Kiista 1763 miljardista eurosta levisi eduskuntaan – Suora ryöpytys hallitukselle

Eduskunnan EU-kantoja linjaava suuri valiokunta käsitteli perjantaina komission esitystä uudeksi EU:n budjetiksi vuosille 2028–2034 mutta ei päässyt asiasta täyteen yksimielisyyteen.

Valiokunnan keskustalaiset ja vasemmistoliittolaiset jäsenet jättivät eriävät mielipiteet lausuntoon, joka käsittelee parhaillaan Brysselissä käytäviä budjettineuvotteluita.

Komissio esittää budjetin kooksi 1 763 miljardia euroa, kun kuluvalla kaudella koko on ollut noin 1 315 miljardia euroa. Hallituksen ja suuren valiokunnan mielestä budjetin kokoa pitää saada pienemmäksi.

Kiista suuressa valiokunnassa tiivistyy muutamiin asioihin: maatalous- ja koheesiorahoihin sekä budjetin kokoon ja uusiin omiin varoihin eli niin kutsuttuihin EU-veroihin.

Eriävän mielipiteen lausuntoon jättäneiden keskustan kansanedustajien Mika Lintilän ja Eerikki Viljasen mukaan komission budjettiesityksessä maataloudelle merkitty rahoitus laskee merkittävästi. Suomen pitäisikin vaatia komission ehdotusta suurempaa rahoitusta maataloudelle ja maaseudun kehittämiseen, keskustalaiset vaativat.

– Suomi on ollut nettosaaja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan II-pilarista, joka lakkaa seuraavalla rahoituskehyskaudella. Tästä syystä johtuen Suomen nettomaksuasema on heikentymässä, keskustalaiset varoittavat mielipiteessään.

Varoitus rahasumman pienenemisestä

Komissio esittää uudessa budjetissa täysin uudenlaista rahanjakomallia, jossa jäsenmaat saavat vapaammat kädet maatalous- ja koheesiorahojen jakamiseen kansallisesti. Toisaalta rahojen saaminen sidotaan erilaisten tavoitteiden saamiseen, mikä on tuttu malli Suomessa kohutusta koronaelvytyspaketista.

Lintilän ja Viljasen mielestä uusi rahanjakotapa voi johtaa eri politiikkasektoreiden välisiin rahoituskiistoihin ja rahoituksellisiin katvealueisiin.

Kansanedustajien mukaan seuraavalla kaudella Suomen saanto alue- ja rakennepolitiikassa eli koheesiorahoista on myös pienentymässä huomattavasti.

Keskustalaisten mielestä hallituksen tavoitteena on heikentää koheesiopolitiikan roolia EU-budjetissa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut Iltalehdelle, että vähennykset koheesiorahoituksesta ovat mahdollisia. Orpon mukaan Suomi maksaa koheesiosta merkittävästi enemmän kuin saa.

Tärkeä potti puuttuu

Lintilä ja Viljanen nostavat esiin myös sen, että komission uusista kriteereistä puuttuu pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus (NSPA) täysin. Rahoitus perustuu Suomen EU-liittymissopimukseen, ja se pitäisi keskustalaisten mielestä säilyttää.

– NSPA-rahoitus on mahdollistanut Suomelle hyvän kokonaissaannon koheesiorahoituksessa. Suomen 2021–2027 saamasta EU:n koheesiorahoituksesta noin puolet on perustunut Suomen liittymissopimuksessa päätettyyn pohjoisten harvaan asuttujen alueiden rahoitukseen, keskustalaiset huomauttavat.

Myös suuri valiokunta korostaa, että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden rahoituksen jatko on turvattava.

Ihmetys yhteisvelasta

Vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Pia Lohikoski korostavat eriävässä mielipiteessään, että hallituksen kanta EU-budjettiin on ristiriitainen. Hallitus haluaa pienentää budjettia mutta vahvistaa puolustuksen ja kilpailukyvyn rahoitusta, kansanedustajat huomauttavat.

– Kaikki Suomen tavoitteet eivät voi toteutua yhtä aikaa. On myös huomionarvoista, että valtioneuvoston ajama niukka EU-budjetti loisi erityishaasteita Suomelle tilanteessa, jossa muut puolueet ovat sitoutuneet kansallista finanssipolitiikkaa merkittävästi kiristävään velkajarrusopimukseen, Lohikoski ja Kivelä huomauttavat.

Vasemmistoliitto on suuren valiokunnan kanssa samaa mieltä pohjoisen alueen rahoituksen turvaamisesta.

Ryöpytys hallitukselle

Kivelä ja Lohikoski ihmettelevät sitä, miksi hallitus vastustaa budjettiesitykseen kuuluvaa yhteisvelkaa mutta suhtautuu avoimesti puolustuksen erilaisiin rahoitusratkaisuihin.

– Todettakoon vielä, että valtioneuvoston kantaa määrittää liian kapeasti rahallisen kansallisen edun maksimointi, Lohikoski ja Kivelä huomauttavat.

Vasemmistoliittolaisten mielestä hallituksen suhtautuminen uusiin EU-veroihin on myös liian varauksellinen. Toisin kuin suuri valiokunta ja hallitus, vasemmistoliitto kannattaa budjettiesitykseen sisältyvää EU:n yritysveroa, joka koskisi yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.

Parhaillaan käynnissä olevissa budjettineuvotteluissa on saavutettava jäsenmaiden yksimielisyys. On mahdollista, että neuvottelut venyvät ensi vuoden puolelle.