Kolin aavekylpylä uinunut jo vuosia – Nyt venäläistaustainen yritys haluaa laajentaa

Pohjois-Karjalan Kolilla keskeisellä paikalla Kolin kylän ja Loma-Kolin alueen puolivälissä sekä lähellä kansallispuiston rajaa seisova kylpylä aiotaan saada auki. Kolin Lotus -niminen kylpylä sulki ovensa vuonna 2017 oltuaan avoinna vain 1,5 vuotta. Nyt kylpylän talousvaikeuksiin kaatuneessa edellisessä yhtiössä toimitusjohtajana olleen liikemies Georg Jarutan nykyinen yhtiö aikoo kunnostaa ison rakennuksen ja laajentaa sitä myös hotellihuoneilla sekä kahvila-ravintolalla.

Kolin Lotus Oy -niminen yhtiö haki Lieksan kaupungilta rakennuslupaa tällöin kiinni olleen kylpylän laajentamiseen jo vuonna 2019. Yhtiö kertoi suunnittelevansa kylpylärakennuksen laajentamisen lisäksi erillistä yli 50 huoneen hotellirakennusta viereiselle kaupungilta vuokratulle tontille. Koska rakentamista ei missään vaiheessa aloitettu, päätti Lieksan kaupunki lopulta monien vaiheiden jälkeen irtisanoa tontin vuokrasopimuksen.

Kylpyläyhtiö vei kuitenkin irtisanomisen oikeuteen, ja sitä käsiteltiin lopulta aina korkeimmassa oikeudessa asti. Korkein oikeus hylkäsi tammikuussa 2025 Kolin Lotuksen valitukset ja tuomitsi yhtiön maksamaan Lieksalle yli 32 000 euroa korvauksia sekä muun muassa maksamatonta maanvuokraa ja oikeudenkäyntikuluja yli 25 000 euroa.

Nyt kylpyläyhtiö on jättänyt Lieksalle rakennuslupahakemuksen, joka on käytännössä laajennuksen osalta samansisältöinen kuin edellinenkin käyttämättä jäänyt. Uusista suunnitelmista on kuitenkin jäänyt kokonaan pois erillinen hotelli, ja kyse on vain nykyisen rakennuksen muutoksista. Kylpylä sijaitsee yhtiön omistamalla tontilla.

Halkeamia rakenteissa?

Lieksan kaupungin rakennustarkastuspäällikkö Jorma Sarkkinen vahvistaa Iltalehdelle, että kylpylän laajennuksen rakennuslupahakemus on lähes identtinen edellisen kanssa. Hakemuksen mukaan nykyiset kerrosneliöt aiotaan laajennuksessa kaksinkertaistaa 1 100 neliömetristä 2 200 neliöön.

Sarkkinen pitää selvänä, että jo pelkästään nykyisen rakennuksen kunnostamisessa on edessä mittava työmaa, jossa joudutaan uusimaan esimerkiksi uima-altaiden tekniikka ja todennäköisesti myös vedeneristyksiä sekä laatoitukset. Arvio perustuu siihen, että altaiden vedet on tyhjennetty jo vuosia sitten pois ja laitteet ovat olleet pitkään käyttämättä. Sama koskee myös talotekniikkaa.

– Siellähän pitäisi tehdä kuntoselvitys ja kattava kuntotarkastus. Tämmöiset tulen myös vaatimaan, hän kertoo.

Sarkkinen arvioi myös, että kylpylän kantavat rakenteet on katsottava tarkkaan läpi.

– Kantavat rakenteet ovat puuta. Tämmöiset liimapuupalkit on liitetty teräskonsoleihin. Muistelen, että olisin siellä nähnyt jo silloin aikanaan halkeamia.

Rakennuslupahakemuksen mukaan kylpylän tasakatto aiotaan muuttaa harjakatoksi. Tätä Sarkkinen pitää teknisesti hyvänä ajatuksena, sillä iso tasakatto aiheuttaa aina riskejä lumikuormien kanssa.

– Sen tiedän, että jonkinlainen peruslämmitys on ollut päällä ainakin tämmöisten puhaltimien varassa. Sitä ei sitten tiedä, onko tullut silti vuotoja.

”Paljon ongelmia”

Sarkkinen kertoo Kolin Lotuksen hakeman rakennusluvan pakollisen lausuntokierroksen juuri valmistuneen. Hän arvioi, että pääsee tekemään lupapäätöksen varsin pian.

– Kyllähän sen myös tulen myöntämään, kun ei ole tiedossa perusteita olla myöntämättä. Se onko varoja rakentaa, ei ole sitten kaupungin asia. Etenkin kun tämä ei ole kaupungin omistamalla maalla, hän viittaa kylpylän aiempiin talousvaikeuksiin.

Sarkkinen ei kuitenkaan usko, että Kolin Lotuksen laajennus tulee toteutumaan.

– Jos miettii koko kylpylän historiaa, niin onhan siellä ollut paljon ongelmia, hän sanoo.

