Karjalanpiirakoista tuli osa Elävän perinnön luetteloa — Nämä suomiklassikot pääsivät listalle

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 22 uutta kohdetta. Asiasta kerrotaan OKM:n tiedotteessa.

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kuuluu Suomessa harjoitettavia aineettoman kulttuuriperinnön muotoja, kuten käsityötaitoja, juhlia ja luontoon liittyviä käytäntöjä.

Luettelon tarkoitus on tehdä elävästä kulttuuriperinnöstä näkyvämpää ja tukea sen säilymistä.

Karjalanpiirakkaperinne oli ainoa tänä vuonna listalle lisätty ruokaperinne.

Perinteinen karjalainen leivonnainen on levinnyt Karjalasta Suomeen etenkin evakoiden kautta. Perinne on elinvoimainen, sillä käsintehtyjä piirakoita leivotaan ja syödään hyvin laajasti maan alueella.

Karjalanpiirakoiden teollisia vastineita ovat riisipiirakat. Teollinen tuotanto tekee piirakoista arkipäiväisiä ja antaa niille näkyvyyttä, mutta uhkaa perinteisen taidon välittymistä.

Perinteinen, käsintehty karjalanpiirakka on ollut Euroopan Unioinin Aito perinteinen tuote (APT)- suojan alainen vuodesta 2003.

Saunaa ja huutoa

Luetteloon lisättiin myös perinnesaunottaminen.

Perinnesaunottaminen on kattotermi erilaisille henkiseen ja kansanlääkinnälliseen kulttuuriperintöön pohjautuville yhteisöllisille saunarituaaleille ja hoitosaunoille.

Näihin kuuluvat esimerkiksi elämän taitekohtiin ja vuodenkiertoon kytkeytyvät saunotukset ja hoitosaunat.

Koulutettuja perinnesaunottajia löytyy Suomesta noin 50, mutta saunottamista harjoittavat muutkin.

Musiikin ja tanssin osalta luettelosta löytyy tätä nykyään huutokatrilli.

Huutokatrilli on tanssimuoto, jota tanssitaan parin kanssa ”huutajan” eli vetäjän ohjeiden mukaan yhtäjaksoisen ja tyypillisesti nopeutuvan musiikin tahdissa.

Huutokatrilli pohjautuu yhteistanssiin ja on helposti sovellettavissa eri tilanteisiin sekä eri kokoisille ryhmille. 1980-luvulta alkaen huutokatrilli-perinnettä on alettu elvyttää, mutta sen juuret yltävät pitkälle historiaan.

Lisäysten perustelut

Elävän perinnön luettelo täydentyy noin kolmen vuoden välein. Luettelo pohjautuu Museoviraston esitykseen, jota tukee aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä.

Ehdotuksia arvioivat myös eri alojen ammattilaiset.

Tämän vuoden hakukierroksella luetteloon lisättäviksi kohteiksi jätettiin 30 hakemusta.

Hyväksyttävien kohteiden tulee olla osa elävää perinnettä ja vahvistaa kulttuuriperinnön tuntemusta. Lisäksi kohteiden täytyy perustua yhteisöjen aktiiviseen osallistumiseen.

Tuoreen täydennyksen jälkeen luettelosta löytyy yhteensä 108 kohdetta.

Elävän perinnön kansallisen luettelon uudet lisäykset

Käsityötaidot

Hirsirakennusten siirtäminen

Höyrypursien kunnostus ja käyttö

Huovuttaminen

Jussipaidan valmistus ja käyttö

Kehrääminen

Lautanauhan kutominen

Muinaispukujen valmistaminen

Sarafaanipukeutuminen ja asujen valmistus

Juhlat ja tavat

Hanamin juhliminen Suomessa

Intialainen Durga Puja Suomessa

Karjalaiset kesäjuhlat

Retkeilyajoperinne

Luonto ja maailmankaikkeus

Perinnesaunottaminen

Perinteinen pellavan viljely, muokkaus ja kehruu

Retkiluisteleminen

Musiikki ja tanssi

Huutokatrilli

Karjalainen kansantanssi

Esittävät taiteet

Kesäteatteri Suomessa

Suullinen perinne

Perinnäisten paikannimien käyttö

Pistekirjoituksen käyttö ja opetus

Pelit ja leikit

Roolipelikulttuuri

Ruokaperinne

Karjalanpiirakkaperinne