Voice of Freedom Повна версія

Jokaisella venäläisellä on vastuu sodasta, sanoo kirjailija Julia Kuokkanen – ”En ole minkään järjestelmän uhri”

· War chronicles

Hyökkäyssota sai Suomessa asuvan Julia Kuokkasen hylkäämään venäläisen, sotaa oikeuttavan maailman­kuvansa. Sitä oli iskostettu häneen lapsuudesta saakka.

Juttu tiivistettynä

Mikä on tavallisen venäläisen vastuu sodasta? Kysymyksestä on kiistelty siitä saakka, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuonna 2022.

Jotkut Venäjän oppositiosta ovat korostaneet, ettei kansalaisia tule samaistaa sotaan.

– Tämä ei selvästikään ole Venäjän sota. Tämä on [Vladimir] Putinin sota, oppositiovaikuttaja Julija Navalnaja sanoi Time-lehden haastattelussa.

Venäjällä syntynyt kirjailija Julia Kuokkanen (o.s. Matjuhina) haastaa ajatuksen. Hänen mukaansa sota ei ole vain valtaeliitin päätös, joka jättää venäläiset ilman omaa toimijuutta.

Lapsena Suomeen muuttaneelta Kuokkaselta ilmestyi elokuussa esikoisteos Kremlin kasvattama. Siinä hän kirjoittaa venäläisiin iskostetusta maailmankuvasta, joka saa kansan hyväksymään sotatoimet.

Kuokkanen puhuu Ylen haastattelussa myös siitä, millaisia vaikutuksia häpeällä on venäläisiin.

”Venäläiset on opetettu voimattomiksi”

Venäläiset voivat kokea maan johdon kritisoimisen ja ylipäänsä auktoriteettien kyseenalaistamisen häpeälliseksi, sillä ihmiset on kasvatettu tottelemaan, Kuokkanen sanoo.

– Venäläiset on sukupolvien ajan opetettu voimattomiksi.

Kuokkanen muutti neljävuotiaana Suomeen, kun hänen isänsä aloitti työt öljy-yhtiö Teboilissa vuonna 1987.

Kun Kuokkanen kävi Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön koulua, häneen juurrutettiin ajatus siitä, että suurinta sankaruutta on yksilön uhrautuminen valtion puolesta.

Putinin valtaannousun jälkeen vaatimus kansalaisten täydestä kuuliaisuudesta valtiovallalle on taas tiukentunut. Samalla valtio ajaa yhä suoremmin ajatusta venäläisten ylemmyydestä muihin kansoihin nähden.

Kuokkasen mukaan valtion opettamasta maailmankuvasta voi kuitenkin oppia pois.

– En ajattele, että olisin minkään järjestelmän uhri.

Minusta oli määrä tulla todellinen patriootti, joka uhraisi oman elämänsä synnyinmaan puolesta, hetkeäkään epäröimättä, aina valmiina.

Häpeän tunne voi Kuokkasen mukaan olla hyvä voima, jos se pakottaa kyseenalaistamaan. Häpeä Venäjän aloittamasta hyökkäyksestä sai Kuokkasen itsensä hylkäämään aiemman maailmankuvansa.

Toisaalta häpeä voi myös saada ihmisen käpertymään yhä syvemmälle itseensä ja synnyttää lisää vihaa.

Videolla Kuokkanen kertoo, miksi useimmat venäläiset eivät tunne häpeää sodasta.

Ero vastuun ja syyllisyyden välillä

Monet venäläiset jatkavat arkeaan tavalliseen tapaan välittämättä sodasta.

Kuokkanen sanoo, että kansalaisten pelko rangaistuksista on todellinen. Hänestä passiivisuus on silti tietoinen valinta, jolla tuetaan sotaa. Ihmisten hiljainen mukautuminen pitää järjestelmää yllä.

Kun sota jatkuu jo lähemmäs kuudetta vuotta, ei pois katsomista voi perustella enää tietämättömyydellä, Kuokkanen huomauttaa.

Hän kuitenkin korostaa, ettei Putinia ja hänen kenraaleitaan voi asettaa samalle viivalle tavallisen ihmisen kanssa. Siksi Kuokkanen tekee selvän eron vastuun ja syyllisyyden välillä.

