Kuoppamäki katsoi, että pöytäkirjapäätös ja asian käsittelyn keskeyttäminen odottamaan komission kannanottoa vaikuttaisi vaihtoehdoista paremmalta. Forsgrén pitää Kuoppamäen lausuntoa erittäin vakavana huomiona lainvalmistelun oikeudellisen kestävyyden kannalta.
– Kaikki valiokunnan kuulemat EU-oikeuden asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että notifioinnin tarkoituksena on varmistaa lain EU-oikeudenmukaisuus jo valmisteluvaiheessa. Tätä velvoitetta ei voida ohittaa kiireeseen vedoten, korostaa puolestaan kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas).
– Hallituksen ja valiokunnan enemmistön olisi nyt syytä pysähtyä arvioimaan, onko tarkoituksenmukaista edetä lain hyväksymiseen tilanteessa, jossa kaikki EU-oikeuden asiantuntijat pitävät notifiointikysymystä aidosti merkittävänä, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk) painottaa.
”Ennakkotapaus”
Iltaan venyneessä täysistunnossa etenkin SDP:n edustajat pitivät esillä notifiointikysymystä – etunenässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd). Hänen mukaansa koskaan aiemmin suureen saliin ei ole tuotu notifioimatonta esitystä ja kyseessä on ”ennakkotapaus”.
– Te joudutte sen tekemään siksi, että jos tästä notifioitaisiin tämä valiokunnan mietintö, voisi käydä niin, että 8 prosentin vähittäismyyntiraja voisi tulla käytäntöön ja siten myöskin EU:n linjaksi, Kiuru sanoi.
Hänen ministeriaikanaan viime kaudella asiasta käytiin EU:n kanssa ”hyvin vaikeita neuvotteluita”, Kiuru kertoi. Hänen mukaansa ”kapea ikkuna” mahdollistaa väkevien etämyynnin kieltämisen ulkomailta.
– Suomen intressinä on varmistaa, että sellainen kapea ikkuna myös käytetään, mutta täällä vastaehdotus on se, ettei Suomi edes varmista, olisiko tämä mahdollista. Sellainen piittaamattomuus kansanedustajien taholta kertoo siitä, että on kysymys jostain muusta kuin Suomen agendasta, Kiuru sanoi ja viittasi Suomen verotuloihin.
– On aikoja ja paikkoja ja elämää nähty, mutta tällaista ei olla vielä nähty.
Kansanedustaja Lauri Lyly (sd) huomautti, että myös perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä todennut, että mietintövaliokunnan tehtävänä on selvittää sopusointua EU-sääntelyn kanssa.
– Tämä tilanne on tässä nyt selvästi auki. Minua ihmetyttää, että tähän kysymykseen ei oikein meinaa vastausta löytyä, ja se, kuinka tämä on täällä salissa tällä hetkellä ilman tätä notifiointia, Lyly sanoi.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps) kommentoi suoraan Lylyn väitteitä, mikä aiheutti meteliä salissa.
– Täällä on aikamoista möykkää ja huutelua. – Edustaja Lyly on oikeassa siinä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on oikeasti notifikaatio-ongelma. Te olette oikeassa. Jos aikaisemmin näitä oli oikaistava, niin te olette tässä oikeassa, Junnila sanoi.
– Otetaan käsittelyn pohjaksi vastalause, jossa näitä ongelmia ei ole. Sen suhteenhan ei ole notifikaatio-ongelmaa.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheenjohtaja Juha Mikkonen puolestaan kertoo viestipalvelu X:ssä järjestön kirjelmöineen notifikaation puutteesta komissiolle ja saaneen vastauksen, jonka Mikkonen on jakanut kuvana.
Komissio lupaa sähköpostivastauksessaan muistuttaa suomalaisviranomaisia velvollisuudesta noudattaa kyseistä direktiiviä.
Järjestö oli pyytänyt kirjeessään komissiota kiinnittämään Suomen viranomaisten huomion notifiointivelvollisuuteen ja ilmaisemaan kantansa siihen, edellyttävätkö valiokunnan muutokset uutta notifiointia ennen lakiesityksen hyväksymistä.
