Jämsän seurakunnan pastorin Ari Mäkelän poliittisista ja loukkaavina pidetyistä julistuksista on valitettu useasti Lapuan hiippakunnalle.
Mäkelästä on kahden vuoden aikana otettu useasti yhteyttä hiippakuntaan ja tehty yksi kantelu.
Iltalehdelle Mäkelä myöntää osittain kantelussa mainitut asiat mutta sanoo, että mukana on myös väärinymmärrystä.
Iltalehti kertoi aiemmin, että Mäkelän puheet Jämsän seurakunnan rippileirillä ovat herättäneet keskustelua.
Mäkelä oli muun muassa kehunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sateenkaaripolitiikkaa ja julistanut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.
Hiippakunnan piispa Matti Salomäki aikoo keskustella Mäkelän kanssa Iltalehden uutisoimista asioista. Mäkelä on jo aiemmassa tuomiokapitulin käsittelyssä sitoutunut korjaamaan julistustaan.
– Lehtijutun perusteella vaikuttaa siltä, että hänelle ei ole vielä täysin mennyt perille se, minkälaiset asiat kuuluvat rippikoulun sisältöön. Siellä voi varmasti jättää vähemmälle Amerikan politiikan käsittelyn, Salomäki sanoo.
Ovi Saatanalle
Joulukuussa 2025 hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli kantelua, joka koski Mäkelän samana vuonna pitämää messua.
Kantelun mukaan Mäkelä oli sanonut, että pride-liike ”edustaa asiaa, joka on Saatanalle ovi maailmalle”.
Kantelun mukaan Mäkelä olisi myös kutsunut seurakunnassa järjestettäviä joogatunteja demonisiksi ja muistellut Yhdysvalloissa ammuttua oikeistokonservatiivista vaikuttajaa Charlie Kirkia.
Kirk tunnettiin muun muassa homo- ja abortinvastaisista kannanotoistaan. Mäkelä sanoo maininneensa Kirkin, koska tämä oli tunnettu uskostaan.
Messussa oli kantelun mukaan myös rukoiltu Israelin voiton puolesta Gazassa, ja sen puolesta, että Suomeen saataisiin uskovainen presidentti, pääministeri ja kansanedustajat, kantelussa sanotaan.
Myös tämän kesän rippikoululaisten konfirmaatiossa oli Iltalehdelle kerrotun mukaan ihmetelty Israelin siunaamista.
Mäkelä on käsitellyt Charlie Kirkia, Israelia ja sateenkaarivähemmistöjä myös Youtube-podcastissaan. Kanavalla Mäkelä ja toinen henkilö ovat käsitelleet myös muun muassa homoparien vihkimistä, sananvapautta ja islamia.
Näin vastaa
Mäkelä kiistää kehottaneensa rukoilemaan Israelin sotamenestyksen puolesta. Kyse on hänen mukaansa ollut kirkon oppien mukaisesta ”Jumalan omaisuuskansan” eli Israelin siunaamisesta, ”johon liittyy ajatus voitosta, kun israelilaiset tulevat tunnustamaan Jeesuksen olevan Messias”.
Mäkelä kiistää sanoneensa suoraan, että seurakunnassa järjestetty Hiljaisuuden jooga olisi demonista. Hän sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että jooga sillä nimellä kutsuttuna perustuu hindulaisuuteen, ja se on hyvä huomioida.
Mäkelä vetoaa siihen, että on puhunut joogasta kristillisessä seurakunnassa.
Pride-liikkeen käsittelyä Mäkelä ei kiistä. Hänen mukaansa kyse ei ole ollut yksilöihin kohdistuvasta demonisoinnista, vaan siitä, edustaako aate Jeesusta vai Jumalan vastavoimaa.
Iltalehdelle Mäkelä painottaa, ettei julistuksissaan ole halunnut loukata eikä puhua yksilöistä, vaan ilmiöistä.
Piispa Salomäen käsityksen mukaan messu on edennyt pääosin kantelussa kuvatun mukaisesti. Myös toinen henkilö on kertonut messun sisällöstä samansuuntaisesti.
