Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un ei tätä nykyä vastaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheluihin tai kirjeisiin.
Talouslehti The Wall Street Journalin mukaan Trump yritti tavoittaa Kimiä puhelimitse viime vuonna tuloksetta.
Epäonnistuneen yhteydenoton jälkeen Valkoinen talo yritti tavoittaa Kimin myös antamalla pohjoiskorealaiselle diplomaatille Trumpin kirjeen käteen New Yorkissa YK-edustuston edustalla. Diplomaatti kuitenkin heitti avaamattoman kirjekuoren myöhemmin YK-kokouksessa Yhdysvaltain valtuuskunnan eteen.
Trumpin uusin yritys sopia tapaamisesta diktaattori Kimin kanssa kariutui tällä viikolla hänen Aasian-matkallaan.
WSJ:n mukaan Washington ja Pjongjang selvittivät pikavauhdilla mahdollisuutta neuvotteluihin Shenzhenin Apec-kokouksen yhteydessä, mutta Kim asetti ehdot, joita Yhdysvallat ei voinut hyväksyä.
Vielä Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella johtajat tapasivat kolmesti, ja Trump jopa hehkutti heidän ”rakastuneen toisiinsa”.
Muutos
Nyt ääni ainakin Kimin kellossa on kuitenkin muuttunut selvästi, sillä diktaattori ei enää suostu neuvottelemaan ydinohjelmansa purkamisesta, vaan vaatii Washingtonia tunnustamaan Pohjois-Korean ydinasevaltioksi.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen arvion mukaan Kim ei aio luopua strategisista aseistaan neuvotteluteitse.
Pohjois-Korean ydinarsenaali on kasvanut vuoden 2019 jälkeen 20–30 taistelukärjestä arviolta 60 kärkeen, ja maan uudet kiinteän polttoaineen mannertenväliset ohjukset kykenevät mahdollisesti iskemään jopa Yhdysvaltoihin.
Samalla Pjongjangin tiivistyneet sotilaalliset ja taloudelliset suhteet Moskovaan ovat vahvistaneet Kimin asemaa.
Pohjois-Korea on toimittanut ja toimittaa Venäjälle ohjuksia, ammuksia ja sotilaita Ukrainan sotaan vastineeksi taloudellisesta ja teknologisesta avusta.
Kiina puolestaan on lopettanut julkisen vastustuksensa Pohjois-Korean ydinaseille. Maailman eristyneimmäksi valtioksikin kutsutun Pohjois-Korean talous kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia ankarista pakotteista huolimatta.