Venäjän presidentti Vladimir Putinia ei näytä kiinnostavan neuvottelupöytään istuminen.
– Tangoon tarvitaan kaksi, kun puhutaan rauhanprosessista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on halukas istumaan Putinin kanssa alas missä tahansa formaatissa, jotta kamala sota saadaan lopetettua, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi maanantaina Ankarassa.
Rutten sanoin ”Putin on kieltäytynyt istumasta alas”. Asiaa ei voisi paljoa selvemmin ilmaista. Putinin jatkaessa sotaansa Ukrainassa, Nato vastasi Venäjän luomaan uhkaan tiistaina julkistamalla ison nipun Suomenkin kannalta kriittisen tärkeitä sopimuksia.
Venäjän presidentti uskoo edelleen voittavansa. Moskovalaisen hallintolähteen mukaan Putin ei aio neuvotella vakavissaan ennen helmikuuta 2027.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan sanoi maanantaina, että Ukrainan sodan päättyminen on lähempänä kuin useat ymmärtävätkään. Hän on kuitenkin toisen presidenttikautensa aikana ehtinyt olla “lähellä” monia asioita. Esimerkiksi Iranin sodan aikana Trumpilta on kuultu kymmeniä kertoja, että diili Iranin kanssa on lähellä.
Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, ettei Ukrainan asia ole jäämässä Naton huippukokouksessa paitsioon.
Nato-lähteet ovat kertoneet Iltalehdelle, että Yhdysvallat on myöntämässä Ukrainalle lisenssin valmistaa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
Trumpin ja Zelenskyin on määrä sopia Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamisesta kahdenvälisessä tapaamisessa.
Ukrainan presidentti arvioi tiistaina Naton huippukokouksen yhteydessä, että Eurooppa tarvitsee oman järjestelmänsä ballististen ohjusten torjuntaan.
Naton pääsihteeri puolestaan korosti, että jokaisen Nato-maan on tehtävä enemmän, koska sotaa käyvä Venäjä käyttää 50 prosenttia budjetistaan sodankäyntiin.
– Puolustusteollisuuden on oltava valmiita ottamaan enemmän riskejä. Kysyntä on olemassa, Rutte vakuutti.
Nato näyttääkin lyöneen uuden vaihteen silmään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin isännöimässä huippukokouksessa, kun heti ensimmäisen päivän alkajaisiksi julkistettiin tukku merkittäviä uusia puolustusteollisuuden sopimuksia. Suomikin on monessa mukana.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi suomalaismedialle Ankarassa allekirjoittaneensa niitä jo toistakymmentä.
– Olen erittäin tyytyväinen. Isossa kuvassa tällä vahvistetaan pohjoisen ulottuvuuden turvallisuutta ja Naton puolustuskykyä siellä alueella ja lisäksi koko liittokunnan puolustuskykyä.
Puolustuskyvylle onkin nyt akuutisti tarvetta. Ajatushautomo IISS:n tuoreessa raportissa kerrottiin, että Venäjä on erittäin todennäköisesti toteuttanut Euroopassa laajamittaisen droonioperaation, joka on paljastanut useita heikkouksia eurooppalaisessa ilmapuolustuksessa.
Lisäksi kesäkuun lopulla kuultiin huolestuttava varoitus, jonka mukaan Venäjä valmistelisi provokaatiota Puolaan tai Baltiaan ”lähiviikkoina ja -kuukausina”.
Nykyisenkaltaisessa turvallisuusympäristössä, jossa Venäjän provokaatiota Naton maaperälle pidetään varteenotettavana uhkana jo hyvin lyhyellä aikavälillä, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin varustautua. Erityisen kipeästi kaivataan kykyä torjua ballistisia ohjuksia.
Onneksi nyt näyttää siltä, että Eurooppa on herännyt horroksestaan viimeisellä mahdollisella hetkellä. Epävarmoja aikoja lienee valitettavasti edessä vielä pitkälle tulevaisuuteen.
