”Ihan helvetin kallista” – Tämä luku sai Fatim Diarran reagoimaan

Talousjärjestö OECD:n arvion mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra haluaa lisätä nyt lisätä työnantajien velvoitteita tilanteeseen puuttumiseksi.

– Se, että ihmiset ovat kotona mielenterveyslomalla ja menevät terapiaan, on ihan helvetin kallista, Diarra sanoo.

Diarra jatkaa, että ”kyllähän työnantaja aina vihaa lisävelvoitteita”. Diarran mielestä muu ei tässä tilanteessa kuitenkaan auta.

Työuupumukseen liittyvien sairauspoissaolojen yhteiskunnallinen kustannus on 206-261 miljoonaa euroa Työterveyslaitoksen raportin (2026) mukaan.

Diarran mielestä sairauspoissaolotilastot kertovat, että vapaaehtoisuuden pohjalta työnantajat eivät riittävällä tavalla edistä työssä jaksamista.

”Olin ihan rikki”

Vihreiden mielestä työterveyshuoltolakiin ja työturvallisuuslakiin pitäisi säätää psykologisen kuormituksen ennaltaehkäisy.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Diarran mukaan sitä, että työantajille tulisi velvoite käydä keskustelu työntekijöiden kanssa siitä, mitkä tekijät voisivat vähentää työn kuormitusta.

Jos velvoitetta laiminlyö, yhteisösakkoja tulisi vihreiden mielestä antaa nykyistä matalammalla kynnyksellä.

Diarralla on itsellään kokemusta huonon johtamisen vaikutuksista.

– Olin ihan rikki, Diarra kertoo yhdestä työpaikastaan.

– Koko työyhteisö oli käytännössä ihan rikki sen takia, koska kukaan ei oikein tiennyt, mitä pitää, voi tai saa edes tehdä.

Tämä tarkoitti Diarran mukaan turhia kokouksia ja työn ulottumista vapaa-ajalle.

Diarra kertoo olleensa niin onnekas, että kun hän on ollut työpaikassa, jossa asiat eivät toimi, hän on ”äänestänyt jaloillaan ja hakenut uuden työpaikan”.

Ennen kansanedustajuuttaan Diarra on toiminut sijaisopettajana, konsulttina ja järjestötöissä.

Omaksi diagnoosiksi

Vihreiden mielestä työntekijöille pitäisi myös säätää oikeudesta olla tavoittamattomissa vapaa-ajallaan.

Diarran mielestä Suomessa tulisi lain tasolla velvoittaa työnantajat siihen, että työpaikoilla tulee sopia pelisäännöt siitä, milloin ja millä tavalla työnantaja saa olla yhteydessä vapaa-ajalla.

– Minusta on ihan täysin normaalia, että välillä tulee tilanteita, jolloin juostaan kovaa, mutta ei voi olla niin, että pelkäät urasi puolesta, jos et koko ajan kärky työpaikan Slackia tai Teamsia. Silloinhan tässä kärsivät juuri ne, jotka ovat kaikista tunnollisimpia, Diarra sanoo.

Vihreiden mielestä työuupumus tulisi myös tunnistaa itsenäisenä diagnoosina, joka oikeuttaisi sairauspäivärahaan. Nykyisin työuupumus ei ole oma diagnoosinsa, ja diagnoosiksi merkitään usein esimerkiksi masennus sairauspäivärahan saamiseksi.

– Oikeus sairauspäivärahaan pitäisi olla sen takia, että ihminen uskaltaisi myös uupuneena jäädä sairaslomalle, Diarra katsoo.

Vihreiden mielestä vuosiloman pitäisi kertyä myös täysimääräisesti työsuhteen alussa.

Tämä tapahtuisi Diarran mukaan esimerkiksi niin, että vuosilomapankkiin kertyisi lomapäiviä myös määräaikaisissa työsuhteissa olevilta. Nyt esimerkiksi monen opettajan määräaikainen työsuhde päättyy kesälomaan ja alkaa uudelleen lukukauden alussa, jolloin täyttä lomaa ei ehdi kertyä.

Diarra sanoo, etteivät vihreät edellyttäisi määräaikaisia opettajia hakemaan muita töitä kesän työttömyyden aikana.

”Ei ole varaa”

Vihreät on sitoutunut velkajarruun, jonka myötä ensi hallituskaudella pitäisi sopeuttaa arviolta 8–11 miljardia euroa.

Diarra sanoo, ettei vihreät ole laskenut tarkkaa hintalappua sille, paljonko ehdotetut toimet työssä jaksamisen parantamiseen maksaisivat. Diarra sanoo uskovansa, että ehdotetut toimet maksaisivat itsensä takaisin.

Diarra huomauttaa, että työuupumuksesta ja psykososiaalisesta kuormituksesta johtuvat sairauslomat aiheuttavat kustannuksia, kun sijaisia pitää rekrytoida tai työt jäävät tekemättä, jolloin poissaoloista aiheutuu kuormitusta muille työntekijöille.

– Se heikentää työpaikan tuottavuutta koko ajan. Ajattelen, että kun meillä on ihan todella vähän työikäistä väkeä Suomessa, meillä ei ole varaa yksinkertaisesti siihen, että kaikki, jotka työhön kykenevät, eivät työn kuormituksen takia siihen enää pysty, Diarra sanoo.

Diarran mielestä työn tuottavuuden kasvattamiseksi tarvittaisiin työntekijäpuolelle enemmän luottamusta siitä, että heidän näkemyksensä otettaisiin huomioon.

– Tässä on viimeisen 3,5 vuoden aikana tehty lähestulkoon kaikki, mitä oli EK:n ja Suomen Yrittäjien toivelistalla. En sano, että se olisi täysin väärin, vaan ajattelen, että työmarkkinoilla balanssi on tärkeää.

Diarra sanoo, ettei hän usko ”heilurin”, eli siihen, että tulevan hallituksen kannattaisi lähteä perumaan kaikki työelämätoimet, mitä tällä hallituskaudella on tehty.