Kela on ilmoittanut lopettavansa tiettyjen kalliiden lääkkeiden korvaamisen kokonaan heinäkuun alusta, mikäli ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa.
Korvauslasku siirtyy hyvinvointialueille.
Asiasta on uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat, jonka mukaan Kelan päätöksen tueksi on lähtenyt sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje.
Kelan linjaus kuohuttaa oppositiopuolueissa, jotka vastuuttavat asiasta myös maamme hallitusta.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoo tiedotteessaan, että lääkekorvauslinjaus kasvattaa terveyseroja ja heikentää suomalaisen terveydenhuollon yhdenvertaisuutta.
Razmyar sanoo, että osa potilaista, kuten syöpäpotilaat, voivat jäädä ilman uusimpia lääkkeitä, jos hyvinvointialueet eivät pysty niitä rahoittamaan. Todennäköisesti tämä johtaa tilanteeseen, jossa osa potilaista joutuu pärjäämään vanhoilla ja halvemmilla lääkkeillä.
– Kyseessä on vakava askel kohti kahden kerroksen terveydenhuoltoa. Samalla tämä herättää perusteltuja kysymyksiä siitä, toteutuvatko perustuslain turvaama yhdenvertaisuus sekä oikeus riittäviin terveyspalveluihin, Razmyar sanoo tiedotteessaan.
– Tämä hallituksen linjaus on kumottava pikimmiten, lakia muutettava ja alueille on osoitettava tarvittava rahoitus.
”Uhkaa syventää tätä kehitystä”
Asiasta tiedottavat myös vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ja Saara Hyrkkö.
Holopainenkin vyöryttää Kelan linjauksesta syytä hallitukselle kysyen, onko se ”tekemässä Suomesta syövänhoidon takapajulaa”.
Holopainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Suomi jää jo nyt useiden syöpien hoidossa jälkeen muista Pohjoismaista. Syöpäpotilaiden ennuste on monissa syövissä verrokkimaita heikompi. Nyt tehty päätös uhkaa syventää tätä kehitystä entisestään, Holopainen sanoo tiedotteessaan.
– Jos hyvinvointialueilla ei ole rahoitusta, se sivuuttaa hoitavien lääkäreiden arvion siitä, milloin uusista lääkkeistä olisi potilaalle todellista hyötyä. Kyse ei ole vain lääkkeistä, joiden lisähyöty olisi vähäinen, vaan myös hoidoista, jotka voivat merkittävästi pidentää elinaikaa tai parantaa elämänlaatua, hän jatkaa.
Hän näkee, että hallitus siirtää noin 100 miljoonan euron lääkekustannukset hyvinvointialueille kesken budjettivuoden ilman, että alueilla on ollut mahdollisuutta varautua muutokseen.
– Käytännössä vaarana on, että potilaan mahdollisuus saada esimerkiksi uusimpia syöpähoitoja riippuu oman hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta, Holopainen sanoo tiedotteessaan.
– Vaikka julkisessa terveydenhuollossa annosteltavien lääkkeiden Kela-korvaukset poistuvat, korvattavuus säilyy yksityisessä terveydenhuollossa. Tämä tarkoittaa, että varakkaalla potilaalla on edelleen mahdollisuus saada korvaus julkisin varoin, kun taas julkisen terveydenhuollon varassa oleva potilas voi jäädä ilman vastaavaa mahdollisuutta. Potilaiden yhdenvertaisuus ei ole Suomessa ollut lompakon paksuudesta kiinni. Ohjeistus on ristiriidassa perustuslain kanssa, hän jatkaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Holopainen vaatii hallitukselta vastausta muun muassa siihen, miten se aikoo turvata syöpäpotilaiden yhdenvertaisen pääsyn vaikuttaviin hoitoihin.
”Ei ole mitään tekemistä kanssani”
Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö pitää Kelan uutta lääkkeiden korvaamista koskevaa linjausta tyrmistyttävänä.
— Voiko tämä olla edes laillista? Perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvä hoito ja toivo uuden lääkkeen tepsimisestä kuuluu kaikille riippumatta lompakon paksuudesta, Hyrkkö sanoo tiedotteessaan.
Hyrkkökin on sitä mieltä, että hallitus ei voi pestä käsiään tilanteesta. Muutos perustuu HS:n mukaan ministeri Wille Rydmanin (ps) alaisuudessa valmisteltuun STM:n ohjauskirjeeseen.
