Ilmavoimien komentaja antoi käskyn: F-35:t pikaisesti operatiiviseen käyttöön

Suomen Ilmavoimien komentaja Timo Herranen kertoo Iltalehdelle, että hän on antanut käskyn nopeuttaa F-35-hävittäjien ottamista operatiiviseen käyttöön.

– Olen antanut tehtävän, että niin nopeasti kuin mahdollista ne tullaan ottamaan operatiiviseen käyttöön, Herranen painottaa.

Tähän asti Ilmavoimat on kertonut, että Suomen uusilla F-35-hävittäjillä on alustava operatiivinen suorituskyky vúoden 2028 alussa eli noin puolentoista vuoden kuluttua.

Herranen käyttää alustavasta operatiivisesta suorituskyvystä englanninkielistä IOC-sotilaslyhennettä (engl. initial operating capability).

– Meillä on ollut IOC vuodelle 2028, mutta teemme kaikkemme, että saamme F-35:t mahdollisimman nopeasti osaksi alueellisen koskemattomuutemme valvontaa, Herranen sanoo.

Ensimmäiset kahdeksan F-35-hävittäjää on tarkoitus lennättää tämän vuoden lokakuussa Lapin lennostoon Rovaniemelle.

– Maahantuloa ei enää pystytä tässä vaiheessa jouduttamaan, eli ne tulevat kun tulevat.

Komentaja tähdentää, että Ilmavoimat haluaa nopeuttaa operatiivista käyttöönottoa alkuperäisestä aikataulusta.

– Niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikki tullaan tekemään sen eteen, Herranen kiteyttää.

Ensimmäisiä suomalaisia F-35-lentäjiä koulutetaan parhaillaan Yhdysvalloissa Ebbingin tukikohdassa. Kun koneita saadaan Suomeen, lentäjäkoulutus pääsee vauhtiin myös Rovaniemellä.

Drooniuhka

Komentaja perustelee antamaansa uutta ohjeistusta tarpeella parantaa Suomen droonintorjuntakykyä.

– F-35:t vaikuttavat siihen kyllä, eli se on ihan eri sukupolven järjestelmä. Jos puhutaan droonien alasampumisesta, asejärjestelmät ovat samantyyppisiä kuin Hornetissa, mutta havainto- ja tunnistuskyky on aivan eri luokkaa, Herranen arvioi.

F-35:n tutkalla pystyy havaitsemaan kaukaa pieniä ja matalalla lentäviä maaleja sekä määrittämään aiempaa paremmin sen, ovatko lähestyvät kohteet räjähteitä kantavia sotilaslennokkeja.

– F-35:ssä on elektronisesti keilaava uuden sukupolven tutka, joka näkee, ja muita sensorijärjestelmiä. Siinä se on merkittävästi parempi kuin Hornet, Herranen vertailee.

Venäjä pystyy spooffaamaan

Herranen pitää mahdollisena, että Venäjä pyrkii ohjaamaan ukrainalaisia drooneja Suomen ja muiden Nato-maiden ilmatilaan väärentämällä niiden satelliiteilta saamia paikkatietoja.

– Teknisesti se on mahdollista, hän sanoo.

Paikkatiedon väärentämistä kutsutaan puhekielessä myös spooffaukseksi (engl. spoofing).

– Sen voin sanoa, että häirintä on mahdollista. GPS-häirintää on, spooffausta, Herranen kertoo.

Siinä droonille lähetetään haluttu signaali samalla taajuudella. Väärentäminen on mahdollista, koska satelliitista tuleva signaali on heikompi kuin maasta tai läheltä maan pintaa tuleva signaali.

– F-35:n alustava operatiivinen kyky tarkoittaa tässä tapauksessa ilmasta ilmaan –kykyä. Täydessä suorituskyvyssä meillä on kaikki tehtävärepertuaarit käytössä, Herranen täsmentää.

Ilmavoimien on tarkoitus saavuttaa täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä vuoden 2030 loppuun mennessä. Siihen saakka Ilmavoimat käyttää rinnakkain F/A-18- ja F-35A-kalustoa.

Valtava Nato-harjoitus

Ramstein Flag 2026 –harjoitus on Naton mukaan suurin Pohjolassa koskaan järjestetty ilmasotaharjoitus.

Noin 120 eri Nato-maiden hävittäjää lentää päivittäin Suomen ja Ruotsin ilmatilassa sijaitsevalla harjoitusalueella.

Everstiluutnantti Thomas Kötting johtaa Rovaniemelle sijoitettua Luftwaffen Eurofighter- ja Tornado-laivuetta.

Nato harjoittelee eri hävittäjien sulauttamista vahvaksi taisteluvoimaksi.

– F-35:ssä on hienot sensorit, ja meillä vastaavasti on ohjukset, joilla pystyy ampumaan kauas. F-35:t välittävät meille maalitietoja, ja me olemme pohjimmiltaan suuri ohjuslavetti. Synergiaedut ovat suuria, Kötting arvioi Iltalehdelle Rovaniemellä.

Osittain vanhentuneet järjestelmät

Kötting korostaa yhtä asiaa. Hävittäjälentäjän näkökulmasta ilmasodankäynti on suuressa murroksessa. Droonien torjunta vaatii uudenlaista operatiivista suorituskykyä.

– Ilmatorjuntajärjestelmissä on ohjuksia, jotka yltävät kauas. Niillä pystytään jäljittämään kohteita etäältä, mutta ne rakennettiin aikanaan hävittäjiä vastaan, siis suurikokoisten kohteiden torjumiseksi, Kötting havainnollistaa.

Ajassa on ikään kuin palattava takaisin.

– Meidän on palattava ohjuksista ammuksiin ja ilmapuolustukseen, joka jäljittää pieniä drooneja. Koska nämä droonit lentävät matalalla ja hitaasti, vuosien varrella rakentamamme järjestelmät eivät pysty niitä torjumaan, Kötting sanoo.

Valvontatutkiin on tehtävä pienien droonien takia uusia säätöjä. Aluksi uutta uhkaa torjutaan hävittäjillä.

– Tiedämme, että se ei ole kovin kustannustehokasta, mutta se on erittäin tehokasta. Siksi teemme niin, saksalaisupseeri perustelee.

Hävittäjä ehtii torjunta-alueelle muutamissa minuuteissa. Samaan aikaan on kehitettävä kustannustehokasta droonipuolustusta.

Kötting painottaa, että hyvillä tutkilla varustettujen hävittäjien tehtävänä on tulevaisuudessa välittää maalikoordinaatteja maayksiköille. Kalliita ohjuksia ei etenkään haluta käyttää droonien pudottamiseen, ellei se ole välttämätöntä.

– Pystymme kattamaan hävittäjillämme suuria etäisyyksiä ja ampumaan droonit alas infrapunaohjuksillamme, mutta voimme myös välittää tietoa maan pinnalla olevalle ilmapuolustukselle. He voivat hyökätä niiden kimppuun puolestamme ja kustannustehokkaammin, Kötting havainnollistaa eri aselajien yhteisoperaatioiden tärkeyttä.