Flixbusin toiminnasta Suomessa vastaava johtaja Michał Leman nosti esille huomionarvoisen näkökulman, joka koskee työntekijöiden kameravalvontaa Suomessa.
Flixbus ei voi käyttää Suomessa kulkevilla reiteillään kameroita, jotka kuvaisivat kuljettajaa ajon aikana. Lemanin mukaan Flixbus toimii näin useissa muissa Euroopan maissa.
Asia liittyy liikenneturvallisuuteen. Aluksi Lemanin puheet kameravalvonnan puuttumisesta kuulostivat heppoisilta selittelyiltä, mutta tarkemmin pohtien niissä on tärkeä huomio.
Leman perusteli kantaansa sillä, että valvonta tekee työntekijästä huolellisemman. Se on helppo uskoa, ja itse kukin voi varmasti samaistua tähän.
Juurikin bussikuskien valvomisen pitäisi olla mahdollista. Siihen Suomen laki ei tällä hetkellä taivu.
Viime vuosina bussikuskien vastuuttomat ratkaisut tien päällä ovat päätyneet uutisiin. Monesti kyseessä on ollut vaarallinen ohitus, mutta onpa ison ratin takana myös näpräilty puhelinta kesken ajon.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä kieltää bussikuskin ajamisen kuvaamisen sillä verukkeella, ettei kameravalvontaa saa käyttää tietyn työntekijän tarkkailuun työpaikalla.
Kameravalvonta on kuitenkin mahdollista sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän työhön liittyy ilmeinen uhka terveydelle tai turvallisuudelle, työssä käsitellään merkittävää omaisuutta tai se perustuu työntekijän pyyntöön hänen etujensa ja oikeuksiensa varmistamiseksi.
On erikoista, ettei yhtenä poikkeuksena ole tilannetta, jossa työntekijä vastaa toiminnallaan suoraan muiden ihmisten turvallisuudesta.
Bussikuskien ja muidenkin joukkoliikennevälineiden kuljettajien vastuu kyydissä olevien turvallisuudesta on painava. Siksi lakiakin olisi päivitettävä ripeästi.
Tietenkään yhteiskunnan ei pidä muuttua ”isoveljen valvomaksi”, kuten George Orwell kuuluisasti kirjoitti. Turvallisuuden merkitystä ei voi kuitenkaan aliarvioida tuumaakaan.