Ilta-Sanomille Rydman sanoi kuitenkin, ettei hänellä ole asian kanssa mitään tekemistä ja lisäsi, että hänen alaisuudessaan toimiva yksikkö on vain reagoinut Kelan linjaukseen virkamiespohjalta. Rydmanin mukaan asia kuuluu sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok) tontille.
Rydman on päivittänyt asiasta myös tiukkasanaisesti X:ssä.
– Kela ei ole hallituksen vaan eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, joka tekee päätöksensä itsenäisesti, hän muun muassa sanoo.
Rydman kertoo myös, että koko uutisoidulla syöpälääkekorvausasialla ”ei ole mitään tekemistä kanssani eikä se kuulu päätösvaltaani”.
Tehty virkavalmisteluna
Iltalehti yritti saada asiaan kommenttia myös sosiaaliturvaministeri Partaselta.
Partasen esikunnasta otettiin tämän jälkeen yhteyttä ja kerrottiin, että STM:ssä ohjauskirjeen on valmistellut ministeri Rydmanin osasto ja Kela on puolestaan itsenäisesti sovittanut oman ohjeistuksensa linjaan keväällä hyvinvointialueelle lähetetyn STM:n ohjauskirjeen kanssa.
Partasen esikunnasta kerrotaan, että Kela on havainnut aiemmin, että sellaiset tilanteet ovat lisääntyneet, joissa jotkut hyvinvointialueet ovat aloittaneet käytännön, jossa ne ovat kirjoittaneet aiempaa enemmän reseptejä yksiköissään hoidossa oleville potilaille ja lähettäneet potilaita hakemaan lääkkeitä apteekeista. Tämän jälkeen ammattilainen on hoitopaikassa annostellut lääkkeen.
Esikunnasta huomautetaan, että ministeriön virkakannan mukaisesti tämä ei ole ollut lain mukainen menettely. Samaa sanoi Kelan edustaja Helsingin Sanomille.
Terveydenhuoltolain mukaan jos lääke annostellaan osana hoitoa sitä antavassa yksikössä, lääkehoidon pitää kuulua hoidon kokonaishintaan eli se ei tule itse maksettavaksi eikä siitä haeta Kela-korvauksiakaan, Iltalehdelle kerrotaan Partasen esikunnasta. Ministeriössä katsotaankin, että tulkinnan takana on potilaan etu.
Esikunnasta kerrotaan myös, ettei asiassa ole annettu poliittista ohjausta. Tämän vahvistaa Iltalehdelle STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston päällikkö on Anna Cantell-Forsbom.
– Ei ole ollut lainkaan poliittista ohjausta, tämä on tehty ihan virkavalmisteluina.
”Ei ole tiukennettu mitään”
Cantell-Forsbomin mielestä kyse on myrskystä vesilasissa:
– Meillä on selkeä kirjaus terveydenhuoltolaista. Kun tietyt lääkkeet edellyttävät, että lääke on annettava lääkärin valvonnassa, se on osa hoitoa ja hoito kuuluu potilaan maksamaan asiakasmaksuun. Yksityisellä puolella lääkkeet eivät kuulu hoitoon, vaan ne laskutetaan erikseen, hän jatkaa selventäen kantaansa.
Hän sanoo, että ilmeisesti hyvinvointialueella on ollut käytäntöjä, jotka eivät ole olleet lain mukaisia. Myös Kela on kiinnittänyt huomiota lääkekorvausten kasvuun.
Cantell-Forsbomin mukaan STM:n ja Kelan työryhmässä on katsottu, että lain käytäntöä ei kaikilta osin noudateta kaikilla hyvinvointialueilla eli tietyt lääkkeet kuuluvat osaksi hoitoa. Nyt on käytännössä haluttu muistuttaa, että lakia on noudatettava.
– Kela tarkasteli myös, että he olivat ilmeisesti aika avokätisesti korvanneet tällaisia lääkkeitä ostettuna avoapteekista, jotka olisivat kuuluneet hyvinvointialueen vastuulle antaa osana hoitoa. Siitä tuli haloo hyvinvointialueilta ja tulkinta, että olisi jotenkin tiukennettu jotain, mutta ei ole tiukennettu mitään, vaan noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä.
