Lohdutonta.
Näin hankolainen Inkeri Pekkanen ajatteli nähdessään rantoja peittävän valkoisen murun. Aivan kuin olisi satanut lunta, mutta todellisuudessa rantaan oli huuhtoutunut runsaasti styroksiroskaa.
– Sattuu melkein sydämeen, että näin vastuuttomasti voi toimia, Pekkanen sanoo.
Hangon kaupungin torstaina julkaiseman tiedotteen mukaan styroksinpalasia ja styroksirakeita on ajautunut Hankoniemen eteläpuolelle Tulliniemen, Gunnarsinrannan ja Kläppuddenin rannoille. Styroksi on tämän hetken tietojen mukaan peräisin Hangon Länsisatamassa käynnissä olevista kunnostustöistä.
Pekkanen kuvasi paljonpuhuvan videon, jossa näkyy, miten styroksimuru peittää rantakaislikkoa ja maata. Video on kuvattu Kläppudenin rannalta, joka on kaikkein lähimpänä satamaa. Pekkanen pitää Instagramissa Roskapostia Hangosta -tiliä, jolla hän raportoi Hangon alueen ympäristö- ja roskaongelmista.
Kaupunginjohtaja Simon Sture kertoo, että työmaan urakoitsija ja tilaaja, eli Hangon satama, ovat tehneet ympäristöviranomaiselle tapahtuneesta ilmoituksen.
Vanhan laiturin rakenteista
Hangon sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo, että styroksinkappaleet ovat lähtöisin satamassa toimivan urakoitsijan työmaalta. Ahlvikin mukaan styroksi on peräisin vanhoista rakenteista eikä nykyisen urakoitsijan omista töistä.
– Siellä on kaivettu vanha laituri pois, ja siellä on näköjään käytetty aikoinaan styroksia. Se on todennäköisesti lähtenyt sieltä sitten potkurivirtojen myötä liikkeelle, Ahlvik sanoo.
Ahlvik on siinä käsityksessä, että siivoustyöt on nyt tehty. Osa styroksista on kuitenkin niin mikroskooppisen pieninä murusina, että hän pitää epätodennäköisenä sitä, että kaikkea saisi pois.
Hangon kaupunki kertoi torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että rantojen siivoamista jatketaan tällä viikolla tarpeen mukaan.
Asiasta uutisoivat aiemmin HBL ja Svenska Yle.
Ympäristöjärjestö toivoo yhteistyötä
Hangon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Elina Tuomarila sanoo toivovansa, että tämänkaltaisten töiden kohdalla huolehdittaisiin ennakoivasta työtavasta, sillä jo tapahtuneen vahingon korjaaminen on kalliimpaa ja vaivalloisempaa kuin ennakointi.
– Yhteistyö näissä asioissa olisi tärkeää ja varmasti mahdollista kaupungin sisällä.
Olennainen kysymys Tuomarilan mukaan on se, saadaanko kaikkea roskaa lopulta pois ja kuinka paljon sitä on mennyt mereen.
– Rantasiivous on ihmissilmälle näkyvää, mutta mereen jäävä roska on meren elämän ja lajiston kannalta haitallista. Se on tietenkin kaikkein ikävin puoli.
Hangon rannat alttiita vahingoille
Kaupunginjohtaja Simon Sture pitää tapausta valitettavana. Hän sanoo, että Hangon rannat ovat alttiita vastaavanlaisille ongelmille.
– Ihan maantieteellisesti tämä on sellainen paikka, että jos merellä on jotakin, se ajautuu meidän rannoillemme. Siinä mielessä tämä on ikävän tuttu asia.
Tuoreessa muistissa on vajaan kahden vuoden takainen tapaus, jossa Hangon rannoille ajautui kiinteytynyttä rasvaseosta. Ympäristöjärjestö WWF auttoi viranomaisia rantojen siivoamisessa.
– Kyllä tällaiset aina säikäyttävät, Sture sanoo.
Inkeri Pekkanen huomauttaa, että Hankoniemen rannoilla on paljon hyvin uhanalaisia luontotyyppejä. Tätä ei Pekkasen mukaan arvosteta tarpeeksi.
Sturen tavoin Pekkanen sanoo, että tuuliselle, avomeren äärellä olevalle Hankoniemelle kulkeutuu runsaasti roskaa. Sijaintinsa vuoksi Hankoniemellä näkee Pekkasen mukaan surullisella tavalla myös sen, miten huono Itämeren tilanne on ja kuinka paljon sitä roskataan.
– Se on sellaista arkipäivää, että kun menee rannalle, voi löytää mitä tahansa.
