Euroopan komissio on julkaissut perjantaina esityksensä EU:n päästökaupan uudistamisesta. Samalla komissio antoi uuden esityksen sähköistämisen edistämisestä.
Rajuja muutoksia itse päästökauppajärjestelmään komissio ei esitä, mutta uusia joustoja on kuitenkin tarjolla. Esimerkiksi Tšekin vaatimaa päästöoikeuksien hintakattoa ei asetettu, kuten Iltalehti keskiviikkona uutisoi EU-lähteistä saamiensa tietojen pohjalta.
Päästökaupan uudistus on kuohuttanut Suomen ja Pohjoismaiden teollisuuspiireissä, kun sen on pelätty heikentävän itse järjestelmää.
IL kertoi aiemmin, että päästökauppajärjestelmässä on liikkuvina osina muun muassa päästöyksiköiden vuosittaisen määrän alenemisvauhti sekä ilmaisten päästöyksiköiden jakaminen. Muun muassa näitä komissio on lähtenyt muuttamaan.
Liikkuvia osia muutettiin
Komissio tiedottaa tuovansa helpotusta teollisuudelle säilyttäen samalla päästökauppajärjestelmän keskeisen roolin ilmasto- ja energiasiirtymässä. Esimerkiksi maksutta jaettavat päästöoikeudet yrityksille jatkuvat vuoden 2030 jälkeen. Niiden myöntäminen sidotaan entistä tiiviimmin hiilestä irtautumista edistäviin investointeihin.
Komissio päivittää vuosien 2031–2035 lineaarista vähennyskerrointa 3,7 prosenttiin ja vuosien 2036–2040 lineaarista vähennyskerrointa 1,7 prosenttiin, kun aiempi polku olisi alentanut päästökaton nollaan noin vuonna 2040. Lineaarisella vähennyskertoimella tarkoitetaan aiemmin mainittua päästöyksiköiden vuosittaisen määrän alenemisvauhtia. Kansainvälisiä ilmastoyksiköitä saa hyödyntää 2 prosenttia vuodesta 2036 eteenpäin.
Yksinkertaistetusti ilmaistuna päästökaupassa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöille määritellään hinta, jonka niitä tuottava taho joutuu maksamaan. Mitä vähäpäästöisempiä tuotantotapoja teollisuus käyttää, sitä vähemmän joutuu maksamaan.
Lisää investointeja
Uudistetussa päästökauppajärjestelmässä painotetaan investointeja. Teollisuuden vähähiilistämispankista voi tukea vähähiilisiä teollisuusinvestointeja komission mukaan 100 miljardilla eurolla. Lisäksi jäsenmaiden pitää käyttää 50 prosenttia kansallisen päästökauppajärjestelmän tuloistaan investointeihin, joilla päästökauppaan kuuluvia aloja pyritään irrottamaan hiilestä. Komission laskelmien mukaan näin uusia investointeja syntyisi yli 100 miljardia euroa ennen vuotta 2030.
Komissio esitteli perjantaina myös sähköistymispaketin, jonka tarkoitus on IL:n tietojen mukaan vastata kovimpia muutoksia päästökauppaan vaatineiden maiden huoliin. Maat vaativat käytännössä päästökauppajärjestelmän romuttamista tai keskeyttämistä.
Uudessa sähköistymissuunnitelmassa kavennetaan sähkön ja fossiilisten polttoaineiden välistä kustannuseroa sekä vauhditetaan sähköön perustuvien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi pyritään varmistamaan, ettei sähköä veroteta ankarammin kuin kaasua. Myös sähköverkkojen rakentamisen ja vahvistamisen nopeuttamisesta linjataan.
Tyrmistys vihreissä
Oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mielestä komissio taipui saastuttavan teollisuuden ja takapajuisten jäsenmaiden painostuksesta. Samalla Tynkkynen kiittelee sitä, että päästökaupan kantavat rakenteet säilyivät pääosin ennallaan.
– Iso osa komission muutosesityksistä vaikuttaa kuitenkin päästökaupan ohjausta heikentävästi. Jos niiden seurauksena päästöjä vähennetään energiantuotannossa ja teollisuudessa verkkaisemmin, uhkaa päästövähennystaakka kaatua muun muassa maatalouden harteille, Tynkkynen sanoo tiedotteessa.
– Komission esitys heikentää monilta osin päästökaupan ilmastouskottavuutta. Se on karhunpalvelus Suomen teollisuudelle, joka on investoinut vihreään siirtymään.
Komission esitykseen sisältyy myös päästökaupan laajentaminen lento- ja meriliikenteeseen sekä jätteenpolttoon. Tynkkysen mielestä tämä on ilmastonäkökulmasta parannus nykyiseen.
Edessä kova vääntö
Elinkeinoelämän keskusliiton tiedotteen mukaan komission esitys tarjoaa kaivattua jatkuvuutta, jota yritykset kaipaavat. Samalla EK kiittelee esitystä yritysten kilpailukyvyn huomioimisesta aiempaa paremmin.
Muun muassa Suomen teollisuus on lobannut komissiota päästökaupan jatkuvuuden puolesta, koska se on ehtinyt investoida runsaasti ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin, toisin kuin päästökauppaa vastustavat jäsenmaat.
Seuraavaksi lakiesitys etenee jäsenmaista koostuvan ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn, jossa se saa lopullisen muotonsa. Väännöstä odotetaan ankaraa.
