Kommentti:Demarit tekivät mitä piti
Eduskunta äänesti keskiviikkona kolmatta kertaa rajaturvallisuuslaista. Laki meni kirkkaasti läpi äänin 170 - 19. Suurin huomio kohdistui SDP:n eduskuntaryhmään: tämä sen takia, koska ryhmä on aiemmin hajonnut äänestyksissä ja demarit on potentiaalinen seuraava pääministeripuolue.
SDP:n nykyjohto on puheenjohtaja Antti Lindtmanin ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen johdolla linjannut, että Suomen turvallisuudelle tärkeistä asioista ei voi lipsua. Rajalaki on sellainen, näin on linjannut myös SDP:n puoluekokous viime kesänä.
Siksi eduskuntaryhmältä edellytettiin nyt rajalain puolesta äänestämistä tai pätevää syytä poissaololle. Tämä aiheutti luonnollisesti pulinaa rajalakia vastaan kapinoivien demarien joukoissa ja mediaan vuodettiin tarinoita kansanedustajien ajamisesta lain taakse.
Kahdella aiemmalla rajalakikierroksella SDP:n eduskuntaryhmä oli myöntänyt kuudelle kansanedustajalle poikkeusluvan äänestää rajalakia vastaan.
Tällä kertaa ei myönnetty. Demarit tekivät mitä piti Suomen turvallisuudelle tärkeässä asiassa.
Aiemmissa äänestyksissä rajalakia vastustivat kansanedustajat Nasima Razmyar, Krista Kiuru, Matias Mäkynen, Elisa Gebhard, Johan Kvarnström ja Timo Harakka.
Harakka ilmoitti hyvissä ajoin ennen keskiviikkoa, että ei enää vastusta rajalakia. Samaan päätyivät ponnistelujen jälkeen Razmyar ja Kvarnström.
Gebhard ja Kiuru olivat keskiviikkona poissa eduskunnasta, Mäkynen on vanhempainvapaalla. Eduskuntaan varasijalta palannut entinen pääministeri ja puheenjohtaja Antti Rinne äänesti lain puolesta.
Suomeksi sanottua SDP:n rajalakivastustajien kapinointi kuivui kasaan, ja hyvä niin.
Tätäkin äänestystä seurattiin tarkoin itänaapurissa, eikä ole mitään syytä antaa viitteitä siitä, etteikö meillä toimittaisi jämäkästi hybridivaikuttamista vastaan, eli tässä tapauksessa mahdollista turvapaikanhakijoiden ohjaamista massoittain itärajalle.
Demareissa tiedetään, että jotta puolue nousisi seuraavissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, sen pitää perinteisten vahvuuksiensa lisäksi olla uskottava turvallisuusasioissa ja tolkullinen talousasioissa. Seuraavaksi odotellaan, että onko demarien sopeutusohjelmassa sitä tolkkua.
Rajalaki tuli ensimmäistä kertaa voimaan 22. heinäkuuta 2024, nyt sitä jatkettiin kaksi vuotta eli vuoden 2028 loppuun.
Lailla voidaan tarvittaessa keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhaku Suomen rajalla ja käännyttää tulijoita ilman valitusoikeutta. Lain vastustajien, lähinnä vasemmistoliittolaisten ja vihreiden, mukaan laki rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, jotka takaavat jokaiselle oikeuden hakea turvapaikkaa.
Perusteet rajalain jatkamiselle eivät ole muuttuneet. Päinvastoin, Venäjä on käynyt yhä aggressiivisemmaksi Ukrainaa tukevia maita kohtaan. Ruotsissa on laitettu voimaan jo myös Schengen-alueen sisärajatarkastukset.
Tärkeää on yhä pitää kirkkaana mielessä, miksi rajalakia pitää jatkaa. Se tehdään vain ja ainoastaan Venäjän toimien takia ja niiden estämiseksi – ja se otettaisiin käyttöön vain järjestetyn maahanmuuton eskaloituessa.
Lain hyväksyminen edellytti sen julistamista kiireelliseksi eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöllä, jonka jälkeen itse laki hyväksyttiin kahden kolmasosan enemmistöllä.
Koska näin oli, hallitus tarvitsi jälleen tuekseen suurimman osan pääoppositiopuolue SDP:n kansanedustajista ja keskustan. Keskusta on tukenut aiemminkin lakia yhdessä rintamassa, nyt myös SDP.
Vihreistä lain jatkamista vastaan äänesti 8 kansanedustajaa, poissa oli 5 kansanedustajaa. Vasemmistoliitosta 10 kansanedustajaa äänesti vastaan, yksi oli poissa. Näiden puolueiden osalta on mielenkiintoista seurata niiden kantojen kehittymistä, mikäli ne aikovat olla mukana seuraavassa hallituksessa.