Hurja eläke-ehdotus saa tyrmäyksen: ”Kuulostaa aika järkyttävältä”

Kokoomus julkisti keskiviikkona sopeutuslistansa, jolla puolue lähtee ensi kevään eduskuntavaaleihin. Nettosopeutusta on luvassa jopa kahdeksan miljardia euroa, jotka on tarkoitus tehdä menoleikkauksin. Summaan sisältyy myös eläkejärjestelmästä ensi vaalikauden aikana saatava kaksi miljardia euroa.

Summa on huomattava. Suomessa tehdyissä eläkeuudistuksissa ei ole niin suuria säästöjä saatu tehtyä tavalla, joka näkyisi suoraan valtion taloudessa yhden vaalikauden aikana.

Iltalehti selvitti, onko kahden miljardin euron temppu on mahdollista tehdä. Oman jännitteensä tuo se, että eläkeuudistukset on ulkoistettu työmarkkinajärjestöjen päätettäväksi.

Työntekijäpuoli ei innostu

Työmarkkinajärjestöissä ei suhtauduta kokoomuksen ideaan riemusta kiljuen. STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että kokoomuksen avaus kuulostaa ”aika järkyttävältä”.

– Vaikuttaa siltä, että poliitikot ovat siirtämässä valtiontalouden heikon tilan vastuuta nyt meille työmarkkinajärjestöille ja eläkejärjestelmälle. Tämä on ihan käsittämätön tilanne, kun eläkejärjestelmää on hoidettu hyvin ja vastuullisesti. Minulle herää kysymys, että haluaako kokoomus nyt romuttaa tämän eläkejärjestelmänkin, Kirvesniemi linjaa.

Hän kertoo lisäksi olevansa huolissaan nuorten luottamuksesta eläkejärjestelmään.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari puolestaan katsoo, että kokoomuksen ehdotuksessa historia toistuu.

– Aikaisemmat eläkeuudistukset ovat perustuneet siihen, että hallitus on pyytänyt järjestöjä neuvottelemaan ja tekemään ehdotuksen muutoksista. Jos seuraava hallitus haluaa eläkeuudistusta, on hyvä, että hallitus antaa toimeksiannon järjestöille.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan pitää epärealistisena, että eläkejärjestelmästä saataisiin kahden miljardin euron säästöt valtion talouteen ensi vaalikauden aikana.

– Eläkejärjestelmä on tehnyt aika monta kertaa tätä julkisen talouden pelastamista. Viimeksi nyt tällä kaudella. Me saimme melkein kaksi miljardia euroa kasaan jo tälle hallituskaudelle. Se ei voi olla ikuisesti se paikka, josta niin sanotusti ammennetaan, Eloranta sanoo.

Hän viittaa tällä vaalikaudella työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan eläkeuudistukseen, jossa eläkeyhtiöille annettiin enemmän vapautta ottaa riskiä sijoitustoiminnassaan ja hakea näin suurempia tuottoja. Säästö syntyy kuitenkin hyvin pitkällä aikavälillä.

Eloranta on myös huolissaan ihmisten luottamuksesta sekä eläkejärjestelmään että eläkkeiden tasoon.

– Jos me ollaan jälleen kerran etuuksiin koskemassa, niin kyllä ihmisten luottamus siihen eläkejärjestelmään ja eläkkeiden riittävyyteen entisestään rapistuu.

Myös Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren korostaa, että työmarkkinajärjestöt sopivat juuri eläkeuudistuksesta. Hän muistuttaa, että työeläkejärjestelmästä säästämisessä pitäisi muistaa, ketkä laskun tuolloin maksavat. Jos säästö halutaan valtion kukkaroon, vastaavasti tulisi nostaa muita maksuja tai veroja.

– Jotain kanavointitekniikkoja tässä varmaan taustalla mietitään. Mielestäni on ihan relevantti kysymys, onko kokoomus kuitenkin nostamassa veroja ja kenen veroja, Löfgren kysyy.

Eläkemaksuissa laskuvaraa?

Yksi tapa saada eläkejärjestelmästä rahaa olisi hyödyntää eläkemaksuihin syntynyttä kevennysvaraa. Sen seurauksena olisi mahdollista nostaa muita maksuja tai veroja, jotta syntynyt säästö valuisi valtion kukkaroon.

Eläketurvakeskuksen tuoreimman pitkän aikavälin laskelman perusteella yksityisen puolen eläkemaksut voisivat olla nykyisen 24,4 prosentin sijaan 22,7 prosenttia. Kuntien ja hyvinvointialueiden kohdalla vakiomaksuprosentti voisi olla 23.

