Keikkailu ulkomailla on kanssanmusiikkiyhtyeille suuri taloudellinen riski, varsinkin nyt, kun tukia on leikattu.
Venla Ilona Blom, yksi kansanmusiikkiyhtye Tuulettaren neljästä laulajasta, on juuri kotiutunut Saksan Bremenistä. Theater Bremenissä saa syksyllä ensi-iltansa jälleen uusi tulkinta Kaija Saariahon menestysoopperasta Innocence. Blom esiintyy siinä Markétan roolissa.
Ulkomaankeikkailu on sekä Blomille että Tuuletar-yhtyeelle tuttua. Tuuletar palkittiin jo vuoden 2019 Etnogaalassa Vuoden kansainvälistyjänä.
Venla Ilona Blom ja Sini Koskelainen kertovat Ylen toimittajalle, millaista on, kun Game of Thrones otti Tuulettaren musiikkia traileriinsa.
Maailmalla suomalainen nykykansamusiikki herättää yleensä innostusta ja ällistystä.
– Yli kymmenen vuotta ollaan maailmalla kierretty ja aika poikkeuksetta vastaanotto on ollut sellaista, että vau, mitä tämä on!, Blom nauraa.
Venla Ilona Blomin mukaan yksi Tuulettaren valttikorteista on suomen kieli, joka kuulostaa ihmisten korvaan eksoottiselta.
Keikkailu ulkomailla vaikeutunut viime vuosina
Tuuletar on esiintynyt muutaman kerran myös Japanissa. Viime kesänä yhtye avasi Suomi-päivän Osakan maailmannäyttelyssä yhdessä Käärijän kanssa.
Nyt japanilainen keikkajärjestäjä tarjoaa yhtyeelle usean keikan kiertuetta. Paikallinen järjestäjä hoitaisi esiintymisjärjestelyt, mutta esimerkiksi lennot jäisivät yhtyeen itsensä maksettavaksi. Siihen Japaniin lähtö näyttää nyt tyssäävän. Neljän laulajan lisäksi matkaan pitäisi saada ainakin ääniteknikko ja manageri.
Aiemmin oli normaalia, että kiertueelle sai valtion tukea joltain sitä jakavalta järjestöltä, virastolta tai säätiöltä. Toki nytkin on anottu, mutta saatu vain murusia entiseen verrattuna, kertoo Tuulettaren manageri Johanna Sauramäki.
– Tämän hallituskauden aikana musiikin vientiin kohdistettuja tukia on leikattu niin paljon, että ulkomaankeikoille lähtemisestä on tullut usein liian riskialtista.
Musiikkiala.fi -verkoston syyskuussa 2025 julkaiseman selvityksen mukaan vuosien 2023–2025 aikana musiikkialaan on kohdistunut ainakin 5 miljoonan euron leikkaukset. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi kiertuetoiminnan supistumisena ja työskentelyapurahojen pienenemisenä.
Sauramäen Saurabooking edustaa useaa kansainvälistä uraa tekevää kansanmusiikkiyhtyettä tai -artistia. Hänen mielestään bändien tukeminen pitäisi nähdä investointina. Kun yhtye on kasvanut tiettyyn mittaan, tukien tarve vähenee. Työ on kuitenkin pitkäjänteistä.
Musiikintekijöiden mahtia pehmeän vallan välineenä ei kannata väheksyä. Musiikintekijöiden mahtia pehmeän vallan välineenä ei kannata väheksyä. Suomalaisten kansanmuusikoiden läpimurto maailmalla tapahtui Värttinä-yhtyeen myötä 1990-luvulla. Nyt maailman estradeilla yleisöä hurmaa UMK:sta nostetta saanut kurkkulaulaja Antti Paalanen.
Vuosituhannen alussa Loituma-yhtyeen esittämä suomalainen kansansävelmä Ievan polkka nousi viraalihitiksi maailmalla ja lisäsi mukavasti Suomen tunnettuutta.