Kenen ministerin vastuulle asia sitten kuuluu? Cantell-Forsbom sanoo, että asia on hankala, sillä Kela ja sosiaaliturva kuuluvat sosiaaliturvaministeri Partaselle mutta STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston näkökulmasta asiassa on kyse hyvinvointialueiden palveluista, minkä vuoksi sieltä lähti myös ohjauskirje. Tämä osasto kuuluu Wille Rydmanin alaisuuteen.
Asiaa ei kuittautettu poliittisella puolella, koska ministeriössä se nähtiin teknisenä muistutuksena. Niinpä, vaikka ohjauskirjeet laitetaankin tiedoksi ministerille, Cantell-Forsbom arvelee Rydmanin tuskin lukeneen ohjauskirjettä ainakaan etukäteen. Toisin sanoen Rydman ei ole myöskään prosessia ohjannut.
”On aivan turha esittää”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti niin ikään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo tiedotteessaan.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, hän jatkaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta muun muassa, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja.
Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
”Harkintakyky on pettänyt pahemman kerran”
Opposition tiedotteita on satanut päivän mittaan lisää. Viimeisimmän lähettivät SDP:n kansanedustaja Aki Lindén, Krista Kiuru ja Suna Kymäläinen.
– Ministerit Rydman, Partanen ja [Anna-Kaisa] Ikonen (kok) ovat aiheuttaneet vakavan tilanteen syöpäpotilaiden hoidolle – kuka ottaa vastuun ja korjaa tilanteen? tiedote on otsikoitu.
Kansanedustajien mukaan hyvinvointialueet eivät ole varautuneet STM:n ohjeistukseen jonka mukaan hyvinvointialueen kuulu kustantaa lääke, joka annetaan hyvinvointialueella lääkärin toimesta tai lääkärin valvonnassa muun terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.
– STM:n harkintakyky on pettänyt pahemman kerran. Kyse on myös siitä, että jälleen kerran STM:n sekavat johtosuhteet ja poliittinen peli ovat aiheuttamassa potilaille vakavan vaaran, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraattisen ryhmän vastaava Lindén sanoo tiedotteessa.
He toteavat, että STM:ssä hyvinvointialueiden palveluista vastaa ministeri Rydman, sosiaalivakuutuksesta eli Kela-korvauksista ministeri Partanen ja hyvinvointialueiden rahoituksesta valtiovarainministeriössä kunta- ja alueministeri Ikonen.
– Näiden eri toimijoiden välistä ”rahoituspeliä” on nähty koko hallituskauden ajan. Se lienee myös yksi taustasyy aikaisemman ministeri [Kaisa] Juuson (ps) eroon. Välillä rahoitusta leikataan yhdestä kohdasta ja lisätään toiseen kohtaan ja sitten taas toisinpäin. Näin on tässäkin tapauksessa. Pahinta on, että tämä tapahtuu vaikeita sairauksia sairastavien potilaiden kustannuksella, Lindén jatkaa.
Kansanedustajat tulkitsevat tilannetta niin, että ohjeistuksella leikataan Kelan rahoitusta ilman, että lisätään samalla hyvinvointialueiden rahoitusta, jolla ne voisivat kustantaa kalliit lääkkeet.
– Ohje on peruttava ja asia on valmisteltava uudelleen huolellisesti siten, että hyvinvointialueet saavat tähän riittävän rahoituksen ja varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertainen ohjeistus potilaiden hoidosta eri hyvinvointialueilla, Krista Kiuru sanoo tiedotteessa.
– Tilanne näyttää potilaiden kannalta aivan mahdottomalta. Vaikka Kelan rahoitukseen liittyy monia ongelmia, ei tällä tavalla voida kesken potilaiden hoidon muuttaa menettelytapaa ja rahoitusta. Tällaiset muutokset on aina valmisteltava huolellisesti. Nyt syntyy tilanne, jossa yksityissektorilla itseään hoidattavat potilaat saavat edelleen myös lääkkeisiin Kela-kelakorvauksen. Hoidot kuitenkin muutoin maksavat yksityissektorilla enemmän kuin julkisella puolella, vaikka julkisen puolen asiakasmaksuja onkin rajusti korotettu hallituksen toimesta. Syntyy vakavaa eriarvoisuutta, joka on perustuslakimme vastaista, Suna Kymäläinen sanoo.