Maksun alentaminen tarkoittaisi noin kahta miljardia euroa eli käytännössä samaa summaa, josta kokoomus on puhunut. Tätä on Iltalehden tietojen mukaan myös kokoomuksessa pohdittu, mutta ratkaisut on haluttu jättää työmarkkinajärjestöjen käsiin.

Edellä mainittuun lukuun sisältyy kuitenkin kaksi keskeistä oletusta. Ensinnäkin vuoden 2022 laskelmassa nettomaahanmuutto oli 15 000 henkeä vuodessa, mutta tämän vuoden laskelmassa luku oli 24 000 henkilöä vuodessa.

Viimeisimmässä eläkeuudistuksessa vapautettiin eläkeyhtiöiden mahdollisuuksia ottaa riskiä. Sen myötä arvio eläkevarojen reaalituotosta nousi pitkällä aikavälillä aiemmasta 3,5 prosentista vuodessa 3,75 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä luku nousi 2,5 prosentista 3,18 prosenttiin vuodessa.

Etenkin tuotto-odotus herättää kysymyksiä työmarkkinajärjestöissä. Elinkeinoelämän keskusliiton Rantahalvari kommentoi Iltalehdelle, että ETK:n laskelma ”ei ole pielessä”, mutta oletusten tulisi perustua todelliseen tuottojen parantumiseen. Tuoreen eläkeuudistuksen osalta sellainen ei ole vielä konkretisoitunut.

– Se on varmaan ihan hyvin laskettu, mutta se laskelma perustuu erityisesti oletuksiin sijoitustuottojen parantumisesta. Tämä on vielä näkemättä ja kokematta. Kulunut sanonta on, että karhu pitää kaataa ennen kuin sen voi nylkeä. Se pitää tässäkin kohdassa paikkaansa, Rantahalvari huomauttaa.

Rantahalvari ei halua ottaa kantaa mahdollisiin keinoihin. Hän pitää kuitenkin hyvänä, että työmarkkinajärjestöille tällainen tehtävä eläkeuudistuksesta annetaan.

SAK:n Eloranta katsoo, että yhden laskelman pohjalta ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hän painottaa toivovansa, että eläkeyhtiöt todella saavat aiempaa paremman tuoton ja maahanmuutto kehittyisi hyvään suuntaan.

– Jos nämä kaikki toteutuvat positiivisesti, niin ilman muuta olemme valmiita keskustelemaan siitä, että eläkemaksua voitaisiin tulevaisuudessa alentaa. Mutta se, että tehtäisiin se nyt kun sijoitusuudistus ei ole vielä edes kokonaisuudessaan voimassa, niin se on aika uhkarohkeaa peliä, Eloranta sanoo.

Samoilla linjoilla ollaan myös Akavassa ja STTK:ssa. Akavan Löfgren katsoo, että ”kukaan vastuullinen toimija” ei voi väittää, että nyt eläkemaksuissa olisi laskemisen varaa, kun sijoitusuudistus ei ole edes astunut täysin voimaan.

– Mehän ollaan sovittu siitä, että nyt vahvistetaan eläkejärjestelmää tulevienkin sokkien varalle, Löfgren sanoo.

– Meillä on aika pieni ajallinen perspektiivi, niin ei kannata mennä niitä rahoja sieltä imuroimaan näin lyhyen kokemuksen perusteella.

Myös STTK:n Kirvesniemi korostaa, että eläkemaksu on jo nyt lukittu vuoteen 2030 asti. Ajatuksena on nimenomaan se, että eläkejärjestelmässä voidaan varautua tuleviin sokkeihin.

– Me saamme kerättyä varallisuutta, jotta siinä on tarvittaessa puskuria, kun me emme tiedä, että tuleeko niitä hyviä vuosia vai huonoja vuosia sijoituksille, Kirvesniemi sanoo.

Hän korostaa, että on erityisen kohtuutonta puhua varojen ottamisesta eläkejärjestelmästä ilman, että mietitään samalla, kestääkö eläkejärjestelmä vai ei.

Indeksien jäädytys

Suoraviivaisin tapa säästää työeläkkeistä on jäädyttää työeläkkeiden indeksikorotukset esimerkiksi pariksi vuodeksi. Säästön suuruus riippuu täysin siitä, miten voimakas inflaatio ja palkkojen kehitys ovat. Mitä kovempaa palkat ja inflaatio nousevat, sitä suuremmaksi säästö muodostuu.