Venla Ilona Blom muistuttaa, että, jos bändit eivät kierrä, suomalaisen kulttuurin näkyvyys maailmalla vähenee.
Sitä paitsi musiikin vientituet ovat niin pieni summa valtion taloudessa, ettei niitä leikkaamalla paikata vajetta missään muualla.
– Meille ne pienetkin summat ovat tärkeitä. Emme uskalla ottaa monien tonnien riskiä yksin. Kannattaa myös muistaa, että verotulot tuomme aina Suomeen, Blom huomauttaa.
Globaalisti musiikkivienti ei ole mitään nappikauppaa. Toisin kuin moni muu ala, musiikkimarkkina on jatkanut kasvamistaan. Kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut vahvinta Euroopan ulkopuolella esimerkiksi Aasian maissa. Siellä Suomellakin olisi kosolti otettavaa.
Vuonna 2023 Tuuletar esiintyi Ylen Kulttuurigaalassa.
Säätiöiden ja virastojen kirstun pohja häämöttää
Kansanmusiikkiyhtyeet saivat aiemmin valtion tukea ulkomaille suuntautuvaan keikkailuun useilta tahoilta.
Music Finland ja Taide- ja kulttuurivirasto, entinen Taike, tukevat ulkomaankiertueita ja -keikkoja edelleen, mutta molempien määrärahoja on leikattu rankalla kädellä tämän hallituskauden aikana. Esimerkiksi Music Finlandin kohdalla leikkausten kokonaisvaikutus koko toimintaan oli vuonna 2025 noin 35 prosenttia. Sama linja jatkuu tänä vuonna.
Musiikin tekijänoikeusjärjestöjen MES eli Musiikin edistämissäätiö on joutunut laittamaan vientitukien kohdalla kokonaan lapun luukulle. Säätiö keskittää nyt vähentyneet tukieuronsa suomalaiselle musiikille Suomessa.
Ulkomaanprojekteihin voi hakea tukea myös yksityisiltä säätiöiltä, kuten Suomen Kulttuurirahastolta.
Kaikki tukien jakajat tuntuvat käyttävän viime vuosien leikkausten värittämästä ajanjaksosta määritelmää poikkeuksellinen.
Tapahtumateollisuudessa poikkeusolot alkoivat jo korona-pandemian aikaan.
– Sitä seuranneet sodat, ja nyt kotimainen julkisen talouden kriisi sekä kulttuuripuolen rajut leikkaukset ovat tuntuneet raskaina musiikkibisneksessä, Johanna Sauramäki muistuttaa.
Viro rynnii ohi vauhdilla
Samaan aikaan, kun Suomessa leikataan, muualla satsataan. Johanna Sauramäki kertoo, että esimerkiksi kansanmusiikin kohdalla muut Pohjoismaat, Kanada ja Viro nousevat nyt esiin. Viro on tavallaan kaapannut Suomen paikan idän ja lännen kohtauspisteenä.
– On valitettavaa, että Suomessa mennään ihan päinvastaiseen suuntaan, sanoo Sauramäki.
Yhtyeet ja heidän taustajoukkonsa etsivät tietenkin rahoitusta myös yritysmaailmasta. Yksityinen rahoitus ei kuitenkaan voi korvata julkista tukea alalla.
Tuuletar julkaisi alkuvuonna uuden albumin ja se ponkaisi maaliskuussa neljännelle sijalle arvostetulla kansainvälisellä World Music Charts -listalla. Uuden levyn myötä kysyntää ulkomailla olisi, mutta tällä hetkellä keikkailu maailmalla on tehty erityisen hankalaksi ja kalliiksi. Venla Ilona Blomin mielestä se on sääli.
– Olen monta kertaa monessa maailmankolkassa päässyt näkemään, miten tärkeää on tarjota ihmisille jotain sellaista, mitä he eivät ole aiemmin kokeneet. Sellaiset kokemukset säväyttävät ja lisäävät ymmärrystä maailmasta.
