Vuokra-asuminen mullistuu syksyllä, kun voimaan astuu liuta asuin- ja liikehuoneistojen vuokrausta koskevia lakiuudistuksia.
Uudistukset koskevat yli miljoonaa kotitaloutta ja 1,6 miljoonaa vuokralla asuvaa suomalaista, kertoo Suomen vuokranantajat ry:n lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah.
Lisäksi uudistukset koskevat tietysti vuokranantajia.
– Yksityisiä vuokranantajia eli niin sanotusti Matti Meikäläisiä on verottajan tietojen mukaan noin 370 000.
Oikeusministeriön tiedotteen mukaan lainsäädäntömuutosten on tarkoitus selkeyttää ja täsmentää vuokrasuhteen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä vähentää riitaisuuksia ja todennäköisesti pitkällä aikavälillä myös tuomioistuinten ja ulosoton kuormitusta vuokra-asioissa.
– Näin tuetaan vuokra-asuntojen tehokkaampaa käyttöä sekä lisätään vuokra-asuntojen tarjontaa ja vuokralla asumisen houkuttelevuutta, tiedotteessa kerrotaan.
Uudistukset astuvat voimaan 1. lokakuuta.
Kokosimme listan merkittävimmistä uudistuksista. Katso, miten uudistukset vaikuttavat vuokralaisiin ja vuokranantajiin.
1. Vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee
Vuokranantajan pidempi irtisanomisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
Pidempi irtisanomisaika edellyttää jatkossa sitä, että vuokralainen on ollut vuokrasuhteessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Aikaisemmin pidempi irtisanomisaika on edellyttänyt vain vuoden yhtäjaksoista vuokrasuhdetta.
Lyhyempi irtisanomisaika pysyy samana ja on jatkossakin kolme kuukautta.
2. Purkuperusteeksi ”painava syy”
Jatkossa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen ”muun erittäin painavan syyn” perusteella.
Tällainen syy voi olla esimerkiksi vuokralaisen syyllistyminen vakavaan väkivallantekoon huoneiston, asuinrakennuksen tai kiinteistön välittömässä läheisyydessä niin, että naapureiden kotirauha ja turvallisuudentunne heikkenevät.
Säännös helpottaa vuokranantajan ja tuomioistuimen harkintaa tilanteissa, joissa vuokrasopimuksen purkamiseen vaikuttaa olevan erittäin painava syy, vaikka mikään nykyisistä purkamisperusteista ei selvästi soveltuisi tilanteeseen.
3. Tupakointikielto oletukseksi
Tupakointikielto muuttuu oletusarvoiseksi, joten tupakointia ei tarvitse jatkossa kieltää erikseen. Oletus ulottuu myös vuokrasopimuksiin, jotka on solmittu ennen lain voimaantuloa.
Tupakointi on jatkossa sallittua kiinteistön alueella vain vuokranantajan luvalla.
4. Tiedoksianto sähköistyy
Jatkossa vuokrasuhteeseen liittyvät ilmoitukset ja varoitukset tulee antaa tiedoksi lähtökohtaisesti sähköisesti. Velvollisuus koskee sekä vuokranantajaa että vuokralaista.
Jatkossa oletetaan, että osapuoli on vastaanottanut sähköisen tiedoksiannon kolmen päivän kuluttua sen lähettämisestä. Aikaisemmin tiedoksiannon vastaanottaminen on pitänyt voida todistaa, mikä on aiheuttanut ongelmatilanteita ja jopa oikeustaisteluita, Ahsanullah kertoo.
Tiedoksianto kirjepostitse säilyy vaihtoehtona, josta osapuolet voivat sopia vuokrasopimuksessa.
5. Vuokrankorotuksesta ilmoittaminen täsmentyy
Vuokranantajan on jatkossa ilmoitettava vuokralaiselle kirjallisesti, jos hän haluaa korottaa vuokraa.
Korotettu vuokra alkaa seuraavan vuokranmaksukauden alusta, aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.
Korotettua vuokraa ei saa periä takautuvasti.
Aikaisemmin vuokrankorotuksista on voitu sopia sopimuskohtaisesti esimerkiksi siten, että vuokraa korotetaan tietyllä prosentilla vuosittain. Vuokrankorotuksen toteuttaminen on saattanut jäädä vuokralaisen vastuulle.
6. Muuttopäivä muuttuu
Jatkossa muuttopäivä on oletuksen mukaan vuokrasopimuksen päättymispäivä, eikä sitä seuraava arkipäivä.
Osapuolet voivat kuitenkin sopia muuttopäivästä toisin.
7. Selkeyttä vakuuden palauttamiseen
Vakuus on jatkossa palautettava tai sen pidättämisestä on ilmoitettava viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä.
Säädös selkeyttää toimintatapoja, ehkäisee perusteetonta viivyttelyä ja parantaa vuokralaisen asemaa vuokrasuhteen päättyessä.
