Voice of Freedom Повна версія

Kimmon ja Jounin kuppi nurin hallituksen toimista – ”Mitä ihmettä?”

· Main news

Siilijärveläisellä Kimmo Kurjella on 14-vuotias poika, joka harrastaa kalastusta. Lapsi hallitsee eri pyyntivälineiden lisäksi saaliin perkaamisen ja fileoinnin.

Isä ja poika ovat pyytäneet kuhaa keväisin ja loppusyksyisin verkoilla. Kesähelteillä verkkoja ei pidetä, jotta kuha ei pilaantuisi nopeasti lämpimässä vedessä.

– Aina silloin, kun saalista on kertynyt enemmän kuin oman perheen tarpeisiin, lapsi on myynyt ylijäämäkaloja pienellä korvauksella naapureille, ystäville ja eläkeläisille, Kurki sanoo.

Kuhasta on voinut saada noin kymmenen euroa, jolloin yhdeltä reissulta on kertynyt esimerkiksi parikymppiä.

– Tämä toiminta on ilahduttanut erityisesti eläkeläisiä, jotka eivät joko enää itse pääse vesille tai joilla ei pienten eläkkeiden vuoksi ole varaa ostaa kaupan kallista kalaa, Kurki sanoo.

– Samalla on vältetty hävikkiä, kun verkkoon jääneitä ja kuolevia kaloja ei ole tarvinnut heittää tunkiolle.

Nyt tältä toiminnalta ollaan viemässä pohja. Hallitus esittää kalastuslakiin muutosta, joka kieltäisi vapaa-ajankalastajilta saaliin myymisen kokonaan. Helsingin Sanomat uutisoi, että käytännössä jo yhden kalan myyminen voisi johtaa sakkorangaistukseen.

Muutoksen olisi tarkoitus astua voimaan 1. tammikuuta 2027, jos eduskunta hyväksyy esityksen.

”Kuka tätä valvoo?”

Ylimääräisen saaliin myymisestä lapsi on saanut itselleen taskurahaa, jotka pääasiassa ovat menneet Kurjen mukaan uusien kalastustarvikkeiden ostoon.

Omalla työllä tienatut rahat ovat Kurjen mukaan olleet pojalle todella tärkeitä ja pitäneet motivaation korkealla.

– Kalastus on ollut pojalle merkittävä harrastus. Luonnossa liikkuminen ja konkreettisten taitojen opettelu ovat pitäneet pojan poissa ruutujen äärestä ja opettaneet omavaraisuutta, Kurki lisää.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin viemässä pohjan tältä toiminnalta. Uudistuksen myötä valtiolle pitäisi maksaa esimerkiksi 71 euron maksu kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitymisestä.

– Ymmärrän, että harmaata taloutta täytyy kitkeä pois. Mutta onko tämmöisellä merkitystä, jos kyse on näin pienen mittakaavan toiminnasta? Kurki ihmettelee.

Kurki kyseenalaistaakin sääntelyn järkevyyden ja sen valvonnan.

– Kuka tätä loppujen lopuksi edes valvoo? Jos lapsi tienaa satasen ja siitä pitäisi maksaa esimerkiksi reilun 70 euron maksu valtiolle, harrastukselta putoaa pohja ja motivaatio katoaa.

– Tilanne on aiemmin hyödyttänyt kaikkia osapuolia, mutta nyt hyvä ja toimiva arkinen käytäntö tuhotaan ja karsitaan pois huonon uudistuksen vuoksi.

Kalastuksesta syntyy kuluja ja kustannuksia muun muassa välineistön, oheistarvikkeiden ja erinäisten lupien kautta.

”Mitä ihmettä?”

Kalastuslain kiristyksen taustalla on useiden järjestöjen vuonna 2025 tekemä yhteinen aloite. Mukana olivat muun muassa MTK, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö sekä ammattikalastajien järjestöt.

Hallituksen ja aloitteen tekijöiden mukaan nykytila hämärtää harrastuskalastuksen ja ammattimaisen toiminnan välistä rajaa.

Uudistuksen tavoitteena on estää vapaa-ajankalastuksen muuttuminen harmaaksi liiketoiminnaksi, helpottaa myytävän kalan alkuperän valvontaa sekä turvata ammattilaisten reilut toimintaedellytykset.

Vapaa-ajankalastajille nämä perustelut näyttäytyvät kuitenkin ylimitoitettuna byrokratiana.

Tamperelainen Jouni on kalastanut koko ikänsä. Nyt kaavailtu lakimuutos saa kokeneen kalamiehen tuohtumaan.

– Ensimmäinen reaktio oli naurun jälkeen se, että mitä ihmettä. Kuka tämänkaltaisen lain on mennyt sorvaamaan läpi?, Jouni sanoo.

– Ja kuka tätä muka valvoo? Orpon hallitus saa heti 300 000 ihmistä töihin, jos kaikista palkataan kalakyttääjiä.

Ylimääräinen saalis vanhoille naapureille

Jouni kertoo kalastavansa pääasiassa omaan tarpeeseensa, mutta toisinaan uistellessa saalista tulee enemmän kuin itse ehtii syödä. Silloin hän on vienyt ylimääräiset kalat naapureilleen.

– Kyse on vanhoista ihmisistä, jotka eivät itse enää pääse vesille, mutta tykkäävät tuoreesta kalasta. En minä sitä rahan takia tee. Joskus he ovat antaneet kympin polttoainekuluihin, Jouni sanoo.

– Ilmeisesti tämä on sitä harmaata taloutta pahimmillaan.

Hän muistuttaa, että kaupan kalatiskillä kotimainen luonnonkala maksaa paljon. Esimerkiksi tuoreen kotimaisen ahvenfileen hinta on tavallisesti noin 30–50 euroa kilogrammalta riippuen ostopaikasta, sesongista ja mahdollisista tarjouksista.

– Puhutaan, että suomalaista kalaa pitäisi suosia, mutta tässä ei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee.

Jounin mukaan kalastuksen sääntely tuntuu kokeilulta, joka voi pian laajentua muihinkin perinteisiin luontoharrastuksiin.

– Tämä leviää vielä siihen, että seuraavaksi marjastus ja sienestys laitetaan verolle. Tuntuu, että nyt vain kokeillaan kepillä jäätä.

– Tästäkään ei puhuttu etukäteen mitään, ja yhtäkkiä nykyinen hallitus vie lakeja kauhealla kiireellä eduskuntaan ilman kunnollisia suunnitelmia ja perusteluja. Sitten ne vain runtataan enemmistöllä läpi. Naurismaan aidatkin tälle nauravat.