Valtaosa suomalaisista olisi valmis verottamaan yli 4 000 euron kuukausieläkkeitä nykyistä enemmän. Asia paljastuu Iro Researchin Iltalehdelle tekemästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista jopa 68 prosenttia olisi valmis tiukempaan verotukseen yli 4 000 euron eläkkeille, eli ovat väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Ajatuksen tyrmää vain 27 prosenttia vastaajista. Viisi prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Samassa kysymyksessä selvä ero nousee esille myös tuloluokittain. Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavista jopa 78 prosenttia olisi valmis leikkaukseen, kun taas yli 70 000 euroa vuodessa tienaavista kiristystä kannattaa 45 prosenttia.
Myös oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välillä nousee esille ero suhtautumisessa veronkiristykseen yli 4 000 euron eläkkeille. Kokoomusta äänestävistä kiristykseen suhtautuu myönteisesti 40 prosenttia vastaajista ja perussuomalaisia äänestävistä 48 prosenttia.
Selvästi myönteisemmin kiristykseen suhtautuvat SDP:n äänestäjät (75 prosenttia), vasemmistoliiton äänestäjät (86 prosenttia) ja vihreiden äänestäjät (84 prosenttia).
Eläketurvakeskuksen mukaan yli 4 000 euroa eläkettä sai vain 6 prosenttia eläkkeensaajista vuonna 2025. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 2 138 euroa kuukaudessa.
Vaikka suomalaisilla on kyselyn perusteella valmius kiristää suurempia eläkkeitä, suuriin indeksijäädytyksiin suomalaiset eivät kyselyn perusteella ole valmiita. Esimerkiksi vain 28 prosenttia olisi valmis jäädyttämään työeläkkeiden indeksikorotukset kokonaan neljäksi vuodeksi 2028–2031.
Jopa 63 prosenttia vastaajista tyrmää jäädytyksen.
Alle 30 000 euroa tienaavista vain 28 prosenttia olisi valmis jäädytykseen, kun taas yli 70 000 euroa tienaavista siihen olisi valmis 41 prosenttia.
Johtavassa asemassa olevista, yrittäjistä ja ylemmistä toimihenkilöistä jäädytykseen olisi valmis 38 prosenttia, kun taas eläkeläisistä sitä kannattaa vain 18 prosenttia.
Myönteisimmin jäädytykseen suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät (44 prosenttia) ja vihreiden äänestäjät (41 prosenttia). Kielteisimmin jäädytykseen suhtautuvat SDP:n äänestäjät, joista vain 19 prosenttia kertoo kannattavansa sitä.
Kun kysytään kaikkien yli 2 000 euron kuukausieläkkeiden korotusten jäädytyksestä neljäksi vuodeksi, kannatus lisääntyy hieman. Vastaajista 38 prosenttia olisi jäädytykseen valmis, eli suurin osa suomalaisista tyrmää tämänkin.
Valtiovarainministeripuolue perussuomalaiset on esittänyt indeksijarrun asettamista yli 2 000 euron kuukausieläkkeisiin.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna yli 2 000 euron eläkkeiden korotusten jäädyttämiseen myönteisimmin suhtautuvat alemmat toimihenkilöt ja työväestö, joista 45 prosenttia olisi siihen valmis. Eläkeläisiltä tulee täystyrmäys: vain 25 prosenttia ilmoittaa kannattavansa jäädytystä.
Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavista 45 prosenttia olisi valmis jäädytykseen, kun taas yli 70 000 tienaavista sen hyväksyisi vain 33 prosenttia.
Myönteisimmin yli 2 000 euron eläkkeiden jäädytykseen suhtautuvat vihreiden äänestäjät, joista 53 prosenttia olisi siihen valmis. Perussuomalaisten kohdalla sama luku on 51 prosenttia. Selkein tyrmäys tulee kokoomuksen äänestäjiltä, joista vain 27 prosenttia hyväksyy ajatuksen. Myös SDP:n äänestäjistä vain 31 prosenttia innostuu jäädytyksestä.
Kaikkien julkisia menoja nostavien indeksien jäädyttäminen saa hyväksynnän vain 31 prosentilta vastaajista.
Asiaa on esittänyt sopeutusohjelmassaan muun muassa pääministeripuolue kokoomus, joka tavoittelee 1,5 miljardin euron säästöjä indeksisidonnaisten menojen kasvun hillitsemisellä. Kokoomuksen 1,5 miljardin indeksisäästöpakettiin ei kuulu eläkeindeksejä. Myös perussuomalaisten sopeutusohjelmassa on erilaisia indeksijäädytyksiä tai -jarruja.
Suhtautumisessa kysymykseen nousee esiin suuri ero tuloluokittain. Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavista kaikkien indeksien jäädytystä kannattaa vain 25 prosenttia, kun taas yli 70 000 euroa tienaavista sitä kannattaa jopa 49 prosenttia. Myös 50 000–70 000 vuodessa tienaavista kaikkien indeksien jäädytykseen suhtautuu myönteisesti 43 prosenttia.
Myönteisimmin täydelliseen indeksijäädytykseen suhtautuvat kokoomuksen äänestäjät (54 prosenttia) ja perussuomalaisten äänestäjät (53 prosenttia). Kielteisimmin ajatukseen suhtautuvat vasemmistoliiton äänestäjät, joista vain 11 prosenttia innostuu siitä.
Yli 75-vuotiaat kannattavat kaikkien indeksien jäädytystä useammin kuin muut (45 prosenttia), vaikka suhtautuvat esimerkiksi yli 2 000 euron eläkkeiden indeksijäädytykseen muita ikäluokkia kielteisemmin (21 prosenttia).
Tällä hetkellä työeläkkeitä korotetaan vuosittain indeksillä, jossa hintojen kehityksen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Suhtautuminen työeläkeindeksin sitomiseen pelkästään hintojen kehitykseen jakaa kansan kahtia: ajatusta kannattaa 51 prosenttia vastaajista.
Kysymykseen suhtautumisessa nousee esiin selkeä ero nuorimpien ja vanhimpien vastaajien välillä. 18–24-vuotiaista vain 32 prosenttia kannattaa eläkeindeksien sitomista kokonaan hintojen kehitykseen, kun taas yli 75-vuotiaista sitä kannattaa 66 prosenttia.
Kokoomuksen äänestäjistä jopa 64 prosenttia olisi valmis muutokseen, kun taas vasemmistoliiton äänestäjistä siihen olisi valmis vain 40 prosenttia.
Iro Research teki kyselyn Iltalehden toimeksiannosta 26.10.–2.11. Kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä henkilöä. Menetelmänä oli internetpaneeli.
Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan Suomen aikuisväestöä.
Virhemarginaali on enimmillään 3 prosenttiyksikköä.