Voice of Freedom Повна версія

”Kestämätöntä” – Näin THL laittaisi alueiden rahoituksen uusiksi

· Politics

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että sairastavuuden eli käytännössä diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta 80 prosenttia määräytyy palvelutarpeen perusteella, ja sen määrittelyä varten alueet toimittavat THL:lle diagnoositietojaan.

THL:n mukaan nykyisessä rahoitusmallissa on vääränlaisia kannusteita.

– Sairastavuustiedon suuren painoarvon vuoksi alueille voi syntyä epäterve kannuste kirjata diagnoositietoja vain rahoituksen maksimoimiseksi, sanoo THL:n ylijohtaja Piia Aarnisalo.

THL nostaa esille, että hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne kykenevät toimittamaan rahoitusmallin kannalta olennaisia tietoja THL:n rekistereihin.

Aarnisalon mukaan erot ovat edelleen merkittäviä, vaikka alueet toimittavat tietoja koko ajan kattavammin.

THL: Tarvitaan edelleen

THL:n uuden selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.

Demografisissa malleissa väestön palveluiden tarvetta määritellään demografisten tietojen, eli iän ja sukupuolen, sekä sosioekonomisten tietojen, kuten koulutuksen ja työllisyyden, perusteella.

Sairastavuustietoja ei tällöin käytetä lainkaan tai niitä käytetään vähemmän kuin nykyisessä rahoitusmallissa.

Kuitenkaan vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palvelutarvetta demografiset mallit eivät THL:n mukaan ennusta riittävästi. Siksi THL:n mielestä sairastavuustiedosta ei tule luopua rahoitusmallissa kokonaan.

– Sitä tarvitaan edelleen, mutta on syytä selvittää, miten sitä voidaan hyödyntää nykyistä kohdennetummin, Aarnisalo sanoo.

”Kestämätöntä”

Jos sairastavuustietojen painoarvo olisi pienempi, se voisi lisätä Aarnisalon mukaan rahoitusmallin vakautta ja ennustettavuutta.

– Rahoituksen epävakaus on hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun kannalta kestämätöntä, Aarnisalo sanoo.

Hyvinvointialueiden rahoitus on nollasummapeliä, eli muutokset yhden alueen tiedoissa vähentävät tai kasvattavat muiden alueiden rahoitusta.

Valtiovarainministeriön arviot yksittäisen alueen rahoituksesta ovat saattaneet muuttua jopa kymmenillä miljoonilla euroilla vain muutamissa kuukausissa.

”Kaikkea ei voi saada”

Aarnisalon mukaan THL haluaa selvityksellään tuoda esille vaihtoehdot rahoitusmallin uudistamista varten. Eduskunta on edellyttänyt, että rahoitusmallin kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Jos tuleva hallitus ottaisi rahoitusmallin uudistamisen pohjaksi demografisen mallin, tulisi Aarnisalon mukaan tarkastella sitä, miten vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palveluntarve tulisi tunnistetuksi.

Aarnisalon mukaan tulisi pohtia, olisiko ratkaisuna yhdistelmämalli vai voidaanko hyväksyä se, että palvelutarpeen ennustettavuus olisi tietyltä osin hyvä ja tietyiltä osin se jäisi nykyistä mallia huonommaksi.

Aarnisalosta olisi keskeistä määritellä, mitkä ovat rahoitusmallin uudistamisen keskeisimmät tavoitteet. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi rahoitusmallin vakaus, tarveperustaisuus, kannustavuus ja se, miten kauan uudistuksen toteutus hallinnollisesti kestäisi.

– On monenlaisia näkökulmia, jotka osittain lyövät toisiaan korvillekin, että kaikkea ei voi saada, Aarnisalo sanoo.