Iskelmän suosio pysyy vahvana nuorten keskuudessa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Yle tapasi nuoria, jotka kuuntelevat hittejä lähes 50 vuodenkin takaa.
Jutun lukee koneääni.Lue lisää.
Naapurinvaaran tanssilavalla näkee nuoria kaikkialla, minne katsookin.
Illan pääesiintyjä on Kake Randelin, ja yli kolmasosa lipuista on myyty alle 25-vuotiaille.
Mikä on saanut lähes 300 nuorta lähtemään lavatansseihin sotkamolaiseen pikkukylään?
– Kake Randelin tietysti, sanoo 18-vuotias kajaanilainen Iida Lukkari.
– Se on ihan paras, lisää Lukkarisen ystävä Tytti Härkönen.
Juttu tiivistettynä
Myös tutkimukset puhuvat iskelmämusiikin suosion puolesta.
Siinä missä pääkaupunkiseudulla iskelmämusiikista pitää hieman yli kolmasosa, Itä- ja Pohjois-Suomessa yli puolet väestöstä kuuntelee iskelmää, kertoo Omnicom Media Groupin johtava tutkija Kari Tervonen.
Tervonen on toiminut jo pitkään johtavana tutkijana Musiikkituottajien ja Teoston tekemissä Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksissa.
Erot eivät selity vain alueiden erilaisilla ikärakenteilla, vaan iskelmämusiikki on pääkaupunkiseudun ulkopuolella huomattavasti suositumpaa myös nuorten keskuudessa.
Tervosen mukaan iskelmän suosion takana ovat pienillä paikkakunnilla elävät yhtenäiskulttuurin rippeet.
Videolla Kake Randelin kertoo, minkä hän itse uskoo olevan suosionsa taustalla:
Onnistunut pakkosyöttö
Nuorten määrän Naapurinvaaralla on pannut merkille myös Randelin itse.
Hän arvelee, että iskelmämusiikin suosion takana ovat ajat, jolloin musiikkia kuunneltiin vielä kaseteilta. Silloin iskelmälle altistui tahtomattaankin. Sen jälkeen musiikki on periytynyt vanhemmilta lapsille.
– Se on ollut vähän sellaista pakkosyöttämistä, 70-luvulla uransa aloittanut Randelin sanoo.
Arvio vaikuttaa osuvan oikeaan.
Naapurinvaaralla moni nuori kertoo, että iskelmän kuunteleminen tulee juuri vanhemmilta.
Niin myös Lukkari ja Härkönen. Heille Naapurinvaaralla eli ”Napiksella” käyminen on ehtinyt muodostua perinteeksi, ja iskelmämusiikki soi molempien korvissa päivittäin.
– Se on niin nostalgista musiikkia. Tärkeää musiikkia itselle, Härkönen sanoo.
Lukkarisen ja Härkösen mukaan kainuulaiset nuoret kuuntelevat iskelmää melko paljon.
– Kyllä paljon enemmän kuin jossain Helsingissä ja isommissa kaupungeissa, Lukkari arvelee.
Videolla nuoret kertovat, millainen suhde heillä on Kake Randelinin musiikkiin:
Vaikka iskelmä on suositumpaa isojen kaupunkien ulkopuolella, genren asema on vahva koko Suomessa.
Sen huomaa myös Naapurinvaaralla. Kakea on tultu katsomaan kauempaakin.
– Kävimme täällä Komioiden keikalla maaliskuussa ja katsoimme, että Kake Randelin tulee tänne kesällä, niin suunnittelimme mökkiviikonlopun tätä keikkaa varten, kertoo Turusta Sotkamoon saapunut Atte Koskinen.
Mökkiporukka asuu ja on kotoisin eri puolilta Suomea, mutta kaikki ovat asuneet opiskeluaikoina Oulussa.
– Omat vanhemmat olivat Kake-faneja, niin miksi sitä ei itsekin olisi, sanoo Espoosta saapunut Mauri Kivimäki.
28-vuotias Atte Koskinen arvelee, että iskelmämusiikin kuuntelemiseen vaikuttavat enemmän sukupolvien väliset erot kuin maantieteellinen sijainti.
– Nuoriso ei ehkä ihan niin paljon diggaa siitä, mutta omassa ikäryhmässä on ihan sama, missä päin Suomea asuu, niin iskelmä on lähellä sydäntä.
Iskelmä on nosteessa – Helsingissäkin
Iskelmän suosio ehti kääntyä hetkeksi laskuun, mutta kuunteluluvut alkoivat kasvamaan taas kymmenisen vuotta sitten, kertoo tutkija Kari Tervonen.
Myös Naapurinvaaralla nuoria näkee yhä enenevissä määrin, sanoo Sotkamon nuorisoseuran puheenjohtaja Maija Granqvist.
Nuoria myös halutaan houkutella paikalle. Alle 25-vuotiaat saavat lipun alennettuun hintaan, mikä on lisännyt nuorten määrää tansseissa.
Nuoria on vetänyt tanssilavoille viime vuosina erityisesti kolmekymppisistä miehistä koostuva iskelmäyhtye Komiat.
– Kyllä iskelmä kelpaa, ja nuoret myös lähtevät kokeilemaan tanssiaskelia ihan rohkeasti, Granqvist kertoo.
Hänen mukaansa myös Randelin on yksi artisteista, joka houkuttelee paljon nuoria Naapurinvaaralle.
Randelinin mukaan iskelmämusiikin nosteen on huomannut viime vuosina myös muilla keikoilla, erityisesti Helsingissä.
– Se on aina ollut vähän pelottava paikka iskelmälle, mutta sielläkin on nyt joka kerta ollut koko Mummotunneli täynnä.
Randelinin näkyvyyttä on viime vuosina lisännyt muun muassa JVG:n kappale Amatimies, jossa yhtye lainaa Randelinin Pakko painaa pitkää päivää -kappaletta. Randelin myös julkaisi uuden version Juhannusyö-hitistään Portion Boysin kanssa pari vuotta sitten.
Kaupungeissa kuplaudutaan, maalla ei
Iskelmämusiikin suosiota pienillä paikkakunnilla selittää tarve löytää asioita, jotka yhdistävät erilaisia ihmisiä, kertoo tutkija Kari Tervonen.
Suurissa kaupungeissa ihmiset hakeutuvat oman ikäistensä ja samalla lailla ajattelevien joukkoon, mutta vähäväkisillä paikkakunnilla kaikenlaiset ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa.
– Isoissa kaupungeissa ihmisillä on yleensä tarkoitus korostaa musiikinkuuntelun kautta omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin, kun taas pienemmillä paikkakunnilla musiikki on ihmisiä yhdistävä tekijä, Tervonen sanoo.
Hänen mukaansa yhteenkuuluvuuden tunteen kaipuu voi selittää myös iskelmämusiikin suosion kasvua ajassa, jossa ihmiset ovat ajautuneet sosiaalisen median ja samalla lailla ajattelevien kupliin.
– Iskelmä toimii jonkinlaisena yhteisenä helppona alustana ja yhteen liimaavana voimana, joka saa ihmiset tuntemaan yhteyttä toisiinsa.
