Kulttuuri

Kesäteatteri Joutsenon sahalla tuoksuu puulta – näyttelijä Martti Manninen: ”Ei missään ole näin hienoa”

Kesäteatteri Joutsenon sahalla tuoksuu puulta – näyttelijä Martti Manninen: ”Ei missään ole näin hienoa”

Lappeenrannassa ensi-iltansa saava Saha Saimaan rannalla vie katsojansa 1920-luvulle.

Lokit kirkuvat. Ilmassa tuoksuu puu.

Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Honkalahden sahan satama on muuttunut kesäteatteriksi.

Monilla lavoilla esiintynyt Martti Manninen pitää satamaa erikoisimpana miljöönä, missä hän on kesäteatteria tehnyt.

– Olen ollut useammalla kauniilla kesäteatterinäyttämöllä, eikä missään ole näin hienoa. On poikkeuksellista, miltä tämä näyttää ja tuoksuu. Meillä on näyttämöllä myös oikea sauna.

Manninen näyttelee pääosaa pian ensi-iltaansa tulevassa näytelmässä Saha Saimaan rannalla.

Näytelmä kuljettaa katsojansa 1920-luvulle, jota värittävät kieltolaki ja vasta päättyneen sisällissodan haavat.

Henkilöt edellä

Näytelmän käsikirjoittaja Petter Sairanen on kirjoittanut aiemmin Saimaan kanavan rakentamisesta.

Nyt Sairanen halusi kertoa, mitä sen jälkeen tapahtui: kanava helpotti puutavaran kuljettamista, teollisuus kehittyi ja ylenmääräinen kurjuus väistyi.

Vaikka historia antaa näytelmälle pohjan, henkilöhahmot ovat pääosin keksittyjä.

Nimenomaan henkilöiden kautta Petter Sairanen kertoo rakentavansa tekstejään. Henkilöiden pitää olla kiinnostavia – kuten vaikkapa William Shakespearen Hamletin henkilöt hänen mielestään ovat.

– Jos henkilöistä ei saa kiinni, näytelmää ei jaksa katsoa. Pidän siitä, että henkilöihin voi jollain tapaa samastua.

Näytelmän päärooleissa lavalle nousevat Lappeenrannasta kotoisin oleva, rooleistaan Helsingin kaupunginteatterissa tunnettu Martti Manninen sekä näyttelijä-muusikko Sonja Pajunoja Turun kaupunginteatterista.

Tekijäkaartiin kuuluu monia paikallisia teatterin ammattilaisia.

Sahan merkitys avautui uudella tavalla

Joutsenossa asuva teatteriohjaaja Johanna Juslin kertoo, että näytelmän tekeminen on tuonut uudella tavalla näkyväksi metsäteollisuuden merkityksen alueelle.

– Kun Joutsenossa pyöräilen tai kuljen kadulla, melkein joka päivä joku pysäyttää ja sanoo: ”Tiedätkö, minäkin olin 40 vuotta sahalla töissä” tai ”Minun isäni meni 14-vuotiaana sinne töihin”, kertoo Juslin.

Honkalahden sahan vaiheita

1906 Sahan toiminta alkoi Honkalahdessa. Pian sahatavaraa vietiin laajasti eri puolille Eurooppaa, esimerkiksi Englantiin, Ranskaan ja Saksaan.

1920-luvulla sahalla oli jo useampi sata työntekijää.

1940-luvulla Honkalahdessa valmistettiin myös sotilaskorsuja, parakkeja sekä puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

1950–1960-luvulla sahaan investoitiin paljon. Myös tietokoneavusteinen tuotannon suunnittelu alkoi jo varhain. Enimmillään sahalla oli töissä liki 700 ihmistä.

2000-luvulla saha valmistaa sahatavaraa ja puujalosteita, kuten komponentteja rakennusteollisuuteen. Työntekijöitä sahalla on 130.

Lähde: Stora Enso

Vahingossa sahan syntymäpäiville

Tänä vuonna 120 vuotta täyttävälle Stora Enson Honkalahden sahalle teatteriesitys tuli kuin tilauksesta.

Teatterintekijät olivat alkaneet valmistella näytelmää ja kysyivät sahaa yhteistyöhön tulevasta juhlavuodesta tietämättä.

– Olin suunnitellut, että juhlat pitää joka tapauksessa järjestää. Tämä sattui todella hienosti kaikin puolin, kertoo sahan tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen kertoo.

Stora Enso tukee teatteriesitystä esimerkiksi tarjoamalla esityspaikan, lavastemateriaaleja ja rekvisiittaa.

Ensi-ilta on keskiviikkona 8. heinäkuuta, ja näytöksiä on kaikkiaan 12.

Olet saattanut jäädä paitsi