Kansanedustaja Noora Fagerström (kok) esittää tiedotteessaan, että Suomen pitäisi uudistaa maksukyvyttömyyslainsäädäntöä, jotta rehellisesti epäonnistunut yrittäjä tai ylivelkaantunut ihminen pääsisi uuteen alkuun. Ajatuksena on, että menettelyn kautta voitaisiin katkaista kohtuuttoman pitkä velkavankeus.
– Suomessa puhutaan paljon yrittäjyyden arvostuksesta, mutta liian usein epäonnistuminen voi tarkoittaa vuosien tai jopa vuosikymmenten henkilökohtaista velkataakkaa. Se ei ole toimivan markkinatalouden eikä inhimillisen oikeudenmukaisuuden mukaista. Rehellisesti kaatuneelle on annettava mahdollisuus nousta uudelleen, Fagerström kirjoittaa tiedotteessaan.
Fagerströmilla on kokemusta konkurssiasioista, sillä hänen omistamansa Tasty Shop Oy jätti konkurssihakemuksen kesäkuussa Helsingin käräjäoikeuteen. Super Bowl -salaattiravintoloita pyörittävä yhtiö oli ollut pitkään maksuvaikeuksissa ja sillä oli niskassaan yli 1,3 miljoonan euron velat.
– Totta kai harmittaa. Harmittaa ihan hirveästi. Kyllä tässä on monta vuotta yritetty, taustahan on, että me olemme lähteneet siihen sijoittajiksi viitisen vuotta sitten ja yrittäjä päätti sitten reilu vuosi sitten itse lähteä tästä pois ja me jäimme vähän tavallaan yllättäen sitten mieheni kanssa hoitamaan sitä, Fagerström kommentoi Iltalehdelle kesäkuussa.
Iltalehden selvityksessä maaliskuussa paljastui, että yhtiölle oli viime vuoden kesäkuun jälkeen rekisteröity 43 maksuhäiriötä ja muuta julkista merkintää. Yhtiön hallituksessa istuu myös Fagerströmin puoliso Petteri Fagerström. Noora Fagerströmin sidonnaisuusilmoituksessa Tasty Shop Oy:tä ei tuolloin mainittu, mutta on kirjattu myöhemmin.
Myös pariskunnan omistama toinen rahoitus- ja sijoitusyhtiö Haybay Oy on ollut maksuvaikeuksissa ja viranomaisten hampaissa.
Menettely ei saa mahdollistaa epärehellisyyttä
Fagerström katsoo tiedotteessaan, että moni yrittäjä jää nykyisin tilanteeseen, jossa yritystoiminnan epäonnistumisen seuraukset seuraavat yrittäjää kohtuuttoman pitkään henkilökohtaisten takausten, elinkeinotoiminnan velkojen tai yritystoiminnan jälkivastuiden vuoksi.
– Yrittäjyyteen kuuluu riski. Jos yhteiskunta haluaa lisää kasvua, investointeja ja työpaikkoja, sen on hyväksyttävä myös se, että kaikki yritykset eivät onnistu. Epäonnistuminen ei saa olla elinkautinen tuomio, Fagerström kirjoittaa.
Hän korostaa tiedotteessaan, että henkilökohtainen konkurssi ei tarkoita ”holtitonta velkojen anteeksiantoa tai vastuunpakoilua”. Fagerström vaatii menettelyyn tiukkaa rajausta ja läpinäkyvyyttä.
– Kyse ei ole siitä, että velat pyyhittäisiin kevyesti pois. Kyse on siitä, että rehellisesti toiminut ihminen voisi tietyn, selkeän prosessin jälkeen päästä takaisin työhön, yrittämään ja rakentamaan omaa elämäänsä. Vilppi, rikollinen toiminta tai tahallinen velkojen välttely eivät voi kuulua tällaisen mallin piiriin.
Fagerströmin mukaan Suomi on liian pieni maa siihen, että ihmisiä menetetään velkaloukkoon. Järjestelmän tulisi tukea yrittäjyyttä ja työntekoa.
Fagerströmin ulostulo pohjaa kokoomuksen tavoiteohjelmaan.
