Venäjän iskut läntiseen Ukrainaan voivat olla muistutus EU-maiden haavoittuvuudesta, arvioi UPI:n tutkija Arkady Moshes.
Juttu tiivistettynä
Venäjä iski torstain vastaisena yönä useille paikkakunnille Ukrainassa. Ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut iskuissa, ukrainalaisviranomaiset kertovat.
Yksi iskuista vahingoitti asuintaloja Lvivissä, lähellä Puolan rajaa.
Myös Puola epäilee, että sen maaperälle putosi Venäjän ohjus aamuyöllä. Puolan viranomaiset tutkivat toistaiseksi tunnistamattoman esineen aiheuttamaa kraateria Lublinin alueella Ukrainan rajan tuntumassa.
Puolan ilmavoimat lähetti hävittäjän tarkistamaan lentävää esinettä aamuyöllä, mutta se katosi tutkasta. Kraaterin epäillään liittyvän samaan tapaukseen.
Ylen toimittaja Maxim Fedorov raportoi yöllä pommisuojasta Kiovassa:
Yle kysyi Ulkopoliittisen instituutin tutkijoilta, millainen viesti iskut ovat lännelle.
Tutkija: Putin on Napoleonin jäljissä
Venäjä on ennenkin iskenyt ohjuksilla eri puolille Ukrainaa, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Hän uskoo silti, että maan länsiosiin kohdistuneet iskut ovat viesti muulle Euroopalle.
– Iskut ovat varoituksia esimerkiksi Puolalle ja Romanialle. Venäjä haluaa muistuttaa itäisen Euroopan maita, että ne ovat haavoittuvia. Se haluaa hermostuttaa Ukrainan liittolaisia. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Moshesin mukaan Putinilla ei välttämättä ole selvää visiota siitä, millaisilla välineillä Venäjä pääsee tavoitteisiinsa.
– Napoleon sanoi, että ”ryhdytään taistoon ja katsotaan, mitä seuraa”. Siten Putin mielestäni toimii. Hän tykkää provosoida ja katsoa, miten tilanteet kehittyvät, Moshes sanoo.
Useat Euroopan johtajat pitävät Ukrainan asemaa sodassa erityisen vahvana tällä hetkellä. Moshes toppuuttelee optimismia.
– Venäjä on iso maa, ja se kestää tappioita pitkään. Sillä on yhä ohjuksia, ja niitä Ukrainan on vaikea torjua ilman riittäviä aseita lännestä.
Moshes arvioi, että Venäjä saattaa eskaloida sotaa jatkossakin.
– Venäjä kasvattaa armeijan väkimäärää ja rekrytoi nyt yliopisto-opiskelijoitakin. Tämä viittaa siihen, että Putin uskoo pystyvänsä rahoittamaan suuria hyökkäyksiä jatkossakin.
Venäjä ei suostu kompromisseihin
Venäjän iskuista torstaina Ukrainaan on uutisoitu näkyvästi, koska ne tuhosivat taas ukrainalaisten koteja ja tappoivat siviilejä. Moshes muistuttaa, että lisäksi Venäjä yrittää tuhota myös energialaitoksia, satamia ja rahtialuksia, jotta se vaikuttaisi Ukrainan talouteen.
Samaa sanoo Sinikukka Saari, joka on Ulkopoliittisessa instituutissa virkaa toimittavana ohjelmajohtajana. Hänen mukaansa Venäjällä on iskuilleen sekä käytännön tavoitteita että psykologisia pyrkimyksiä.
– Ukraina on drooni-iskuillaan onnistunut parantamaan asemaansa sodan kokonaiskuvassa, ja Venäjä haluaa saada sen murtumaan, Saari sanoo.
Ukrainalaiset kokevat sotaväsymystä, mutta murtumisesta Saari ei havaitse merkkejä. Hänen mukaansa on kuitenkin riskinä, että Ukrainan lupaava vaihe sodassa hiipuu.
– Pysyviä vahvistumisia sodassa harvoin nähdään. Kun Ukraina kehittää uuden strategian, Venäjä kykenee valitettavasti kehittämään siihen vastastrategiansa, joka vähentää Ukrainan saavuttamaa etua.
Saaren mukaan viimeaikaiset muutokset hallituksessa ja asevoimien johdossa voivat kertoa tällaisista haasteista.
Vaikka Venäjä on hankalassa asemassa, se ei osoita valmiutta kompromisseihin, Saari arvioi.
– Vaikuttaa siltä, että paine kasvaa asteittain myös Ukrainassa. Pelkkä dynamiikan muutos ei riitä, vaan sen pitäisi konkretisoitua selkeinä tekona Venäjän puolelta. Rintamalinjojen jäädyttäminen, tauko ilmaiskuissa tai edistysaskeleet neuvotteluratkaisun suuntaan olisivat tällaisia tekoja.
