Työmarkkinaosapuolet, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta.
Iltalehti on nähnyt illalla syntyneen sovun sisällön ja kertoo sen tässä artikkelissa.
Työministeri Matias Marttinen (kok) oli pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä luomaan yhdessä viranomaisten kanssa työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista tilanteissa, joissa drooneista on varoitettu. Marttinen tiedottaa sovun sisällöstä tänään kello 10.
Iltalehden näkemä suositus perustuu kesällä 2026 vallitsevaan tilanteeseen, jossa Suomeen saattaa satunnaisesti harhautua aseistettuja drooneja.
Sovun osapuolet painottavat, että viranomaisen vaaratiedotetta ja siinä annettuja ohjeita on noudatettava.
Drooniuhkatilanteiden arvioidaan olevan satunnaisia ja lyhytkestoisia sekä ajoittuvan varhaiseen aamuun.
Nyt laaditun suosituksen kerrotaan olevan voimassa toistaiseksi nykyisenkaltaisen tilannekuvan aikana. Sitä voidaan tarvittaessa päivittää.
Suositus koskee työntekijöiden ohella viranhaltijoita ja virkamiehiä, ja eri työpaikoilla on suosituksen mukaan huomioitava myös alakohtaiset turvallisuus- ja varautumisohjeet drooniuhkatilanteiden varalta.
Etätyö mahdollisuus
Työmarkkinaosapuolet olivat tulkinneet voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin.
Yle kertoi keskiviikkona EK:n ja Suomen Yrittäjien esityksestä, jonka mukaan työnantajilta kerättäisiin erikseen sairausvakuutusmaksuja, joilla voitaisiin korvata niiden yritysten kuluja, joiden työntekijöitä on jäänyt drooniuhkan takia kotiin.
Tätä kantaa ei ole kirjattu sopuun, vaan työmarkkinaosapuolet suosittelevat, että työnantajat maksavat työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle palkan tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi.
Sovun mukaan työpaikalla tulisi löytää keinot, joilla työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat sekä työnantajille aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Keinoja drooniuhan ja työnteon yhteensovittamiseksi voi nyt sovitun linjan mukaan olla esimerkiksi työn teettäminen etätyönä tai työntekopaikan muuttaminen.
Työvuoroihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia lain, työ- tai virkaehtosopimusten ja työsopimusten puitteissa. Uhkatilanteen alkaessa työvuorossa olevan henkilöstön kanssa voidaan esimerkiksi sopia, että työvuoroa pidennetään siten, että työpaikan toimintaan ei tule häiriöitä. Tämä koskee erityisesti yhteiskunnan kriittisiä toimintoja.
Myös työaikalain 19 §:ssä säädetty hätätyö voi tulla kysymykseen edellytysten täyttyessä.
Työsopimuslakia ei haluttu avata
Iltalehden tietojen mukaan EK:ssa ja Suomen Yrittäjissä ei olla täysin tyytyväisiä siihen, että vastuuta sälytetään nyt niin paljon työnantajalle.
Toisaalta siellä ei ollut halua myöskään lähteä avaamaan työsopimuslakia, ettei se tulkinta vaarannu, ettei palkanmaksuvelvollisuutta ole, jos uhkan aiheuttama este kohdistuu työmatkaan. Tähän ei siis sovussa menty.
Työnantajapuolella pidetään jossain mielessä hyvänä, että nyt laadittiin vain suositus. Toisin sanoen ei linjata suoraan, että yritys voisikin tulkita tilanteita niin, että jättäisi palkan maksamatta. Viime kädessä ristiriita voisi jäädä oikeuden ratkaistavaksi.
Keskustelua on herättänyt myös se, kuinka reilua palkanmaksujen suosittaminen on, koska drooniuhka kohdistuu todennäköisesti etenkin Kaakkois-Suomen ja Etelä-Suomen yrityksiin. Alueellinen eriarvoisuus puhutti neuvottelijoita.
Hyvänä työnantajapuolella pidetään myös sitä, että suosituksia päivitettäisiin, jos droonitilanne muuttuisi ja selvitettäisiin tasausmalleja.