Ongelmana on, että indeksien jäädyttäminen ei tuota verotuloja valtiolle. Se toimii päinvastoin, sillä pienemmäksi jäävät eläkkeet tuottavat vähemmän verotuloja ja leikkaavat mahdollisesti eläkeläisten kulutusta.

Jotta toimi auttaisi valtion taloustilanteeseen, pitäisi indeksijäädytyksen vastapainona alentaa eläkemaksuja ja nostaa muuta työnverotusta. Eli rahat tulisi jotenkin kanavoida valtiolle.

SAK:n Eloranta pitää kanavointia hankalana asiana. Hän katsoo, että työeläkejärjestelmää vahvistava indeksijäädytys pitäisi jäädä työeläkejärjestelmän eduksi eikä imuroida valtion talouden tilkkeeksi.

– Me elämme  suhteellisen korkean inflaation aikoja. Jos indeksit pannaan nollaan pitkäksi aikaa, se on pysyvä leikkaus. Kyllähän se tulee pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa heikentämään, Eloranta kritisoi.

Eloranta myös muistuttaa, että viime uudistuksessa otettiin käyttöön indeksijarru, joka leikkaa eläkkeiden korotuksia kovan inflaation ja heikon palkkakehityksen toteutuessa.

STTK:n Kirvesniemi katsoo, että indeksien jäädyttäminen on sinänsä poliitikkojen päätäntävallassa, mutta se ei tuota automaattisesti rahaa valtion talouteen. Sitä ei ole tarvetta käsitellä työmarkkinajärjestöjen pöydässä toisin kuin eläkeuudistuksia.

Kirvesniemi kuitenkin katsoo, että sekin osuisi nuorten sukupolvien tuleviin eläkkeisiin. Hän muistuttaa, että indeksien jäädyttäminen pienentää maksettavia eläkkeitä pysyvästi ja lisää kustannustaakkaa nuorille sukupolville.

Akavan Löfgren katsoo, että myös indeksien jäädyttäminen on hankala keino. Hän kuitenkin muistuttaa, että mikäli eläkejärjestelmästä rahaa haetaan, myös maksussa olevat eläkkeet, työnantajapuolen ja eläkeyhtiöiden tulisi olla mukana tarkastelussa.

– Vähin vaatimus mielestäni on se, että katsotaan tätä kokonaisuutta, eikä näin, että leikataan nuorten eläkkeistä. Sitä me emme ei voida Akavana hyväksyä missään tilanteessa, Löfgren summaa.

Eläkekarttumien poistaminen

Tällä vaalikaudella on jo pitkään puhuttu erinäisten karttumien poistamisesta työeläkejärjestelmästä sekä eläkeiän nostamisesta entisestään. Etenkin tutkinnoista ja työttömyyden ajalta kertyvät karttumat ovat olleet esillä, mutta myös vanhempainvapailta kertyvien eläkekarttumien mielekkyyttä on kyseenalaistettu.

Näistä syntyvät säästöt vaikuttavat kuitenkin varsin pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskus on arvioinut, että tutkinnoista leikkaamalla olisi saatavissa vuonna 2060 noin 130 miljoonaa euroa säästöä. Ansiosidonnaisen ajan karttumien poistaminen toisi puolestaan noin 600 miljoonaa euroa vuonna 2060.

Työntekijäjärjestöissä näihin keinoihin suhtaudutaankin hyvin kielteisesti. Akavan Löfgren katsoo, että toimet iskisivät etenkin nuoriin ja tuleviin eläkeläisiin.

– Ei ole ihme, jos nuorten luottamus horjuu tulevaisuuteen, julkiseen talouteen ja eläkejärjestelmään. Tässäkin muotoilut ovat sen tyyppisiä, että tulee ensimmäiseksi mieleen, että ”jahas, tässä halutaan maksattaa nuorilla tämäkin lysti”, Löfgren summaa.

SAK:n Eloranta sanoo ykskantaan, ettei järjestössä olla ideasta riemuissaan.

– Pitkäaikaistyöttömyyttä ja pitkiä työttömyysjaksoja on paljon, niin sen [karttuman] merkitys on jo useita kymppejä muutenkin matalassa eläkkeessä. Sillä on iso merkitys, Eloranta sanoo.

Lisäksi työntekijäjärjestöistä muistutetaan, että pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus teki yrittäjien eläkejärjestelmään uudistuksen, joka kasvatti valtion kustannuksia. Tässä nähdään ristiriita nyt vaadittaviin säästötoimiin.