Pääuutiset

Jäivätkö vastikkeet maksamatta? Näin tylysti asunnollesi voi käydä

Jäivätkö vastikkeet maksamatta? Näin tylysti asunnollesi voi käydä

Tuoreen kyselyn mukaan lähes joka toisessa taloyhtiössä on omistusasuntojen vastikerästejä, Kiinteistöliitto kertoo tiedotteessaan. Vastikerästit ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä.

Kiinteistöliiton vanhempi juristi Pauliina Haapsaari kertoo, että vastikerästit ja asuntojen hallintaanotot herättävät yhä enemmän kysymyksiä taloyhtiöissä, mikä näkyy soittoina Kiinteistöliiton neuvontapuhelimiin. Haapsaari kertoo, että ilmiö on voimistunut muutaman viime vuoden aikana.

– Huomaa selkeästi, että kun eläminen on kallistunut ja hinnat nousseet, vaikutus valuu myös siihen, että tiukassa tilanteessa vastikkeita voi jäädä maksamatta, Haapsaari sanoo.

Myös Kiinteistöliiton jäsenpalvelujen ja kehityksen johtaja Juho Järvinen vahvistaa ilmiön. Hän tosin huomauttaa, että taloyhtiöt eivät ole asiassa samalla viivalla, vaan tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi yhtiön koko ja kassatilanne.

– Se voi iskeä eri taloyhtiöihin vähän eri tahdilla, Järvinen kertoo.

Kiinteistöliiton kyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla vastikerästejä on enemmän kuin muualla Suomessa. Haapsaari nostaa esiin myös syrjäisempien seutujen liikehuoneistot, joiden vastikerästit ovat nousseet. Hänen mukaansa ilmiö ei kuitenkaan ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan heikko taloustilanne vaikuttaa asiaan kaikkialla.

Kiinteistöliiton kyselyn mukaan huoneistojen hallintaanottoja oli tehnyt harvempi kuin joka kymmenes vastanneista taloyhtiöistä. Keskimääräistä enemmän hallintaanottoja tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa sekä kaikkein uusimmissa taloyhtiöissä.

– Näitä molempia yhdistää se, että niissä on aika paljon yhtiölainaa – joko rakennusaikaista tai peruskorjauksesta tullutta, Järvinen sanoo.

Kaikkein tärkeintä taloyhtiöille

Haapsaari kertoo, että neuvontapuheluissa taloyhtiön edustajien kanssa pohditaan, miten vastikerästeihin voidaan puuttua. Järein keino on huoneiston ottaminen taloyhtiön hallintaan.

Oikeuskäytännön mukaan yhtiökokous voi päättää asunnon hallintaanotosta, jos vastikerästejä on kertynyt vähintään kolmelta kuukaudelta.

Taloyhtiö voi kuitenkin ennen tätä yrittää periä rästiin jääneitä maksuja perintäyhtiön kautta tai lähettämällä maksumuistutuksia.

– Viime kädessä velkaa voidaan periä velkomustuomiolla käräjäoikeudesta. Tuomion saatuaan taloyhtiö voi hakea tuomion täytäntöönpanoa ulosotolta. Rästejä voidaan periä hallintaanoton sijasta tai ohella, eli on mahdollista viedä molempia eteenpäin yhtä aikaa, Haapsaari kertoo.

– Jää aina taloyhtiön hallituksen harkittavaksi, miten halutaan edetä.

Järvinen ja Haapsaari korostavat, että tärkein asia, jonka taloyhtiöt voivat tehdä, on se, että ne pysyvät kärryillä osakkaidensa tilanteista. Vastikerästeihin kannattaa puuttua ennemmin kuin myöhemmin.

– Ettei vain pääse syntymään sellaista tilannetta, että jollakin huoneistolla onkin yhtäkkiä kahdeksan kuukauden rästit, ja tilanteeseen havahdutaan vasta silloin. Se onkin yhtäkkiä isoin ongelma, Haapsaari sanoo.

Harmia muillekin?

Vastikerästeistä voi koitua ikäviä seurauksia – eikä vain sille, joka jättää maksut maksamatta.

Ilmeisimmät harmit tietysti koskevat sitä, jonka vastikkeet jäävät rästiin. Haapsaari kertoo, että asiaan mahdollisesti liittyvät tiedoksiantokulut, perintäkulut, yhtiökokouskulut ja asunnon hallintaanoton kulut koituvat kyseisen osakkaan maksettavaksi.

Jos käy kuitenkin niin, ettei rästejä saada perittyä, maksut lankeavat taloyhtiön muille osakkaille.

– Maksut jäävät luottotappioksi sille taloyhtiölle, ja muut joutuvat paikkaamaan, Haapsaari sanoo.

Asunnon hallintaanottokaan ei välttämättä aina tuo helpotusta tilanteeseen. Hallintaanotossa asunnon omistusoikeus ei siirry taloyhtiölle, mutta laki edellyttää, että taloyhtiö alkaa vuokrata asuntoa. Vastikerästejä pyritään toisin sanoen kattamaan vuokratuloilla.

Vuokralaisen löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Suomen Vuokranantajien analyysin mukaan vuosi 2025 oli vuokramarkkinoilla poikkeuksellisen haastava ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta nousi koko maan tasolla ennätykseen. Suomen Vuokranantajat ennakoi maaliskuussa, että myös tämän vuoden tilanne näytti vaikealta.

41 prosenttia vuokranantajista kertoi Suomen Vuokranantajien helmikuussa julkaisemassa kyselyssä, että vuokralaisen löytyminen oli erittäin tai melko haastavaa.

– Taloyhtiö joutuu aina tietenkin miettimään, että onko asunnon hallintaanotto kannattavaa. On aina tapauskohtaisesti mietittävä, miten toimitaan, Haapsaari kertoo.

Pitääkö taloyhtiön tavallisen osakkaan olla yleisesti ottaen huolissaan vastikerästeistä?

– Jos taloyhtiössä hoidetaan hyvin taloutta, se tarkoittaa sitä, että jos tulee ikäviä tilanteita, niihin puututaan. Se on tärkeintä. On ikävä tosiasia, että mitä suuremmiksi rästit pääsevät kasvamaan, niin sitä suurempi todennäköisyys on, että asukkaille tulee negatiivisia vaikutuksia, Järvinen sanoo.

– Tietysti pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että muiden täytyy maksaa enemmän.

Olet saattanut jäädä paitsi