Kansainvälisen jääkiekkoilun Venäjä-kysymys velloi edelleen, kun perinteinen Euro Hockey Tour käynnistyi Helsingissä torstaina Suomen ja Sveitsin välisellä ottelulla.
Siinä missä Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Tšekki, Itävalta ja Latvia ovat ilmoittaneet, etteivät ne pelaa Venäjää vastaan niin kauan kuin hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, Leijonien torstain vastustaja Sveitsi oli pysytellyt hiljaa.
Sveitsi tunnetaan maana liittoutumattomuudestaan, joten iso kysymys oli, tekeekö Sveitsin jääkiekkoliitto ”sveitsit”.
Ennen EHT-ottelua kellomaan liitto julkaisi tiedotteen.
Sitä ennen ainakin Iltalehti oli tiedustellut Sveitsin jääkiekkoliitolta kantaa Venäjä-kysymykseen.
Tiedotteessa Sveitsin liiton tuore puheenjohtaja Marc Lüthi rikkoi maassa käytössä olevan 100 päivän hiljaisen jakson, jolloin tehtävässään juuri aloittanut henkilö pidättäytyy julkisesta kommentoinnista.
Tuomitsi sodat
Lüthi ilmoitti tunnustavansa Casin aseman urheilun ylimpänä oikeusasteena.
Lüthi ei nimennyt Ukrainassa käytävää sotaa mutta kaikesta päätellen tuomitsee Venäjän valtion toimet.
– Tuomitsemme hyökkäyssodat, mutta juuri nyt käsillä on urheilullinen eikä poliittinen kysymys, Lüthi sanoi.
Lüthi niin sanotusti syötti kiekon IIHF:lle.
– On nyt ensisijaisesti IIHF:n tehtävä päättää seuraavista askelmista ja päätöksen toimeenpanosta.
Lüthi ilmoitti suhtautuvansa henkilökohtaisesti kriittisesti Casin päätökseen.
Ennen tarkempia kannanottoja Lüthi sanoi kuitenkin haluavansa lisätietoja muun muassa siitä, millä ehdoilla Venäjä mahdollisesti palaisi.
– Tai onko vielä perusteita poissulkemiselle, Lüthi pohti.
Lüthin mukaan maan liitto ei halua tehdä hätiköityjä päätöksiä tunteella. Sveitsin liitto aikoo myös konsultoida poliitikkoja ja muita sidosryhmiä.
Suomen johtamaan boikottirintamaan Sveitsi ei siis liittynyt.
Tiedote otettiin laajalti vastaan niin, että Sveitsin liitto todella teki ”sveitsit” ja pysyi neutraalina.
”Ei politiikkaa”
Sveitsin liiton kanta näkyi myös EHT-ottelun jälkeen, kun maajoukkueen tiedotuspäällikkö ilmoitti suomalaistoimittajille, että pelaajilta ja valmentajilta saa kysyä ”vain urheilusta, ei politiikasta”.
Leijonista samanlaista viestiä ei ole tullut.
– Ensimmäinen erä oli ongelmamme. Meillä oli hidas alku, mutta toinen ja kolmas erä olivat jo parempia, Sveitsin tähtihyökkääjä Denis Malgin sanoi Leijonien 3–1-voittoon päättyneestä ottelusta.
EHT:llä pelaa neljä maata. Sveitsi otti Venäjän paikan, kun täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa alkoi.
Marraskuussa 2023 Suomen jääkiekkoliitto tiedotti, että Sveitsi jatkaa EHT:llä ainakin vuoteen 2027 asti.
– Tilanne on nyt muuttunut. Nyt tiedämme, miten voittaa otteluita. Olemme nyt maailman ykkösiä, emmekö olekin? Malgin sanoi ja viittasi IIHF:n rankingiin.
– EHT on meille hyväksi. Meillä on täällä nuori joukkue
Onnistuneet kisat
Mitä MM-kisoihin tulee, ne ovat menestyneet taloudellisesti myös ilman Venäjää.
Toukokuussa Sveitsissä järjestetyt karkelot olivat yhdet taloudellisesti arvokkaimmat urheilukisat, joita maassa on koskaan järjestetty.
Sveitsin MM-kisat eivät olleet yhtä tuottoisat kuin vuoden 2008 jalkapallon EM-kisat mutta päihittivät talouteen tuoneessa rahamäärässä muun muassa alppihiihdon vuoden 2017 MM-kisat.
Yleisön tyytyväisyysaste puolestaan oli korkeampi kuin vuoden 2025 Sveitsissä järjestetyissä Euroviisuissa.
Leijonat voitti toukokuussa MM-kisojen finaalissa Sveitsin jatkoajalla 1–0.
– Me pelaajat opimme siitä pelistä paljon. Ensi kerralla pelaamme ehkä vähän suuremmalla riskillä, Malgin sanoi hävitystä finaalista.