Hallitus on vihdoin päässyt eteenpäin kiistellyn ennallistamissuunnitelman uudistamisessa.
Huomiselle valtioneuvoston esityslistalle on ainakin toistaiseksi kirjattu päätös kansallisen ennallistamissuunnitelmaluonnoksen toimittamisesta Euroopan komissiolle.
Iltalehden tietojen mukaan asiasta on kaavailtu myös torstaiksi tiedotustilaisuutta, jossa läsnä olisivat niin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok), jonka ministeriö on päävastuussa hankkeesta kuin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).
Jäsenmaiden piti lähettää luonnokset ennallistamissuunnitelmistaan komissioon syyskuun alussa, mutta vain osa jäsenmaista pystyi suoriutumaan määräajassa. Suomi kuului enemmistöön, jolla luonnokset jäivät piippuun. Mutta nyt siis asia nitkahtaa eteenpäin.
Oppositio vireänä
Poliittisesti arkaluontoinen aihe on herättänyt närää hallituksen sisällä mutta myös opposition painaessa päälle kysymyksineen. Jakolinja hallituksessa on kulkenut IL:n tietojen mukaan etenkin kokoomuksen sekä toisaalta perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien välillä. Asia ei ole mustavalkoinen, vaikkakin ympäristönäkökulma on korostunut enemmän kokoomuksen päässä ja taloudellinen vahvasti perussuomalaisilla.
Esimerkiksi lokakuisella eduskunnan kyselytunnilla oppositiopuolue keskusta syytti hallitusta suomalaisten metsänomistajien ja työpaikkojen vaarantamisesta, kun taas ministeri Multalan mukaan ennallistamissuunnitelma pohjautuu tiukasti eduskunnan raameihin, joissa yksityismaiden edut on turvattu.
Jo vuonna 2024 voimaan tulleessa EU:n ennallistamisasetuksessa on kyse ennen muuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, mikä on tupannut suomalaisessa keskustelussa jäämään melko vähälle huomiolle. Toisaalta niinkin päin on argumentoitu ettei taloutta ole huomioitu.
Keskustelua on kuitenkin käyty myös metsien taloudellisesta hyödyntämisestä ja maanomistajien oikeuksista. On nostettu esiin uhkana hakkuumahdollisuuksien vähenemistä miljoonilla kuutiometreillä ja tätä kautta kansantaloudellisia tappioita.
Kun luonnos kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta kävi kesällä lausuntokierroksella, suunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna oli peräti 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että suomalaisten omaisuudensuoja on turvattava, kun luonnonsuojelulakia muutetaan EU:n ennallistamisasetuksen mukaiseksi.
Boreaaliset metsät rassaavat yhä
Ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa on kyse tietyssä mielessä vasta keskustelun avauksesta EU:n suuntaan.
Pohjoisten havumetsien eli boreaalisten metsien määritteleminen on ollut hallitukselle keskeinen ongelma luonnosta laadittaessa.
Boreaalisten luonnonmetsien pinta-aloja ei ilmoitettu kesällä lausunnoille lähteneessä ennallistamisuunnitelmassa lainkaan. Tätä oli edeltänyt kiista ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä, kun jälkimmäinen halusi vähentää ennallistettavaa pinta-alaa jopa 65 prosenttia muuttamalla boreaalisten luonnonmetsien määritelmää. Ympäristöministeriössä kannettiin huolta metsien monimuotoisuudesta.
Boreaalisten luonnonmetsien määrittelyllä on iso vaikutus siihen, kuinka paljon metsähehtaareja on ennallistamistoimenpiteiden piirissä. Metsiä on palautettava luonnontilaan.
Iltalehden tietojen mukaan boreaalisten metsienmäärittelyongelmaa siirretään jälleen eteenpäin työryhmälle, josta valmista pitäisi tulla tammikuun loppuun mennessä. Määritelmän pitäisi ilmeisesti olla sellainen, ettei se aiheuta taloudellisia tappioita. Työryhmään on tulossa edustus paitsi ministeriöistä myös Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Metsähallituksesta.
Vain Natura-alueille?
Boreaalisten metsien määritelmä on tärkeä luonnon kannalta mutta kiinnostaa myös esimerkiksi metsäteollisuutta ja vaikuttaa yksityisiin metsänomistajiin. Suomen on myös pyrittävä ottamaan ennallistamisessa käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, että jo hyvässä tilassa olevia luontotyyppien esiintymiä ei merkittävästi heikennetä.
Iltalehden vahvistamattomien tietojen mukaan ennallistamisasetuksen niin kutsuttu heikentämättömyysvelvoite on pohdittu rajattavaksi metsätalousvaikutusten välttämiseksi boreaalisten metsien osalta ainoastaan Natura-alueita koskevaksi, mutta on kysymysmerkki, menisikö tämä EU-komissiolta läpi.
Myös metsien palauttamiseksi tarvitaan boreaalisten metsien määrittelyä.
Kahden muun ison ennallistamisasetukseen liittyvän metsätyypin eli puustoisten soiden ja harjumetsien määritelmät on ilmeisesti saatu työstettyä hallituksen luonnokseen – tiettävästi metsäsektorin näkökulmia unohtamatta.
6 kuukautta aikaa
Varsinaisesta ennallistamissuunnitelmasta päättäminen jää seuraavalle hallitukselle syksyyn 2027 ja työtä riittää tämänkin jälkeen tuleville hallituksille. Jatkossa kulloisenkin vuoden ennallistamistoimet tehdään kyseisen vuoden eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa.
Kun Suomi on toimittanut luonnoksen komissiolle, komissiolla on kuusi kuukautta aikaa kommentoida sitä, minkä jälkeen Suomen on työstettävä lopullinen versio omasta suunnitelmastaan.
Nähtäväksi jää, saadaanko kaikkien EU-jäsenvaltioiden suunnitelmat hyväksyttyä syksyyn 2027 mennessä.
Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.
Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042.