Jyväskylä sai jättipotin Unesco-kohteita, ja sen odotetaan houkuttelevan lisää Aalto-matkailijoita: ”Teimme historiaa!”
Unescon maailmanperintöluetteloon pääsi kolme Aallon arkkitehtuurikohdetta Jyväskylästä. Matkailuväen odotukset ovat kovat.
Juttu tiivistettynä
Jyväskylässä Säynätsalon kunnantalon matkailuyrittäjä Harri Taskinen tuulettaa tuoreelle Unesco-päätökselle.
Vuonna 1952 valmistunut kunnantalo on yksi kolmestatoista Aino, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelemasta kohteesta, jotka saivat sunnuntaina maailmanperintöstatuksen. Jyväskylästä listalle pääsivät myös yliopiston Aalto-kampus ja Muuratsalon koetalo.
Taskinen on isännöinyt kymmenen vuotta taloa, jota käy katsomassa joka vuosi melkein 7 000 vierailijaa. Kävijöistä yli puolet on suomalaisia, mutta ulkomaisia matkailijoita käy entistä enemmän.
– Etenkin saksankielisestä Euroopasta, Japanista ja Yhdysvalloista sekä nyt uutena Espanjasta.
Taskisen mukaan joissakin Unesco-kohteissa kävijämäärä on jopa nelinkertaistunut maailmanperintöstatuksen jälkeen. Taskinen odottaa maltillista 20 prosentin nousua.
Hän ei osaa vielä hahmottaa, lisääkö tunnustus kotimaista vai ulkomaista kiinnostusta.
– Ulkomaalaisista suurin osa tietää jo tullessaan tämän rakennuksen. Kotimaasta voi tulla uutta väkeä, joka jossakin määrin tietää Alvar Aallon, mutta ymmärtää nyt, että hei, tämä onkin maailmaluokan juttu.
Videolla Taskinen vastaa matkailukysymykseen huumorilla.
Unesco-statuksesta kaikki irti
Voitontuuletukset jatkuvat Jyväskylän yliopiston pääkampuksella, joka rakentui 1970-luvulle asti Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta.
Unesco-statusta on odotettu ja valmisteltu vuosia.
– Teimme historiaa, tämä on hieno päivä!
Näin innostuvat matkailun asiantuntija Johanna Maasola Visit Jyväskylästä Regionista ja viestintäjohtaja Emmi Hyvönen Jyväskylän kaupungilta.
Keski-Suomen matkailulla on kovat tavoitteet käynnissä olevalle viisivuotiskaudelle, sillä koko alueen matkailutuloon odotetaan yli kolmanneksen nousua. Aalto-matkailu on siinä hyvä kirittäjä.
Maasola arvioi, että pelkästään Aalto-turismi voi kasvaa Unescon vuoksi ainakin 15 prosenttia.
– Räjähtäminen on liian iso sana, mutta odotukset ovat kovat.
Jos jonkinlainen räjähdys tapahtuu, Emmi Hyvönen toivoo, että se tapahtuu vastuullisesti ja kestävästi.
– Etenkin Muuratsalon koetalo on hyvin herkkä kokonaisuus keskellä luontoa. Joudumme miettimään sitä, minkä verran matkailijoita sinne voi päästää, jotta alue ei kärsi.
Ympärivuotisuus Aallon valtti
Jyväskylän seudulla on eniten Aaltojen suunnittelemia kohteita maailmassa, ja Aalto-turismiin on panostettu tosissaan jo kymmenen vuotta.
Esimerkiksi Aalto-kävelyt ja -bussiretket ovat suosittuja. Elokuussa on tarjolla uudenlainen päiväretki, jossa kierretään kaikki Keski-Suomen maailmanperintökohteet. Kohteet esitellään myös vierailukeskuksessa, joka avautuu lokakuun alussa Jyväskylän Aalto 2 -museokeskukseen.
Aalto-arkkitehtuuri on kansainvälisillä matkailijoilla tärkeä syy vierailuun Jyväskylän seudulla.
Esimerkiksi MM-ralli kerää yhdellä viikolla jopa yli 80 tuhatta kävijää, mutta ympärivuotisena kohteena Aalto kiilaa rinnalle.
Tällä kertaa Aalto ja rallit on myös mahdollista yhdistää tuoreessa näyttelyssä.
– Toivomme, että rallit vetäisivät yhä monimuotoisempaa joukkoa, joka voisi käydä myös muissa kohteissa. Niin saisimme enemmän ihmisiä tänne ja vähän pidemmäksi aikaa.
Johanna Maasola kertoo videolla, miksi ei halua laittaa ralleja ja Aaltoa vastakkain.
Petäjävedellä tunnetaan Unesco-hyödyt
Petäjäveden vanha kirkko on ollut Unesco-vetonaula siitä lähtien, kun se valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1994.
Vanhan kirkon säätiön kehityspäällikkö Katriina Koponen kertoo, että Unesco-kirkko alkoi kiinnostaa matkailijoita välittömästi.
– Hyvin pian kirkkoherra huomasi, ettei hän taida enää yksin pystyä availemaan ovia ja kertomaan kirkosta kaikille kiinnostuneille.
Vanhan kirkon säätiö perustettiin vuonna 2001, minkä jälkeen matkailijavirta on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna kirkkoon tutustui noin 14 tuhatta vierailijaa.
Nyt kirkko varautuu kaksinkertaistamaan kävijämääränsä, sillä sen läheisyyteen aletaan rakentaa syksyllä uutta vierailukeskusta.
Tähän asti kirkkoon on voinut tutustua pääasiassa vain kesällä, mutta uusi keskus mahdollistaa ympärivuotiset vierailut.
Vierailukeskus valmistuu ensi keväänä ja toimii myös toisen Unescon maailmanperintökohteen, Struven kolmiomittausketjun, Korpilahden pisteen pysyvänä esittelypaikkana.
Koponen ei näe riskiä siinä, että kävijämäärät paisuisivat liian isoiksi.
– Kohteella on oma hoitokunta, joka arvioi, millä tavalla kohdetta suojellaan, jos matkailijamäärät kovasti nousevat.
Koponen iloitsee Aaltojen arkkitehtuurin pääsystä maailmanperintöluetteloon, sillä Unesco-kohteet eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan.
– Suomalainen kohde on lisätty luetteloon viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten. Onhan tämä huikeaa ja mahtavaa!
Suomelle kahdeksas maailmanperintökohde
Unesco tuo aina velvollisuuden ja vastuun
Taskisen isännöimällä Säynätsalon kunnantalolla tehdään parhaillaan katon huoltomaalausta. Myös majoitustilat ja vierashuoneet kaipaisivat remonttia.
Talon omistaa Jyväskylän kaupunki, eikä rahaa ole ylenmäärin.
Myöskään Unescolta ei tipu rahallista tukea maailmanperintökohteelle, mutta ehtona on, että kohteesta huolehditaan.
Taskinen uskoo, että jo kertaalleen 1990-luvun lopulla remontoitu kunnantalo kestää mahdollisesti kasvavan kävijämäärän.
– Pystymme ottamaan tähän melkein samalla henkilökunnalla tuplasti kävijöitä, opastamme vain pieniä ryhmiä useammin.
Unesco edellyttää myös, että paikallinen yhteisö hyötyy statuksesta, eikä matkailu käy alueelle ylivoimaiseksi. Säynätsalossa esimerkiksi parkkialueet on mietittävä uusiksi ja liikennettä ohjattava, jos kunnantalon matkailijamäärä kasvaa.