Eduskunnan puhemiesneuvosto käsitteli 23. kesäkuuta SDP:n kansanedustajan Miapetra Kumpula-Natrin vapautuspyyntöä kansanedustajan toimesta.
Kuten puhemiesneuvoston pöytäkirjasta ilmenee, asian käsittelyä päätettiin jatkaa myöhemmin.
Kumpula-Natri hakee vapautusta eduskunnan jäsenyydestä alkaen 30. syyskuuta tultuaan nimitetyksi Teknologiateollisuus ry:n johtajaksi.
Iltalehti tiedusteli puhemies Jussi Halla-aholta (ps) syitä, miksei puhemiesneuvosto tehnyt Kumpula-Natrin vapautuspyynnöstä vielä ehdotusta eduskunnan täysistunnolle päätettäväksi.
Halla-aho alustaa asiaa todeten, että tieto vapautuspyynnöstä tuli puhemiesneuvoston kokousta edeltävänä päivänä.
– On selvää, että puhemiesneuvosto ei tällä ajalla näihin asioihin reagoi.
Tässä ei ole suinkaan vielä kaikki.
Halla-aho kertoo myös, että nyt halutaan saada enemmän tietoa Kumpula-Natrin mahdollisen tulevan tehtävän luonteesta ja miten se sijoittuu organisaation sisällä.
– Toisin sanoen, minkä tason johtajatehtävästä on kysymys.
Marinin tapauskin puhutti
Halla-aho muistuttaa, että kansanedustajan toimesta vapauttamisen kriteereistä on käyty tällä vaalikaudella paljon keskustelua.
Hän nostaa kaudelta esiin Annika Saarikon (kesk) vapautuksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtajaksi ja Saara-Sofia Sirén (kok) Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajaksi ja huomauttaa, että näissä kyseessä ovat organisaatioiden ylimmät johtotehtävät.
– Kumpula-Natrin tehtävä ei ainakaan ensi silmäyksellä ole aivan samantasoinen. Hän ei ole siirtymässä organisaation ylimpään johtoon tai toimitusjohtajaksi vaan ymmärtääkseni enemmänkin sektorijohtajaksi, Halla-aho jatkaa.
Hän muistuttaa myös, että säännöissä ei ole tarkkaan eritelty, minkä tasoinen tehtävä on on hyväksyttävä peruste vapautuspyynnön myöntämiselle.
– Yhteinen käsitys vallitsee siitä, että kyse pitäisi olla yhteiskunnallisesti merkittävästä tehtävästä, esimerkiksi johtajan tehtävästä.
Toukokuussa päivitetyssä eduskunnan keskuskanslian muistiossa, joka on liitteenä puhemiesneuvoston pöytäkirjassa Kumpula-Natrin vapautuspyynnön käsittelyssä, lukee, että ”yksityisen sektorin tehtävistä yhteiskunnallista merkittävyyttä liittyy erityisesti johtavaan asemaan erilaisissa etuja valvovissa ja ajavissa organisaatioissa sekä korkeaan asemaan yleishyödyllisissä yhteisöissä”.
Halla-ahon mukaan esimerkiksi Kumpula-Natrin tapauksessa on pohdittava yleishyödyllisyyden määritelmää ja sitä, mitä tarkoittaa johtava asema ja voiko se tarkoittaa vaikkapa ohjelma- tai sektorijohtajan tasoista tehtävää.
Halla-aho arvioi myös, että tapaus Sanna Marinin (sd) jälkeen yhteinen näkemys tällä kaudella lienee ollut linjan terävöittäminen, jotta vapautuspyyntöjen myöntämisestä ei tulisi automaatti.
Entinen pääministeri Marin sai syyskuussa 2023 vapautuksen kansanedustajan toimesta siirtyäkseen Tony Blair-instituuttiin strategiseksi neuvonantajaksi. Jo tuolloin vapautuksen kriteerit herättivät keskustelua.
”Missään tapauksessa ei”
Halla-ahon mielestä on ongelmallista, jos eduskunnasta voisi ikään kuin omalla ilmoituksella lähteä muihin kuin yleishyödyllisten tai julkishallinnollisten organisaatioiden johtotehtäviin.
Tarkoittaako tämä sitä, että Kumpula-Natrille ei välttämättä esitetä vapautusta tai että se ei ole läpihuutojuttu?
– Missään tapauksessa se ei ainakaan minun mielestäni ole läpihuutojuttu, Halla-aho vastaa suoraan.
Puhemiehen mukaan vertailukohdaksi voi ottaa kokoomuksen kansanedustajan Lasse Männistön tapauksen.
Männistö valittiin vuonna 2014 Helsingin apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi kesken eduskuntakauden ja tehtävästä virkavapaalle jääneen sosiaali- ja terveysministeriksi nousseen Laura Rädyn (kok) oli määrä nousta tilalle eduskuntaan. Tuolileikistä syntyi lopulta niin kova meteli, että Männistö peruutti eroanomuksensa eduskunnasta.
Halla-aho nostaa esiin, että silloinen puhemies Eero Heinäluoma (sd) sanoi julkisuudessa, ettei hän välttämättä hyväksy vapautuspyyntöä.
– Ero eduskunnasta ei ole läpihuutojuttu, tänne tullaan vakavalla mielellä ja jokainen eronpyyntö pohditaan erikseen, Heinäluoma lausui Ylen vuonna 2014 tekemän uutisen mukaan.
– Vaikkakin asiaan täytyy perehtyä syvällisemmin, ensi näkemältä tehtävä, johon Kumpula-Natri olisi siirtymässä, vastaisi organisaatiorakenteessa jossain määrin tehtävää, johon Lasse Männistö olisi halunnut siirtyä ja joka ei silloisen puhemiehen mielestä täyttänyt kriteereitä, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Hän kertoo, että puhemiehistön ja eduskunnan pääsihteerin kanssa on sovittu ennen istuntotaukoa, että Kumpula-Natrin mahdollisesta tulevasta tehtävästä haetaan lisää tietoa puhemiesneuvoston päätöksentekoa varten.