Sarkkinen kertoo, että kylpylän lyhyeksi jääneen aukiolon aikanakin se suljettiin kertaalleen jo ensimmäisen talven aikana. Tällöin uima-altaissa oli ongelmia ja ne tyhjennettiin juuri sesonkiaikaan joulun alla. Altaiden veden palauttaminen erilaisten bakteeritasojen takia ei ole nopea prosessi, vaan kestää jopa useita viikkoja.

Hän pitää varsin selvänä, ettei Lieksan kaupunki enää uudestaan pitkän oikeustaistelun jälkeen lähde vuokraamaan naapuritonttia kylpyläyhtiölle.

– Tekisivät nyt siellä omalla puolella ensin jotain.

”Ketään ei palvele”

Kolin Lotuksen toimitusjohtaja ja rakennuslupahakemuksen Lieksalle jättänyt Georg Jaruta vahvistaa Iltalehdelle, että yhtiön tarkoituksena on rakentaa nykyisen rakennuksen yhteyteen 20 hotellihuonetta ja uusi kahvila-ravintola. Samalla aikomuksena on uudistaa uima-altaita ja saunoja.

– Vähän pitäisi muokata saunamaailmaa uusiksi ja muuttaa allasosastoa nykyaikaisemmaksi, sekä vaihtaa pintamateriaaleja. Allastekniikka pitää varmaan uusia. Se on todennäköisesti vanhentunut, hän listaa.

Jaruta vahvistaa, että kylpylässä on ollut lämmitys päällä koko kiinniolon ajan. Hän sanoo kylpylärakennuksen olevan hyvässä kunnossa ja rakenteiden olevan ehjiä.

Hänen mukaansa pitkään oikeusriitaan Lieksan kanssa päättynyt edellinen yritys kariutui erilaisiin aikatauluongelmiin ja isoihin näkemyseroihin kaupungin kanssa, jotka liittyivät nimenomaan kaupungin tontille suunniteltuun hotelliin.

– Kun ryhdyimme käymään teknisiä asioita läpi, huomasimme, että tilasuunnitelmat eivät olleet toimivia. Se aiheutti paljon lisää työtä. Sitten tuli myös covid (koronapandemia) siihen väliin ja haimme muutosta rakennuslupaan. Aikaa tietenkin kului tässä ja sitten kaupunki ilmoitti, että ette kerkiä rakentamaan hotellia määräaikaan mennessä. He purkivat tämän hotellitontin vuokrasopimuksen, Jaruta selvittää.

– Mutta ketään ei palvele se, että kylpylä seisoo tyhjillään. Nyt olemme kaikki rauhoittuneet. Yritämme keskittyä vain tähän ja hotellihankkeesta on luovuttu, hän jatkaa.

4,5 miljoonaa euroa

Jaruta kertoo Kolin Lotuksen kunnostuksen ja laajennuksen kustannusarvioksi noin 4,5 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella kylpyläyhtiö aikoo nyt saada toiminnan kannattavaksi.

Hän vahvistaa, että kylpylän ensimmäinen yritys kariutui kannattamattomaan toimintaan. Hän toteaa, ettei kylpylä nykymuodossaan ole toimiva ratkaisu ja sitä on vaikea saada kannattavaksi. Tämän takia yhtiö haluaisi nyt laajentaa rakennusta.

Kylpylän pystytti Kolin Purnuniemeen venäläisomisteinen Zander Port -niminen yhtiö, jota Jaruta myös oli vetämässä. Zander Port teki toiminta-aikanaan satojentuhansien eurojen tappioita joka vuosi ja myi lopulta jo sulkeutuneen kylpylän Kolin Lotukselle

Nykyisellä kylpyläyhtiöllä on ollut myös majoitustoimintaa kylpylän lähellä olevassa niemessä, jossa se omistaa vuokramökkejä toisen kylpylään kytkeytyvän yhtiön Kolin Lotus Cottagen kanssa. Jaruta toimii tämänkin yhtiön toimitusjohtajana. Mökkialue ostettiin myös Zander Portilta.

Jatkuvia tappioita

Kaupparekisterin mukaan Kolin Lotus on tehnyt viime vuosina jatkuvasti tappiota. Esimerkiksi viime vuoden tilinpäätöksen mukaan yhtiö teki vajaan 300 000 euron liikevaihdolla reilut 62 000 euroa tappiota. Vuosina 2021 ja 2022 tappiota tuli vuosittain noin puoli miljoonaa euroa.

Yhtiönne on tehnyt viime vuosina paljon tappiota. Mistä saatte varat tähän laajennukseen ja kylpylän saneeraukseen?

– Tietenkin kun me ostimme kylpylän ja lomakylän, niin nehän ovat olleet isoja hankintoja. Ja sitten myöskin tähän hotelli- ja kylpyläsuunnitteluun on mennyt satojatuhansia euroja. Väkisin se näkyy kassavirrassa, koska kassavirta muodostuu vain lomakylän myynnistä, Jaruta kertoo.