Kuokkasen mukaan jokaisella venäläisellä on jonkinlainen vastuu sodasta. Syyllisiä ovat puolestaan ne, jotka ovat aloittaneet sodan tai syyllistyneet sotarikoksiin.

”Heidän empatiallaan on rajansa”

Yhdeksi sodan polttoaineeksi Kuokkanen nimeää Venäjän yhteiskunnassa vallitsevan empatiakyvyn puutteen.

Hän huomauttaa, että suomalaisessa kasvatuksessa lapsille opetetaan tunnetaitoja ja toisen asemaan asettumista. Venäjällä taas korostetaan kovuutta.

Kuokkanen kehitti aiemmin rajat ylittävää lastensuojelutyötä ja vieraili työnsä puolesta usein Venäjällä.

Empatia on luovuuden ja yhteistyön moottori ja elämän monimutkaisuudessa selviytymisen kannalta elintärkeä taito.

Hän on pohtinut paljon sitä, miten rakastavat ja empaattiset ihmiset – kuten hänen omat sukulaisensa – voivat lakata tuntemasta myötätuntoa, kun kyse on ukrainalaisten kärsimyksestä.

– Heidän empatiallaan on rajansa. Se näyttää moraaliselta valinnalta.

Silmien ummistaminen toisten kärsimyksiltä voi kirjailijan mukaan toimia psyykkisenä suojamekanismina. Silloin omaa osuutta sotaan ei tarvitse pysähtyä miettimään.

”Muutos vaatisi tappiota sodassa”

Hyökkäyssota sai Kuokkasen kyseenalaistamaan koko maailmankuvansa. Hän halusi katkaista kierteen ennen kuin sotaa oikeuttavat ajatukset siirtyisivät hänen omille lapsilleen.

Havahtumistaan Kuokkanen kuvaa kirjassaan yhtäkkiseksi heräämiseksi turtumuksesta, joka oli pitänyt häntä otteessaan vuosikymmeniä.

Kuokkaseen oli iskostettu käsitys Venäjän historiallisesta ylivertaisuudesta neuvostoliittolaisessa eliittisuvussa, jossa vaikutti korkea-arvoisia päättäjiä ja turvallisuuspalveluiden upseereja. Etuoikeutettu asema näkyi isovanhempien datšalla, jossa sai kauhoa suoraan purkista mustaa kaviaaria leivän päälle.

Hyökkäys pakotti Kuokkasen arvioimaan uudelleen myös suhdettaan Venäjälle takaisin muuttaneisiin vanhempiinsa.

– Vaikka meille on tullut vahva moraalinen kuilu, niin rakkaus on kuitenkin jäljellä.

Tämä ei ole julmuutta, he vakuuttivat, vaan välttämättömyys.

Kuokkanen uskoo, että muutos voi lähteä vain vaikeiden kysymysten esittämisestä itselle. On kysyttävä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Kirjailija nostaa hyväksi esimerkiksi historian käsittelystä sen, miten Länsi-Saksassa alettiin toisen maailmansodan jälkeen käsitellä maan natsimenneisyyttä ja ottaa vastuuta natsien rikoksista.

Venäjällä vastaava työ on jäänyt kesken. Putinin valtakaudella neuvostojohtaja Josif Stalinin hirmutekoja on alettu päinvastoin oikeuttaa, ja neuvostoaikaa on palautettu kansallisen ylpeyden aiheeksi.

Venäjällä havahtuminen vaatisi Kuokkasen mukaan rajun yhteiskunnallisen ravistuksen.

– Muutos vaatisi esimerkiksi selvää tappiota sodassa, Kuokkanen sanoo.

Silloin myös kyky empatiaan voisi kasvaa.

Aiheesta enemmän: Paketissa 4 linkkiä

Aiheesta enemmän

Miksi Venäjän sodalle ei näy loppua? Menestys­­kirjailija paljastaa kolme mekanismia, jotka ruokkivat sotakoneistoa

Uskooko Vladimir Putin itse omaan propagandaansa? Näin kaksi asiantuntijaa vastaa

Putinin yksi lause paljasti, miksi hän valitsi sodan, kertoo venäläistutkija Moskovasta

Pietarissa raportoitu laajin droonihyökkäys tänä syksynä