Suojelupoliisin (Supo) nimi aiotaan muuttaa Suomen tiedustelupalveluksi.
Asiasta kerrotaan Iltalehdelle eri puoluelähteistä ja turvallisuuslähteistä. Nimenvaihdoksesta on tarkoitus päättää, kun seuraava hallitus aloittaa työnsä.
Iltalehden tietojen mukaan suojelupoliisi-nimi koetaan Supossa vanhentuneeksi ja ongelmalliseksi. Se aiheuttaa toistuvia sekaannuksia kansainvälisessä yhteistyössä, jossa Supon yhteistyökumppanit ja vastustajat ovat muiden maiden tiedustelupalveluita.
– Nimen takia Supon tiedustelijat sekoitetaan ulkomailla poliiseihin, mikä on ongelmallista, eräs lähde kertoo.
Nimenmuutokselle on lähteiden mukaan vahva tuki valtionjohdossa ja puoluejohtajien keskuudessa, koska aloite tulee niin sanotusti kentältä.
Samalla Supo on tarkoitus siirtää hallinnollisesti ulkoministeriön alaisuuteen. Tällä hetkellä Supo toimii sisäministeriön alaisuudessa ja kilpailee samoista määrärahoista poliisin kanssa.
Supon sisällä on pidetty edesvastuuttomana sitä, että sisäministeriö on leikannut tiedustelun rahoitusta tilanteessa, jossa Venäjän-uhka on aiempaa suurempi ja konkreettisempi.
Rahoitus- ja ohjausvastuu halutaan siirtää ulkoministeriölle useista eri syistä. Valtionjohto on määritellyt Supon tärkeimmäksi tehtäväksi sen selvittämisen, millaisia aikeita Venäjällä ja sen eri tiedustelupalveluilla on Suomen suhteen ja Suomessa.
Vakoojille diplomaattistatus
Supon päätehtävä liittyy siis kiinteästi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lähteiden mukaan olisi ongelmallista, jos viraston ohjausvastuu olisi jatkossakin sisäministerillä.
Ulkoministeri työskentelee läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa. Suomen tiedustelupalvelun tehtäviin kuuluisi ajantasaisen tiedustelutiedon tuottaminen hallitukselle ja tasavallan presidentti Alexander Stubbille.
Tiedustelupalvelun perustamisen jälkeen suomalaisvakoojat saisivat ulkomailla aiempaa enemmän uudenlaisia peiterooleja. Suomalaisia vakoojia esimerkiksi sijoitettaisiin diplomaattistatuksella Suomen suurlähetystöihin eri puolille maailmaa ja muihin päällepäin diplomaattisilta tehtäviltä näyttäviin rooleihin.
Vuonna 2019 voimaan astunut uusi tiedustelulainsäädäntö sallii Supolle tiedustelun ulkomailla. Lähteet kertovat IL:lle, että ulkomaantiedustelun käytännön toteuttamista on vaikeuttanut Supon hallinnollinen asema sisäministeriön alaisuudessa.
Kun nykyistä tiedustelulainsäädäntöä alettiin kirjoittaa, sen tavoitteista julkaistiin laaja mietintö.
– Tiedustelua suorittavan virkamiehen henkilöllisyys ja taustaorganisaatio olisi voitava pitää salassa, tiedonhankintalakityöryhmän mietinnössä painotettiin vuonna 2015.
Mietinnössä hahmoteltiin uudenlaista suomalaista vakoilutoimintaa, jossa ei välttämättä kunnioitettaisi kohdemaan lakeja. Henkilötiedustelu perustuisi suoriin kontakteihin, joita pyydettäisiin luovuttamaan tietoja ja hankkimaan niitä.
Mallia briteiltä ja amerikkalaisilta
Kun suomalaiset vakoilijat työskentelevät diplomaattistatuksen suojissa, paljastuminen ei vie heitä vankilaan ulkomailla vaan johtaa karkotukseen kohdemaasta.
Muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Venäjä toimivat tiedustelussaan siten, että osa heidän vakoilijoistaan työskentelee ulkomailla diplomaatteina.
Peitetehtävissä olevien suomalaisvakoojien ohjausta helpottaisi lähteiden mukaan se, että ulkoministeri ja tiedustelupalvelun päällikkö työskentelisivät yhdessä nykyistä tiiviimmin.
Ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara esitti maanantaina Suurlähettiläskokouksen avaussanoissaan, että Supo siirrettäisiin ensi vaalikaudella ulkoministeriön alaisuuteen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) asettui tukemaan Salovaaran hallitusohjelmatavoitetta.
– Supo ei ole nimestään huolimatta ikään kuin poliisiviranomainen, Valtonen arvioi.
Valtonen sanoo, että Supon pitää kyetä ”tekemään yhä tehokkaammin yhteistyötä meidän kansainvälisen edustustoverkon kanssa”.