Salomäki muistuttaa, että myös kirkon sisällä avioliittokäsityksestä on erilaisia näkemyksiä.
– Totta kai on tärkeää opettaa kirkon virallisen opetuksen mukaan, joka on tiivistetty vaikka Katekismukseen. Mutta mielestäni on hyvin rehellistä ja avointa kertoa myös, että tällä hetkellä näistä asioista käydään paljon keskustelua, ja niistä on myös erilaisia näkemyksiä, Salomäki sanoo.
”Loukkaavaa”
Messussa ollut kantelija on sateenkaariperheen vanhempi. Kantelussa hän kertoo, että oli kirkossa hiljattain kastetun vauvansa kanssa. Messussa kuulutettiin vauvan kasteessa saama nimi.
– Emme koe perheeni kanssa olevamme ovi Saatanalle tähän maailmaan, kaikkein vähiten kolmen kuukauden ikäinen vauvamme, kantelija totesi kantelussaan.
– Olemme toki kuulleet kaikenlaista liittyen perhetaustaamme, mutta tämä tuntui erityisen loukkaavalta, olimme sentään kirkossa pieni vauva sylissämme.
Tuomiokapitulin kokouspöytäkirjasta ilmenee, että Mäkelän julistuksia on selvitetty jo vuonna 2024.
Piispa Matti Salomäki on selvittänyt julistuksia Mäkelän kanssa kirjallisilla kysymyksillä elokuussa ja keskustelemalla lokakuussa.
Mäkelä oli luvannut pitäytyä pappislupauksen mukaisessa julistuksessa, eikä muihin toimenpiteisiin ryhdytty.
”Jäi epäselväksi”
Vuoden 2024 jälkeen tuomiokapituli on saanut useita yhteydenottoja esimerkiksi kesän 2025 rippikoulusta ja muusta opetuksesta.
Tuomiokapituli on käsitellyt yhteydenottoja kantelun selvittämisen yhteydessä, sillä nekin ovat koskeneet samankaltaisia julistuksia.
Kuulemisessaan Mäkelä oli myöntänyt joitakin kantelussa esiin tuotuja puheitaan, mutta todennut, ettei näe niissä ongelmaa.
Rippikouluopetuksen sisältöön oli Mäkelän mukaan liittynyt väärinymmärryksiä.
Tuomiokapituli päätyi siihen, että elokuisessa messussaan Mäkelä esitti henkilöihin, ihmisryhmiin ja poliittisiin näkemyksiin liittyviä viittauksia, ”joiden liittyminen pyhäpäivän Raamatunteksteihin jäi epäselväksi”.
Selvityksen perusteella Mäkelän ”valmistautuminen jumalanpalveluksen toimittamiseen ja saarnan pitämiseen olisi vaatinut tarkempaa keskittymistä”.
Tuomiokapituli kehotti piispa Matti Salomäkeä käymään Mäkelän kanssa ohjauskeskustelun.
Surullinen päätös
Kantelija kertoo Iltalehdelle, että hänen perheessään vallitsevat tavalliset kristilliset arvot. Kaikki perheen lapset on kastettu.
Vanhemmat on vihitty kristilliseen avioliittoon muualla, sillä Jämsän seurakunnassa ei vihitä samaa sukupuolta olevia pareja.
Iltalehti ei kerro kantelijan nimeä, koska tapaukseen liittyy alaikäisiä lapsia.
Perhe päätti messun jälkeen erota kirkosta, sillä ei koe olevansa tervetullut kotiseurakuntaansa. Suomessa seurakuntaan kuuluminen määräytyy kotipaikkakunnan mukaan.
Pastorin puheista on keskusteltu Jämsässä laajemminkin, kantelija kertoo. Moni on ihmetellyt, miten hän voi jatkaa julistamistaan.
Piispa Matti Salomäki sanoo, että Jämsän seurakunnan yhteydenotoissa on kyse vain Mäkelän toiminnasta. Hän sanoo, että seurakunnassa voi kokea olonsa turvalliseksi.
– Ari Mäkelä ei ole koko seurakunta, Salomäki sanoo.
