Espoo lykkää uuden teatteritalon rakentamista vuodella tiukan taloustilanteen vuoksi.
Juttu tiivistettynä
Espoon teatteri sijaitsee rakennuksessa, joka ei kadulta katsottuna näytä tyypilliseltä teatteritalolta.
Vuonna 1988 perustetulle kaupunginteatterille osoitettiin alkuvuosina tilat entisestä painotalosta – väliaikaisesti.
Lähes 40 vuoden ajan teatteri on odottanut modernia teatterirakennusta keskeisellä sijainnilla.
Lisähämmennyksensä tuo se, että esityksiä on kahdessa paikassa. Osa tuotannoista esitetään Espoon kulttuurikeskuksessa.
– Joka ilta on eksyneitä katsojia pitkin Tapiolaa, teatterin toimitusjohtaja Matilda von Weissenberg kertoo.
Pitkälle odotukselle piti tulla piste tulevana syksynä, kun uuden teatteritalon rakennustöiden oli määrä viimein käynnistyä Tapiolan sydämessä, kulttuurikeskuksen kupeessa.
Toisin kävi.
Espoon taloustilanne vaatii pikaista sopeuttamista, ja vappuaattona puolueet pääsivät sopuun talouden tasapainottamisesta vuosina 2027–2029.
Lähes 70 miljoonan euron vuosittainen säästöpaine näkyy muun muassa investointien lykkäämisenä.
Päätös jäädytti myös teatteritalon rakennushankkeen, jonka aloittaminen siirtyy vuodella.
– Päätös tuli puun takaa. Hankkeen kaavaprosessi valituksineen oli pitkä, ja ehdimme jopa saada rakennusluvan, joten lykkäys tuntui melkoiselta takaiskulta, von Weissenberg sanoo.
Päiväkodit ja koulut ohittivat teatterin
Espoon kulttuurikeskuksen laajentaminen teatteritalolla on kaupungille 64 miljoonan euron investointi.
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo sanoo, että Espoo edistää nyt ensisijaisesti kiireellisiä päiväkoti- ja kouluhankkeita.
– Iso kaupunki ja paljon palvelutarvetta. Näitä vain kertyy jonoksi asti.
Isotalon mukaan teatterihanke ei kaadu, vaikka rakentamisen aloittaminen viivästyy vuodella. Rahoitus teatteritalolle on jo budjetoituna.
– Emme aio vuoden lykkäystä odotella tumput suorina, vaan suunnittelu, rakennuksen tekninen kehittäminen ja urakkakilpailutus etenevät.
Urakoitsijan valinta voisi tapahtua tänä vuonna, Isotalo kaavailee.
Espoon nykyisessä taloustilanteessa teatterihankkeen valmistuminen vuotta myöhemmin tarkoittaisi, että sen käyttökustannukset alkaisivat rullata vasta vuonna 2030 eli talouden sopeuttamisjakson jälkeen.
Alun perin teatterin piti valmistua vuonna 2029.
Epävarmuus vaikeuttaa ohjelmistosuunnittelua
Toimitusjohtaja Matilda von Weissenbergin mukaan epävarmuus syö teatterin uskottavuutta.
– Emme voi sanoa, että olemme vuonna 2029 uudessa talossa, ja sitten peruuttaa, että ehkä sittenkin 2030 tai 2031 tai 2032. Eihän se luo luottamusta yleisöön tai yhteistyökumppaneihin.
Espoon teatteri poikkeaa maamme muista laitosteattereista, koska sen palkkalistoilla ei ole omaa näyttelijäkuntaa.
Ohjelmisto koostuu teatterin itse tuottamista tai muiden teattereiden kanssa yhteistyössä tehdyistä esityksistä.
Espoon teatteri on myös kansainvälinen teatteri, sillä yhteistyötä tehdään ulkomaisten ryhmien kanssa.
Juuri siksi ohjelmistosuunnittelu on erityisen haastavaa tilanteessa, jossa ei ole varmuutta uuden näyttämön valmistumisesta.
– Minua jännittää, että hanke kaatuu, koska niin monta kertaa olemme olleet jo maaliviivalla. Mutta jaksamme uskoa sen toteutumiseen.
Nimikohu toi uusia yleisöjä
Kolme vuotta sitten Espoon teatteri kohahdutti lyhentämällä nimensä pelkäksi &-symboliksi.
Nimenmuutos oli osa teatterin laajempaa brändiuudistusta.
Hämmennys ja närkästys tuottivat tulosta, sillä vuonna 2023 tuolloinen teatterinjohtaja Erik Söderblom kertoi Ylelle, että näytökset olivat olleet loppuunmyytyjä, lipputulot nousivat ja teatterikävijöiden keski-ikä nuoreni tuntuvasti.
Myös Matilda von Weissenberg on vakuuttunut, että nimi on jo hyväksytty ja teatteri tunnetaan aiempaa paremmin.
– & tarkoittaa myös sitä, että tuotantomme tehdään aina jonkun kanssa. Se määrittelee tätä teatteria enemmän kuin perinteinen nimi, Espoon teatteri.
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Myös siksi kaupunki viimein ansaitsisi kunnollisen teatteritalon, von Weissenberg toteaa.
– Teatteritalo ei ole vain meitä varten. Yleisö ansaitsee paremman teatterin, jossa viihtyä ja josta voimme olla Espoossa ylpeitä.