Kriittisiä toimintoja turvataan
Iltalehden näkemässä suosituksessa siis painotetaan, että viranomaisen vaaratiedotteessa antamia ohjeita tulee noudattaa. Ulkona liikkuminen voi olla vaarallista vaaratiedotteessa mainitulla alueella.
– Yhteiskunnassa on kuitenkin toimintoja, joiden pysähtyminen tai heikkeneminen vaaratiedotteen voimassaoloaikana voisi välittömästi vaarantaa ihmisten henkeä tai terveyttä. Tämän vuoksi työntekopaikalle siirtyminen voi olla perusteltua, jos muulla tavoin ei saada turvattua toiminnon jatkuvuutta, Iltalehden näkemässä suosituksessa sanotaan.
– Tällaiset toiminnot ovat hyvin rajattuja ja liittyvät pääsääntöisesti akuutteihin henkeä ja terveyttä turvaaviin tehtäviin. Tällaisia toimintoja on esimerkiksi terveydenhuollon ensihoidossa ja muissa hengen ja terveyden kannalta kriittisissä toiminnoissa.
Sosiaalihuollossa tällaisia toimintoja on esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Myös teollisuudessa ja energiantuotannossa on toimintoja, joissa tuotannon turvallinen toiminta edellyttää tiettyä määrää työvoimaa turvallisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Kyse on siis yhteiskunnan kaikkein kriittisimmistä toiminnoista, joissa lyhytaikainenkin häiriö voi vaarantaa työpaikan työntekijöiden, potilaiden, asiakkaiden tai lähialueen asukkaiden hengen tai terveyden.
– Työpaikkakohtaisesti on arvioitava, voiko tällaisia seurauksia syntyä, jos tietty työtehtävä jää muutamaksi tunniksi suorittamatta eikä tilannetta pystytä ratkaisemaan esimerkiksi työaikajärjestelyin.
Työnantajien varauduttava
Suosituksessa muistutetaan myös, että työnantajan on lain mukaan varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Siksi työnantajan on tarvittaessa päivitettävä työpaikkakohtaiset turvallisuussuunnitelmat drooniuhkatilanteen varalle.
– Työnantajan on arvioitava vaaratiedotteiden sisällön ja mahdollisen alakohtaisen ohjeistuksen perusteella, edellyttääkö sen harjoittama toiminta kaikkien tai joidenkin työntekijöiden saapumista työntekopaikalle tai työnteon jatkamista vaaratilanteesta huolimatta.
Työvuorojärjestelyjä koskevia muutoksia on mahdollista tehdä työpaikoilla lain, työ- ja virkaehtosopimusten ja työsopimusten asettamissa puitteissa.
– Drooniuhasta johtuvan vaaratiedotteen aikana kriittisten toimintojen jatkuvuus tulisi ensisijaisesti turvata jatkamalla vaaratilanteessa työpaikalla olevien työntekijöiden työvuoroa. Jos kriittisen tehtävän hoitamiseksi työvuoroa jatketaan esimerkiksi työpaikan käytäntöjen mukaisesti, muutoin työnantajan aloitteesta sopimalla tai hätätyönä, palkanmaksu tapahtuu lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisesti.
Työntekijän, joka on epävarma siitä, tuleeko hänen saapua työntekopaikalle vai ei, tulee suosituksen mukaan olla yhteydessä työnantajaansa.
Toimialakohtaisesti
Työmarkkinaosapuolet ja valtioneuvosto seuraavat drooniuhkatilanteen kehitystä ja päivittävät suosituksia tarvittaessa.
Työmarkkinaosapuolet kehottavat jäsenliittojaan arvioimaan toimialakohtaisesti mahdollisia toimenpiteitä suosituksen käytännön toteuttamiseksi sekä toimenpiteitä siltä varalta, että drooniuhkatilanteet lisääntyvät olennaisesti nykyisestä.
Sen varalta, että drooniuhkatilanne muuttuu tai se yleistyy ja työnantajille aiheutuu tästä merkittäviä palkkakustannuksia, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään kustannusten tasausmalleja.
Selvityksen lähtökohtana on saavutetun sovun mukaan se, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. IL:n tietojen mukaan myöskään tämä linjaus ei tyydytä työnantajaosapuolta.
