Riia Martinoja on tuttu näky suomalaisissa tapahtumissa.
Hyvin usein hän on se, joka on pistänyt koko kinkerin pystyyn omistamansa yrityksen Riventsin avulla.
Mutta yksi urheilulaji on Martinojallekin muita rakkaampi.
– Olen Laihian Lujan kasvatti, ja olen näiden EM-kisojen pääsihteeri, Martinoja esittelee itsensä Nokia-areenan aitiossa.
– Minulla on lentopallosydän. Tämä on minun lajini.
Pohjalainen kulkee jättihallin pitkillä käytävillä vetävin askelin. On selvää, että hän tuntee tamperelaisareenan kuin omat taskunsa.
Nyt parin vuoden työ voidaan pistää pakettiin. Veljekset jatkaa tästä Torinoon neljännesvälieräänsä, mutta Martinoja ei vielä tiedä, lähteekö hän mukaan.
– Ei ole mitään päätöksiä. Meidän pitää vielä purkaa tämä, ja haluan olla tiimin kanssa hoitamassa sen loppuun.
”Harkittu riski”
Iltalehti tapasi Martinojan jo ennen Suomen alkulohkon päättänyttä Viro-ottelua. Jo siinä vaiheessa oli selvää, että EM-turnaus tultaisiin muistamaan Tampereen alkulohkon osalta valtavana menestyksenä.
– Olen onnellinen tämän lajin ja totta kai myös meidän joukkueen puolesta. Tässä on onnistunut kaksi tiimiä yhtä aikaa.
– Vaikka me olisimme tehneet tapahtumaorganisaationa ja markkinoinnissa kaiken oikein, mutta jos samaan aikaan joukkue ei olisi menestynyt, emme olisi nyt tässä tilanteessa. Tarvitsimme nämä molemmat puolet.
Lentopalloliiton tavoitteena oli oman kotiturnauksen avulla kasvattaa lajin kiinnostavuutta Suomessa.
– Se tehtiin tuomalla tämä hieno huippu-urheilu ihmisten näkyville ja ottamalla rohkea askel tulemalla Nokia-areenalle, koska tällaista areenaa ei oltu aiemmin täytetty lentopallolla.
– Se oli harkittu riski. Voisimme tehdä asioita samalla tavalla kuin ennenkin, mutta silloin emme saavuttaisi mitään.
Yleisöennätys
Lauantain Belgia-voittoa todisti kiekkokatsomossa peräti 12 338 silmäparia. Kyseinen ennätys lähes tuplasi edellisen lukeman.
Kun samaan aikaan Olli Kunnarin joukkue on napsinut voittoja voittojen perään, on koko tasavalta hurahtanut lentishuumaan.
Juuri se on pitkälti Martinojan markkinointityön ansiota.
– Uskoimme, että tämä laji ansaitsee seuraavan stepin, joka kasvattaa kiinnostusta lajiin.
Nyt koko lentopalloperhe miettii, miten Veljesten herättämä huuma saataisiin liitettyä esimerkiksi miesten ja naisten Mestaruusliigoihin.
– Se on äärimmäisen tärkeä kysymys. Me olemme tehneet rohkean valinnan keskittymällä miesten maajoukkueeseen, mutta samaan aikaan teemme paljon töitä seurapuolella, jotta saamme lajista kiinnostuneita nuoria mukaan.
Martinoja korostaa, että esimerkiksi liigan katsojamäärät televisiossa ovat kasvaneet.
Mutta kovin moni kadunmies ei osaisi nimetä edes kolmea ylimmän sarjatason seuraa. Sen takia lentopallo tarvitsee huipputapahtumia pysyäkseen suomalaisten puheenaiheena.
– Se, että miehet pelaavat VNL-liigassa, tuo kotimaahan todella kiinnostavia otteluita. Voimme pelata maailman huippuja vastaan täällä Suomessa. Tarvitsemme näitä tapahtumia.
”Varaa on”
Lentopallo on alkusyksystä täyttänyt paitsi suomalaisten olohuoneet myös päiväkotien pihat. Nyt joka puolella Suomea on pieniä hakkureita ja passareita, jotka unelmoivat pääsevänsä joskus tiikerillä pelastamaan pallon loppuunmyydyllä Nokia-areenalla.
Lentopallo ei kuitenkaan nauti samasta medianäkyvyydestä jääkiekon, hiihdon, yleisurheilun, futiksen tai edes koripallon kanssa, vaikka se on yksi koko maailman suosituimmista pallopeleistä.
Tämä EM-turnaus on osoittanut, että Suomessa on hedelmällinen maaperä istuttaa lajin siemen. Samalla kun Tampere keskittyy jatkossa Ilvekseen ja Tapparaan, on lentopallon taisteltava jälleen elintilasta jättien rinnalla.
Martinoja ei epäile hetkeäkään, etteikö se onnistuisi siinä.
– Olemme saaneet paljon viestejä, joissa kysytään, missä pääsee harrastamaan lentopalloa.
– Meillä on valtavasti seuroja pienillä paikkakunnilla, mutta myös isoissa kasvukeskuksissa. Meillä on todellakin varaa ottaa lisää harrastajia.
