Jari Sarasvuo tyrmää eläkeidean: ”Kammottavia juttuja”

Yrittäjä Jari Sarasvuo ei ole mielissään ehdotuksesta nostaa eläkeikä 70 vuoteen.

– Siitä seuraa ihan kammottavia juttuja heikommassa asemassa oleville, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuon mukaan ei ole realistista, että ihmiset tekisivät töitä 70-vuotiaiksi, vaikka poikkeuksiakin toki on.

Hän mainitsee esimerkiksi pelastajat, ammattiautoilijat ja hoitajat. Näissä ammattikunnissa työ on usein sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa, ja huonossa kunnossa työskentely voi johtaa vaaratilanteisiin.

– Jokainen voi kysyä itseltään, kuinka turvalliseksi tuntee olonsa, jos teillä on aina vaan huonokuntoisempia rekkakuskeja.

Sarasvuo pohtii Iltalehdelle etenkin eläkeiän noston inhimillistä puolta.

– Eniten hätkähdyttää ajatus siitä, että ihmiset, jotka ovat jo kaiken kentälle jättäneet, joutuvat vielä sinne askiin, Sarasvuo sanoo jääkiekkotermein.

Mikä pielessä?

Valtiovarainministeriö esittää virkapuheenvuorossaan, että alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin. Esityksen mukaan ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta.

Sarasvuo kirjoitti torstaina viestipalvelu X:ssä sarkastiseen sävyyn, että esitys on ”nerokas”, sillä ”kasvava joukko ihmisiä ehtii kaatua hautaan suoraan töistä”.

– Ikänsä maksoivat muiden eläkkeitä, mutta oma vuoro ei koittanut koskaan, Sarasvuo kirjoittaa.

Sarasvuon mukaan eläkeiän nostopuheet ovat seurausta ”vaurastumisvihamielisestä” politiikasta.

Iltalehdelle Sarasvuo sanoo tarkoittavansa sitä, että yksityinen sektori eli yritykset on ajettu tilaan, jossa verotulot eivät riitä. Sarasvuon mielestä Suomeen tarvitaan lisää menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä.

– Ei tällaisia keskusteluja tarvitsisi käydä, jos meillä olisi rahoitus ihmisten tarvitsemalle sosiaaliturvalle. Nyt meillä ei ole, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo sanoo mallintaneensa Suomen taloutta kavereidensa kanssa. Keskustelussa tultiin siihen tulokseen, että Suomeen tarvittaisiin 5 000 miljonääriä lisää.

Sarasvuon mielestä suurten ikäluokkien eläke-ehdot ovat olleet jokseenkin edulliset nykypolveen verrattuna, ja tilanne näyttäytyy epäreiluna. Hän tosin ei väheksy näiden ikäluokkien panosta sotien jälkeisessä Suomen jälleenrakentamisessa.

Suurten ikäluokkien työntekijöihin verrattuna nykyisten kolmikymppisten palkoista moninkertainen siivu menee eläkemaksuihin, käytännössä siis eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeisiin, Sarasvuo sanoo.

– Pohdin itseäni puolta nuorempien ihmisten tulevaisuutta, 61-vuotias Sarasvuo sanoo.

Hyväkin puoli

Sarasvuo uskoo, että tuottavuus kyllä paranisi eläkeiän noston tuoman työtuntien lisäämisen myötä, jos oletetaan, että suuri osa ihmisistä pystyy tekemään töitä seitsenkymppiseksi. Se ei siis hänen mukaansa ole ”täysin järjetön” ajatus.

– Tällaistakin vaihtoehtoa pitää pohtia, koska meille eivät ole kelvanneet nämä paremmat vaihtoehdot.

Tosin investointien lisäämisellä tuottavuus paranisi enemmän, Sarasvuo sanoo. Suomen ongelma on hänen mukaansa se, ettei meillä investoida uuteen vaan tehostetaan olemassa olevaa.

Julkisesta taloudesta löytyisi Sarasvuon mielestä kymmenellä miljardilla leikattavaa, muun muassa hallinnosta. Myös vientiin pitäisi panostaa ja Suomea pitäisi teollistaa uudelleen. Hän toivoo esimerkiksi lisää kaivoksia.

Sarasvuo ei usko, että eläkeikää todellisuudessa nostetaan 70 vuoteen niin nopeasti kuin on esitetty. Hän pitää VM:n esitystä pikemminkin herättelynä.

Kansalaisia Sarasvuo kehottaa pitämään itsensä ”kunnossa ja kiinnostuneina”. Sillä voi keventää myös muiden taakkaa, hän sanoo.

– Se ei ole ainoastaan itsekäs teko, vaan yleishyödyllinen, mielestäni moraalinen velvoite.