Teillä on hallituksessa mukana venäläisiä. Tuleeko teille jotain rahoitusta Venäjältä?

– Vaikka Venäjältä haluttaisiin investoida Suomeen, se ei ole teknisesti mahdollista, Jaruta sanoo mutta ei erittele enempää rahoituksen lähteitä.

Hänen mukaansa yhtiö on laskenut kylpylän asiakkaista 80 prosentin tulevan kotimaasta, koska itäraja on kiinni ja venäläisten on hankala matkustaa Suomeen.

Kylpylän mittavan remontin ja laajennuksen aikataululle hän ei anna mitään arviota.

– Ei nielaista ennen kuin tipahtaa. Odotellaan nyt vain rauhassa. Tämä on täysin Lieksan kaupungin käsissä.

Kauppaa Venäjälle

Jaruta kertoi aikanaan Ylelle, että suurin omistaja Koli Lotus Oy:ssä on latvialainen SIA "A-trading" -yhtiö 75 prosentin osuudella. Lisäksi venäläinen yksityishenkilö omistaa yhtiöstä 20 prosenttia ja Jaruta itse viisi prosenttia.

Iltalehden selvityksen mukaan yhtiön hallituksessa oleva venäläisnainen on latvialaisyhtiön omistaja. Latvian kaupparekisterin mukaan yritys on erikoistunut kemiallisten tuotteiden tukkukauppaan, ja sen pääkonttori sijaitsee Riiassa Latviassa. Kansainvälisiä kauppatietoja rekisteröivien sivustojen mukaan yritys tekee kauppaa Venäjälle.

Kolin Lotuksen hallituksessa on kaupparekisterin mukaan mukana Jarutan ja venäläisnaisen lisäksi yksi venäläismies. Yhtiön tilinpäätösten perusteella sen suurin rahoittaja on venäläisnaisen yritys, joka on antanut sille isoja summia lainaa. Viime vuoden tilinpäätöksessä lainaa oli merkitty yli 1,1 miljoonaa euroa.

Kylpyläyhtiön uudesta lupahakemuksesta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Pyhtään kahvilat myös kiinni

Liikemies Georg Jaruta omistaa myös toisen yrityksensä kautta Pyhtäällä Valtatie 7:n eli E18 moottoritien varressa olevat kaksi kahvilaa, jotka ovat nekin olleet jo monta vuotta kiinni. Jaruta kertoo Iltalehdelle, että kahvilat sulkeutuivat aikanaan, koska itärajan sulkeutuminen vei asiakkaat moottoritien varresta.

– Kahviloiden maantieteellinen sijainti on sellainen, että ne ovat vahvasti riippuvaisia liikennemääristä. Investointipäätökset tehtiin aikanaan liikennemäärien ennusteilla jotka eivät nykyään vastaa lainkaan todellisuutta.

Moottoritien molemmin puolin levähdysalueilla sijaitsevat Cafe Finlandiat sijaitsevat valtion omistamalla maalla. Kahvilat rakennettiin aikanaan osana Kotkan ja Loviisan välisen moottoritien hanketta, mutta nyt tien elinkaarisopimus valtion ja rakentamista varten perustetun tieyhtiön välillä on juuri päättynyt syyskuun lopussa.

Yle kertoi äskettäin, että Suomen teistä vastaava Väylävirasto haluaisi kahviloista eroon, koska ne ovat tarpeettomia. Väylävirasto oli jo tehnyt päätöksen, että rakennukset puretaan, kunnes selvisi että niiden omistussuhde on epäselvä ja purkamisaikeet pysäytettiin.

Jarutan mukaan rakennukset kuuluvat hänen Scan Yard Oy -nimiselle yhtiölle. Jaruta väittää Väyläviraston päättäneen purkamisesta selvittämättä niiden omistusta. Lisäksi hän kertoo tieyhtiön lähestyneen hänen yhtiötään purku-uhkauksilla useita kertoja, myöskin omistusta selvittämättä.

– Olen tehnyt selvityksen tieyhtiölle moneen kertaan, mutta he eivät ole halunneet kuunnella sitä tai pyytää mitään lisäaineistoa. Minun oli nyt pakko lähettää valvontakirjelmä tieyhtiölle ja Väylävirastolle, että kahvilarakennukset eivät ole luovutuksen piirissä. Nyt Väylävirasto ilmeisesti selvittää mikä on tilanne, hän sanoo ja viittaa tien luovutukseen Väylävirastolle.

Jarutan mukaan hän on tehnyt Väyläviraston ja tieyhtiön toiminnasta Kaakkois.-Suomen poliisille tutkintapyynnön. Hän sanoo kahden rakennusliikkeen yhteenliittymän vaikuttaneen siihen, että rakennukset ovat olleet noin vuoden ilman sähköä ja niissä on tapahtunut vahinkoja kymmenien tuhansien eurojen arvosta.